Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Omaa teoriaani seuraten. Ainoa yhteinen kiintopiste Isokyrön ja Sulvan välillä on yllättävästi Kyröjoen suuaukko. Tuollainen salmi josta on vene mahtunut ja sit ollaankin jo jokiuomassa.



Jatketaan nyt omaa teoriaansa ja kattotaan mihin se johtaa vai johtaako se kuten aina - umpikujaan.

Kyllä Isokyrö-Sulva on vesireitti. Tervajoelta on aiemmin kulkenut yhteys Laihianjoelle joka tunnetaan vieläkin nimellä Vedenoja. Ja Laihianjokihan laskee Sundominlahdelle ihan sinne Sulvan kupeeseen.

Itse en perustaisi paljoakaan tuon kolmioinnin tulokseen. Eri juttu, jos rannalta löytyis jokin kiintopiste kuten kappelin rauniot tai jotain. Ehkä jollain on tietoa... Mutta se mikä pisti silmään on se, että nuo vetämäsi viivat tähän mysteeripisteeseen sattuvat menemään Koivulahden ja Maksamaan yli ja kummassakin taajamassa on kirkot. Auttaiskohan tämä tieto tarkemman risteyskohdan haarukoinnissa ?

Niin ja Tervajoki osuu Isonkyrön ja Sulvan viivalle. Ehkä Aittoomäki...

No jos isokyrön ja sulvan välillä on vesireitti niin sit arvotus on saanu ratkaisunsa. Tän enempiä ei tartte tätä ihmetelläkään. Kyllä nää tästä aukee kun kuorii vaan ja huomenna sit pohditaan jotain toista mittaa.

Laihianjoki alkaa Tervahaminasta (ham = satama) ja minusta on alkanut tuntua siltä, että tämä useasta vanhasta kartasta löytyvä Holela Lacus on alavaa Laihiaa joka on pökännyt Pässilän ja Tipulinkallion väliseen muinaisrantaan. Närpiönjoki saa alkunsa myös Pässilän vieressä olevalta Tainnusjärvestä ja Koskimäessä se on laajentunut Jurvanjärveksi laskien ensin Närväjokea pitkin Närpiönjokeen. Jurvanjärven kuivaus aloitettiin 1700-luvulla ja Tainusjärveä myöden työt saatiin päätökseen 1970-luvulla. Toden näkoisesti "Holela Lagus" joka jää Kyrönjoen (alunp. Ilmajoki) ja Närväjoen väliin, on kuivanut paljon aikaisemmin. Sillä paikalla on jäänteenä Kivi- ja Levalammen tekojärvi, aina Orisbergissa olevaan Kotilammiin saakka. Alue rajautuu melko laajalle alueelle ja Laihianjoki sopii hyvinkin sen lasku uomaksi. Myös Pässilän satamakalliot ja sen muinaisranta rajaa sitä lännen ja luoteen suunnalta. Ei ihmekään että museoviraston kaltaiset kiertää paikan kaukaa...

Jotta tässä saisi hieman lisää lihaa luiden päälle, seuraavassa ote Vaasan sanomista vuodelta 1879 nro 41 jossa mainitaan läheltä Aittomäkeä olevalta Tervanevalta kaivetun laivan ankkureita ja runkoja melkoinen määrä. Jossakin olen nähnyt määränkin, joka oli pitkälti yli toistakymmentä laivaa...

Koko tämä itäinen ranta on matala ja loilva, ja, kun »vesijättö Waasan ympärillä on niin silminnähtäwä, että, missä 30 »vuotta sitten kalastettiin, nyt heinää tehdään, ei sowi pitää uskomatonma, että meri 500 »vuotta takaperin on mennyt syvään sisämaahan eikä ainoastaan matalain newain yli, waan myöskin niiden monien palkkain yli, missä nyt on peltoja ja niittyjä. Merenpohjan sawca tawataan kaikkialla. Laiwan ankkuria ja runkoja on kailvettu Isostakyröstä sekä Tervannewan suosta Laihian pitäjässä.*). Huomattawaa on myös, että kaikki kilvirauniot näissä pitäjissä owat ylänköpaikoilla. Nämät owat ainoat muinaisuuden jäännökset ja ruotsalaisten soturien lepopaikat, jotka täällä owat nähneet »viikingi- tahi ristiretkiensä lopun, kun maan asujamet heille owat »vastarintaa tehneet. Sellaisia on Wähänkyrön pitäjässä ja Tervajoen kylässä koko yhdeksäntoista kappaletta pienessä piirissä, eiwätkä ne muuallakaan ole harvinaiset. Ne owat kukkulain näköisiä ja rakennetut ympyrään pannuista kiwistä, jotka lähinnä maata owat isompia. Muutamat rauniot owat 9 lo kyynärää poikki mitaten ja 3—4 kyynärän korkuiset, toiset wähempiä, luultavasti wainajan arwon ja rikkauden mukaan. Niistä on »vielä myöhempinä aikoina löydetty hiiliä, tuhkaa, isompia ja wähempiä kultasormuksia, wasken, kuparin ja raudan kappaleita sekä sekametallin, »väriltänsä kullan muotoisen, joka on kuulunut afeisin taikka ratsaskaluihin. Kreikkalaisten keisarien Zenon s-Z- 500) ja Phokaan (-Z- 610) kultarahoja, joita täältä on ilmi kailvettu, on lähetetty kuninkaalliseen rahasäiliöön. Ruotsalaiset ja norjalaiset, jotka palvelivat Konstantinopolin hovissa, owat epäilemättä tuoneet »nyötänsä nämät rahat, sitten kun heidän schweitsiläisten tawalla on tullut ikäwä kotia.

Pohjanmaan aikakirjoissa ow.it wuodet 1496, 1517, 1589 ja 1590 merkillisiä weualäisten maahanhyökkäämisestä ja julmasta menettelemistä. Wuonna 1597 käytiin niin sanottua Nuijasotaa kowalla kiukulla, ja wanhat mainitsewat wielä yhtenä seudun mer- killisistä onnettomuuksista tappelun, joka samana wuonna tapahtui Ilmajoella kuningas Kaarle IXmcn ja kuningas Sigismundin joukkojen wälillä, missä melkein kaikki miehenikäinen wäki Wähänkyrönkin pitäjästä tapettiin eli hukutettiin. (latk.)

Carta Marinassa ja monessa muussa muinaisessa kartassa on "Kyröstä" lähtevän joen keskivaiheilla "Palio Kylä", tämä on nykyinen Ilmajoki ja Kurikka, eli silloinen "Ilmola" ja "Nenättömänkylä". Koko jokivarressa on kyliä vierivieressä nykyisinkin ja jotka ovat saaneet nimensä taloista, jotka ovat joen partaalla. Ennen maantiestöä joki oli se valtaväylä kesäisin ja talvisin. Kyrönjoen päässä olevat äijät soutavat veneelllä Luopajärvellä ja joka näytti v. 2012 todellisen kokonsa syystulvien aikana. Äijä joka huitoo nuijalla käärmeitä, sopii hyvinkin Pässilän ja sitä ympäröivien vuorien alueeksi. Ainakin mato musta maanalaisia on aina ollut runsaasti.

Miespuolisten dna on yleisesti Iivaria ja sen mukaan etelä-pohjanmaa ja satakunta ovat olleet yhtä ja samaa maakuntaa. Poikkeuksena on Jaakko Ilkka, joka jostain kumman syystä on N:ää eli Niilon poikia. Laihialla ja Isossakyrössä on ollut tätä Vendeiltä peräisin olevaa R1a:ta. Tosin heitä tosiaan harvennettiin raskaalla kädellä Pohjan sodan aikana.

Viikolla kuulin, että oheisen kartan soirolla on löydetty kultaa ja ilmeisesti ei ihan mikään pikku määrää. Joitain vuosia takaperin sitä löytyi hyväänen määrä ja jonka GTK valtasi vajaan kilometrin päästä. Ei mennyt pitkän aikaa kun ulkomainen kaivosyhtiö tutkimusvaltasi sen ympäriltä maat aina Pirttikylään, Maalahteen, Ylistaroon ja Ilmajokeen rajoittuvaan alueeseen.

Tämä löytö näyttäisi olevan vielä toistaiseksi sen alueen ulkopuolella... mutta sen vieressä on kaksikin mahdollista muinaishautaa ja Rajalammin satama jotka on merkittynä kartalle soiron viereen. Sarka jatkuu vielä Pikku-Pässilän sataman alueelle. Rajalammi on 80 metriä syvä ja äkkijyrkkä pohjaan asti, olen jo pitkään miettinyt että se voisi olla syvyytensä vuoksi muinainen kaivospaikka, josta on tongittu muinaiskunkkujen runsaat kultaesineet...




Linkki kartalle

Jukkis kirjoitti: No jos isokyrön ja sulvan välillä on vesireitti niin sit arvotus on saanu ratkaisunsa. Tän enempiä ei tartte tätä ihmetelläkään. Kyllä nää tästä aukee kun kuorii vaan ja huomenna sit pohditaan jotain toista mittaa.

Kun nyt aloitin niin eilisen päivän aikana paneuduin oheisen kartan mysteerisiin "pättäreisiin" joita on Jurvan maantien vieressä samalla saralla ja suorassa linjassa, kuin on siinä lähettyvillä isoja kiviäkin linjassa Koskenkorvalta Kalajaisjärvelle. Pättäreet voivat olla hautapaikkoja... mutta se mikä niissä on erikoista, ne noudattaa 333 mitoitusta maa-alan neliömetrien puolesta. Koskenkorvalla ensimmäisenä oleva 2222 neliön pättäre on kuulemma "korvalaisten ensimmäinen kaatopaikka". Satakunta metriä Nopan suuntaan löysimme tien varresta jokunen vuosi sitten Ukontulikukkaa, jonka suvun tieteellisen nimen Verbascum arvellaan juontuvan sanasta barba, parta. Suomalaisen nimensä tulikukat lienevät saaneet siitä, että kuivuneita varsia kastettiin tervaan ja käytettiin soihtuna. Tähän viittaa myös antiikin aikainen nimi "candela regia", kuninkaan kynttilä.

Toinen uudempi kaatopaikka oli Ryönäntien jälkeen tien toisella puolella ja kaukana metsässä. Sen tienhaarasta, noin satakunta metriä noppaan päin, on tien kummallakin puolella isoista kivistä tehty kivikehä ja joka on merkittynä vuoden 1720/1755 karttaan. Ryönäntien kohta on myös erikoinen, sillä Jurvan maantiessä on jyrkkä nousu ja metsässä menee selkeä pari metriä korkea reunavalli, joka on kuin tehty sinne...





Ennen Kaatajanvuorta näkyvä 3333 neliöinen pättäre on helpoin nähdä maantieltä...





Tämä 3333 neliöinen pättäre on lähellä Kalajaisten äijän tupaa ja sen vieressä on Nenättömänluoma...





Suurin on 6,66 ha kokoinen Hautamäki, jonka Myllytie ja Kalmontie halkaisee nykyisin...