Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Periaatteessa joo. Siinä on vaan se erikoisuus et se mäen päällä joka on aikas erikoinen valinta karjalle. Toinen et se on kivestä jossa ei oikeen oo järkee koska puusta tekee aitauksen hujauksessa. Kolmas on se et karjaa tarttis olla ihan texasin malliin. Lampaita kenties, kuka sen tietää paljonko niitä rautakaudella oli. Mut mä oon silti epäilevä tohon koska tollanen kivihärpäke on suuritöinen juttu joka vie puoli kesää koko kyläkunnalta, ja vaan parin hikisen lampaan takia jotka voi kyllä kalauttaa ihan pihapiirissäkin ilman sen kummempia erotteluja. Satamalaitteiks ne olis kyllä omiaan, siinä on selkeet venepaikat ja hevoskärryillä päässy suoraan kirkkoveneiden kokoisten veneiden viereen. Toinen asia sit koska se on järvenselkää ollut, mulla ei piisaa siihen juttuun taidot ollenkaan.
Eli tää kai kuuluu sarjaan et näitä on vaan aikanaan tehty eikä kukkaan tiiä miks

Siihen käytävään saa portit polttomerkitsemistä varten. Millään muulla tavalla sä et niitä lokosia onnistu selitään.

Ehkä siellä mäellä on ollut paljon kiviä valmiiks tai sitten siellä on vaan ollu vapaata tilaa, mutta ei se mitenkään kummallinen paikka oo, koska karjalle ei oo mikään ongelma kävellä ylämäkeen.

Suomalainen maatalousyhteiskunta oli muutenkin järjestäytyny silleen, että kaikki tehtiin yhessä, niin että karjaa on hoidettu samalla tavalla ja sitä on ollu isoja laumoja.

Hmph... pitää oikeen ottaa selvää tästä asiasta. Ekaks täytyy tietenkin todeta että ihan pilkuntarkkaa paikkaa en tiedä kun toi kansalaisen karttapaikka on menny tommotteks etten tiedä miten siihen syötetään paikka koordinaattien ehdoilla mut kun vertaa sitä ja googleearhia toisiinsa saa ainakin summittaisen sijainnin.



Ainakin me nähdään että mestan itäpuolella on isoja soita jotka lienee olleet ammoin järvi ja josta on päässyt kätsysti lapuanjokeen. Nyt täytyy tietenkin sanoo ettei mulla ole hajuakaan miltä satama näyttää mut tää antanee jotain osviittaa.



Periaatteessa kai kaikissa satamissa on aina toi aallonmurtaja ja pääsääntöisesti satamalaitteet on ainakin perustuksien puolesta pakkokin rakentaa jykevistä kivistä tai niitä ei keväällä enää ole. Yleensä niihin siis kuuluu kaarimainen tai suora aallonmurtaja ja sarja erilaisia laitureita lastaus- ja venepaikoiksi. Joten nyt kun kattoo koko hötäkkää uudelleen niin kyllähän siinä itäpuolella ihan selkee aallonmurtaja niinku olis ja sit vielä kivirivejä jotka käy laituripaikoista. Eli kyl mä ainakin kallistun keskiajan/rautakauden satamaan.



Ei sillä et tää kauheen mielenkiintoista olisi. mutta sen verran kumminkin että sitä itse päälinnaa ny joutuu vielä ettiin hyvän tovin.

Tuttu paikka josta myös Ridgestad on ollut kiinnostunut.

On ollut monta kertaa tarkoitus käydä siellä, matkaa kun on parikymmentä kilometriä. Nämä on nyt niitä "Tipulinteitä" ja kuten kartalla alempana, siellä on Tipulinkallio jonne suuntaan Piippuloukolta Tipulintiet vievät. Myös tämä video joka kuvattiin muutama vuosi sitten, vie Orisbergistä Pahakorven ohi, päättyy Tampere-Vaasa tiehen, sitä ennemmin se haarautuu Tapperintielle...





Jokiperän alueella on todennäköisesti tämä "Lagus Holela" lainehtinut ja siitä ei olekkaan enää pitkä matka Tervahaminaan, joka on ollut joskus suuri ja nyt tyhjätty hietaharju. Nykyisin siinä on Vaasantiellä Laihian puolelle pitkä nousu Huissin Ilomäestä.





Jokiperän Tipulintien paikka lähempää kartalla.

Tältä näyttää Vanhan-Pässilän nuoremmat satamavallit ja tässä ei ole edes kuvattuna kaikki. Kartalla alue on luokitetu muinaisrannaksi Pässilästä Tipulinkalliolle saakka. Välissä on kymmenkunta kilometriä tutkimatonta kalliota... jonne on tarkoitus pystyttää tuulivoimaloita.





Tämä on kuvattu ylhäältä kalliolta jossa on vanhimmat satamakalliot.





Laiturivalli





Alue lajemmin jossa on useita laitureita





Tämä on vanhimmasta päästä jossa on uoma ja siitä noin 20 haarautumaa, kivet on 45 asteen kulmassa. Voisi olla myös telakka... On mahdollista että laivanrakennustaito siirtyi maan kohoamisen myötä Jurvan suuntaan Närvijoelle ja sieltä edelleen Närpiönjokea esim. Siipyyhyn, jossa emännän esi-isillä on ollut telakka. Joka tapauksessa Jurvalaisten taito käsitellä puuta on sitten säilynyt huonekaluteollisuutena ja Nopan puolella kärryteollisuutena.

Jos asiaa miettii siltä kantilta, että paikka olisi ollut satama ja rantaviiva olisi ollut noin 60 m korkeuskäyrällä niin:
- katsoinko oikein, että paikka olisi näin ollen saari?
- ajoitus menisi heittämällä kivikauteen
- saaren sijainti huomioiden, aallonmurtajalle olisi eniten käyttöä saaren länsi/luoteispuolella, jolloin murtaja olisi siis kaksinkertainen muuri/luoteen puoleinen muuri