Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Jukkis kirjoitti: Ainakin me nähdään että mestan itäpuolella on isoja soita jotka lienee olleet ammoin järvi ja josta on päässyt kätsysti lapuanjokeen. Nyt täytyy tietenkin sanoo ettei mulla ole hajuakaan miltä satama näyttää mut tää antanee jotain osviittaa.

Periaatteessa kai kaikissa satamissa on aina toi aallonmurtaja ja pääsääntöisesti satamalaitteet on ainakin perustuksien puolesta pakkokin rakentaa jykevistä kivistä tai niitä ei keväällä enää ole. Yleensä niihin siis kuuluu kaarimainen tai suora aallonmurtaja ja sarja erilaisia laitureita lastaus- ja venepaikoiksi. Joten nyt kun kattoo koko hötäkkää uudelleen niin kyllähän siinä itäpuolella ihan selkee aallonmurtaja niinku olis ja sit vielä kivirivejä jotka käy laituripaikoista. Eli kyl mä ainakin kallistun keskiajan/rautakauden satamaan.

Sä oot nyt tunkemassa valtamerisatamaa jonkun muinaisjärven rannalle.

Paikka ei sijaitse muinaisjärven vaan muinaisen, luoteeseen päin aukeavan merenlahden itärannan tuntumassa. Jos siis olettaa merenpinnan pyyhkineen 60 m korkeuskäyrää.

Pohjanmaan rantaviivaahan ei kukaan kai kykene rekunstroimaan. Se on niin tasaista aluetta että pienikin metrin nosto tai lasku suuntaansa, saattaa muodostaa tai kuivata kokonaisia järviä tai vesistöjä. Tiettävästi maaperänäytteet on olleet ainoa keino mutta työn laajuuden huomioiden, se tuskin lopullisesti valmistuu oikein koskaan. Minen pidä itte ollenkaan mahdottomana vaikka vielä keskiajalla pohjanmaalla tosiaan olisi lainehtinut joku Lacus Hollola rannattomana järvenä. Noin esimerkkinä. Onhan noita vanhoja rautarenkaita muutenkin mitä ihmeellisemmissä paikoissa sisämaassa, joka selittyy sillä että vedenpintoja on 1700-luvulla vielä laskettu keskimäärin 2.5metriä.

Muoto kiistatta on satamalaitteen oloinen - olkoon se nyt teille kuinka hämmästyttävää vaan. Aallonmurtaja ja laiturimaiset kivirakenteet puhuu puolestaan. Onhan tossa Näsijärvelläkin aallonmurtaja ja pakkokin olla tai ekan puhurin takia veneet olis murskana pitkin rantaviivaa. Suomen mettissä ny vaan sattuu oleen mitä ihmeellisempiä juttuja ja aina kun niistä suunsa avaa, saa epäuskoisia ilmeitä.
mut en minä itte ny niin sataman takana ehdottomasti seiso. mut jos joku pystyy esittään moisille kivijutskille uskottavan kuuluisan selityksen niin olkoon se.

Voisiko kivirakenteet liittyä peuralaumojen käsittelyyn? Peura/hirvieläimiä on jo aidattu Norjan Altan kalliopiirroksissakin. Jos puuta vähänlaisesti, niin varmaan kiviä käyttäneet. Poroerotusaitojakin tehty kivistä ynnä puusta ja ovat satoja metriä pitkiä rakennelmia, räkkäajan takia myös korkeammilla maastonkohdilla. Peuroja ollut suomessa kai jokapuolella1920 luvulle asti.

Kohde lieneekin linkin perusteella 60 m korkeuskäyrää hieman alempana:

www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/a...x?KOHDE_ID=152500032

Mä en oikeen syty näihin karjanajopuuhiin. Tarttee vähän selittää tota polttoraudan ideaa et sehän on ihan vaan sitä varten jos on riski että elukka sekaantuu vääriin laumoihin että omistaja tuntee omansa. Suomessa ei kai tätä vaaraa ole koskaan ollut koska laumat on pieniä ja aina omistajansa kontrollissa. Porot tietenkin poikkeuksena koska nehän vaeltaa vapaina ison osan vuotta. Niissäkin systeemi on niinkin yksinkertainen että aitauksessa vaan kellistetään eläin kyljelleen ja leikataan pala korvaa pois ilman sen kummempia systeemejä.
Etelän metsäalueella ei tietenkään ole tätä voinu koskaan tehdä minkään eläimen kohdalla koska jos sonnin tai peuran kerran päästää mettään, sitähän ei löydä sit enää ikinä.

Ajatus tulee tietenkin tuolta amerikasta jossa härkälaumojen määrät on ihan toista kun täällä suomessa jossa jo satakunta sonnia on suurtila. Kun noi cowwboyt lähti ajaan 2000 päistä laumaansa niin oli fiksua kuljettaa monta laumaa yhdellä kertaa joten kokonaismäärä nousi sit jo kymmeniin tuhansiin. Yhdellä kertaa jossain Chicagon teurastamojen laitumilla saattoi ja saattaa edelleen käyskennellä 200 000 nautaa. Sanomattakin selvää että moista määrää ei polttomerkitä enää vaan kellistämällä laitumella vaan on oikeasti rakennettava aitaus ja portit jonka läpi eläimet kulkee. Kyseessä onkin jo mittavan kokoluokan teollista toimintaa ja pakon sanelemia systeemejä.

Ei se ole mikään eläinaitaus. Jos moista lähtisi rakentamaan, olisi se tyystin järjetöntä. Jos sen vielä rakentaisi kivestä se olisi kyläkohtainen suururakka joka kestäisi koko kesän hiki päässä raataen ja se olisi vielä järjettömämpää koska vastaavan tekisi puusta muutamassa päivässä ilman suurempia vaivoja jopa muutama ihminen.