Megaliittikivien arvoitus

^ Ei se oo yhtään sen kummempi, koska se on tehty valmiista kivestä samalla periaatteella. Siinä on vaan ollut joku kulma, mistä sen saa seisomaan tasapainossa, ja ehkä vähän on pitänyt muotoilla.

Tässä on semmoinen vähemmälle huomiolle jäänyt temppu kuin kokeileminen, millä asiaa voi testata niin monta kertaa kuin tarvitaan, ja kyllähän tuollaisen saa kääntymään kun on tarpeeksi monta vipua.

Näitä juttuja on vaan vaikea tajuta sen takia, että tarpeettomille maatalouskoneille on pitänyt keksiä muita töitä kun Zetor on tehokkaampi. Sitten renkipoika ja torppari vääntä näistä asioista kättä, vaikka ne on peltoneekereitä kumpikin.

Isäntäväki jos miettisi näitä asioita niin voisi jopa syntyä tulosta.

Antero kirjoitti:

Storyan kirjoitti: En oikein ymmärrä miksi vasarakirveskansan on oletettu olevan indoeurooppalainen. Suomessakaan ei ole mitään kielellista vihjettä kuten sanoja tähän suuntaan, päin vastoin. Germaaneja esim. ei silloin vasarakirvesaikaan ollut olemassakaan.

Mitä tulee megaliitteihin, niin olen pohdiskellut Stonehengen arvoitusta. Nimi on ollut mahdollisesti alunperin "Sitone- hengen". Henge muistuttaa paljon hengen-sanaa ja vastaa paikan luonnetta. Sitonet asustelivat Suomenkin rannikolla joskus muinaisrantojen aikaan. Sitonesta muodostui sitten indosana stone.

Stonehenge latistui kokonaan ja siitä meni maku, kun se ilmeni 1900-luvulla pystytetyksi turistirysäksi.

Lisää kuvia ja video:

www.sinikivi.com/keskustelu-sinikivi-com...p-n-stonehenge#29343

Se sitten siitä hengestä.

Asiasta toiseen, niin Suomusjärven kulttuurin edustajat (8000-5000 eaa.) ovat asustelleet ainakin Suomen historia- opuksen mukaan Litorinameren rantaviivan tuntumassa tai sen jokien varsilla. Siis leveälehtisten liuskekärkien esiintyvyys seurailee niitä seutuja.

En tiedä onko hiidenkirnujen mysteeri jo täällä sinikivessä ratkennut. Mulla tuli mieleen, voisiko hiidenkirnuilla olla jotain tekemistä noiden megaliittien kanssa?

Aikas yllättävää tai "yllättävää" , mutta hiidenkirnuja vastaavia "bullaun stoneja" (siis pullaus) esiintyy mm. Irlannissa. Ne on tosin hierottu suorakaiteen muotoiseen isohkoon kiveen, mutta on myös kalliopohjaisia bullauskiviä ja kalliopintaa pidetään "satulahiomapintana". Laakeaa kalliota on käytetty jauhamiseen, samoin kuin "bullainkiviä". Hiidenkirnutkin ovat ihan hyvin voineet olla jauhamiskaukaloita, pullauskiviä tai kirnuja, osa luonnonmuovaamia ja osa todennäköisesti tehty.

Ostin entisen kotini pihalle aikoinaan muinaisen kelttiläisen pullauskiven jossa oli kaksi kirnua. Myyjän, paikallisen isännän mukaan se oli 400 vuotta vanha ja tehty karjan juottokaukaloksi. Veikkaisin kuitenkin vanhempaa aikaa.

www.megalithicireland.com/Clonmore%20Bullaun%20Stone.html
Oma kiveni muistutti paljon tätä sivulla olevaa, mutta se oli aivan suorakaiteen muotoinen ja kaksi kirnua oli tehty suoraan linjaan. Kuvan kivessä on kolme pullausreikää.

Nii... mä esitän vielä kertauksen vuoksi tuon ajoitusjärjestelmän. Eli päijänteen länsipuolella karkeat 100% korreloi yoldian ylimmän rantaviivan kanssa, joten ne on väkisinkin ajalta ennen 9500 eaa. Keski-suomessa on sama systeemi eli 60% on ylimmän rantaviivan tasalla ja loput n. -30m merenpinnasta eli ne on vuosien 9500 eaa tietämiltä takarajan ollessa vuodessa 9200 eaa. Itäsuomessa ylin rantaviiva on jälleen absoluuttista luokkaa.
Ongelmahan tässä on tuo ylimmän rantaviivan ajallinen määrittäminen. Teoreettinen takaraja on viimeisin lämpökausi 13 000 eaa eikä se nuorempi dryasakaan nyt mahdoton aikakausi ole jos vaan meri pysyy pääosin sulana. Lähtisin silti itte yoldiameren puolivälistä eli karkeasti 9800- eteenpäin.

Tämä laskelma kestää kaikenlaisen kritiikin mennen tullen. Kun sitä nuorena miehenä hillu kymmenen vuotta skepojen seurassa joiden ainoa hupi oli keksiä vastaväitteitä jokaiselle sanomiselleni se koulii kyllä ottamaan vanhemmiten kirjoitus- ja tutkimusvaiheessa kaikenlaiset kritiikit jo ennalta huomioon. Jopa ne kaikkein kaukaahaetuimmat ja mielikuvitusellisemmat.

mutta nyt kun tiedämme milloin, on sitten jäljellä miksi ja miten. Ne peruskysymykset. Itse olen alkanut luokitteleen niitä ihan sen mukaan onko niiden tarkoitus ollut näkyä
a) ohikulkeville veneille eli ne ovat mahdollisimman näkyvällä paikalla.
b) oman rantakylän väelle eli ne ovat jonkun poukaman tai lahdenpohjan korkeimmassa kohtaa.
c) ovatko ne paikassa jossa niitä ei näy ellei mene niiden luokse.

Näillä kaikilla on eroja. Olenkin tainnut jo vihjata merimerkkikivien puolesta joiden näkyvin tunnuspiirre on niiden esiintyvyys muinaissaarien pohjoisimmassa kohdassa, tai pohjoispuolella olevalla luodolla. Kakkosryhmänä pidän ns. toteemikiviä eli kiviä joiden merkitys on pysynyt ulkopuolisilta näkymättömissä.
Ollinkivi on hyvä esimerkki, sehän sijaitsee tuollaisen muinaisvuonon perukoilla.

Karttakuvassa on Ollinkivi ja Jaakonkivi vuonon perukoilla ja mukana on lähistöllä sijaitseva Lakukivikin siinä oikealla olevassa saaressa.
Hartikankivi suurin piirtein lähistöllä edustaa vastaavaa kohtaa. Sekin on tuollaisen vuonomaisen lahdenperukan uumenissa.

Eikä kahta ilman kolmannetta sillä jos me kattotaan niitä kulmia joita Amindontti on tossa kolunnut, niin vuonohan sekin.


Kuvien identtisyyteen on tietenkin syynsä. Ensinnäkin rotkomaiset repeämät luonnostaan on kaakko-luode -suuntaisia joten rotkovuonot on kaikki samassa suunnassa. Toinen on sitten murtovesi eli näissä vuonoissa tuppaa oleen enemmän makeaa kun suolaista vettä ja monet merenelävät tykkää sellaisesta - ja myös ihmiset tietty. Nää on kaikki potentiaalisia asuinpaikkoja, muinaisia rantakyliä joiden näkymää nää kivet on hallinneet.

Mä haluan vähän avata mitä tolla vuodatuksella ajan takaa. Meillähän on siis liuta kiviä jotka esittää jotain - tai ei esitä - ja niiden motiivit on tyystin hämärän peitossa. Mulla on tunne että mitä enemmän tätä kivee oppii ymmärtämään rekunstroimalla itse maisemaa, sen enemmän se raottaa kiven sosiaalisia merkityksiä. Se on vähän sellainen kiertotie tämä tapa mutta laajempi tapa joka avaa paljon sellaisia näköaloja joita suoraan lähestymällä ei kykene selvittämään. Esim valtaosa mun löytämistä pohjoispuolen merimerkkikivistä on esittäneet vesilintua ja siitä saattaa avautua tietynlaisia ajatuskaaria sen aikaisen ihmisen pään sisään. mutta aikaahan tää tulee tietenkin viemään mutta kukapa ei nyt uhraisi elämäänsä tutkimalla kulttuuria jollaista kukaan ei tiedä edes olleen olemassa. sehän on vähän kun löytäs vuorenrinteeltä jonkun inka-kaupungin.

Hampurin kulttuurista levisi asutusta nuoremmalla dryaskaudella pohjoiseen päin. Väki on kuitenkin tullut etelästä tai kaakosta koska jää oli esteenä pohjoisessa. Tiedä sitten Komsasta. Itseäni kiinnostaa Hämeen järviylängon mäet. Ne ovat olleet varmaankin saaria yoldia-vaiheen lopulla ja siitä eteenpäinkin hyvän aikaa. Ja melkein joka mäeltä löytyy mielenkiintoista kiveä.

Storyan kirjoitti: Hampurin kulttuurista levisi asutusta nuoremmalla dryaskaudella pohjoiseen päin. Väki on kuitenkin tullut etelästä tai kaakosta koska jää oli esteenä pohjoisessa. Tiedä sitten Komsasta. Itseäni kiinnostaa Hämeen järviylängon mäet. Ne ovat olleet varmaankin saaria yoldia-vaiheen lopulla ja siitä eteenpäinkin hyvän aikaa. Ja melkein joka mäeltä löytyy mielenkiintoista kiveä.

Miten sattuikin silmään aihetta sivuavaa, ihan must retkikohde tämän kesän lomalle.

retkipaikka.fi/vapaa/itameren-aurin-matk...-tammelan-uhrikivet/

Artikkelin lopussa mieleenkiintoinen linkki, jossa mm. käsitelty merenpinnan muutoksia!! Kilpajuoksua?

www.tammela.fi/UserFiles/tammela/File/as...uinaisjaannokset.pdf