Megaliittikivien arvoitus

Mun käsittääkseni ihmisiä ei tiedetä olleen tähän aikaan koko Itämeren alueellakaan kun tää kulttuuri on jo porskuttanut. Lähimmät aikalaiset on hilluneet jossain Puolan alueella pääsemättä vielä ees Baltiaan, Äänisjärvellä, Norjan eteläosissa ja tietenkin jäämeren rannalla pohjoisessa - jonne lienevät tulleet pohjanmerenmaalta - eli täyttä tyhjiötä pukkaa. Syynä on yleensä pidetty jääkautta mutta asialllinen syy on, ettei silloin ollut vielä maatakaan. Poislukien tietty näitä kallioisia luotoja jossa tää porukka on sit pärjäillyt valaan- ja hylkeenpyynnin avulla. Tälläinen eskimoelämää viettänyt kulttuuri ei ole niin riippuvaista lämpötiloista joten viileämpikin ajanjakso menettelee.

Yksi ratkaisematon kysymys mistä suunnasta ovat tulleet - vai ovatko tulleet mistään ensinkään? Näähän saattaa olla keitä tahansa: viimeiset neandherdalit (joiden DNAsta on löydetty nykyihmisen geenejä jo 100 000 vuotta sitten), jokin 30 000 vuotta sitten paikalle muuttanut populaatio, mutantoinut N1c1 -alkuperäiskansa, pohjanmerenmaan muuttajat... tai osa komsakulttuuria. Tähän ei voi vielä vastata mutta onpahan nyt keskustelulle edes aloituspohja ja sehän on paljon se.

Aihe on sen verran tärkeä että täytyy varmaan vastoin tapoja tehdä sille joku mainosvideokin.

Noissa murikoissa on semmoinen yhdistävä piirre, että ne vaan nököttää jossain sään armoilla.

Suojaisammat paikat, mihin syntyy kasvustoa ja pikku hiljaa multaakin, olis noin niin kuin ihmiselämän kannalta suotuisampia, eli siinä murikan lähellä vois olla jotain muutakin mullan alla piilossa.

Eli pinnanmuotoja vois katella koko muinaisen saaren alalta kun sinne asti kerran menee. Tiedä vaikka löytyis kylä ja sitä olis sitten hiukan vaikeempi selittää jääkauden tekosiksi.

Tässä on joutunu miettiin vähän sitäkin onko muutama vuosi riittävä aika julkistaa asia kun tälläset hommelit veis helpolla aikaa 5-20 vuotta jotta vois sanoa jutut tyhjentävästi. Itellä on tän takia vähän puolivillainen olo mutta toisaalta en usko että kukaan jaksaa oottaa kymmentä vuottta jalkatyön valmistumista. Sillä onhan se selvää että nämä muinaissaaret pitäis koluta neliömetreittäin. Oon kyllä yrittäny ja ottanut lähimmän kohteen eli ton Kivikeskun alueen. Olen merkannu tähän punaisella kaiken löytämäni. Reissuja sinne oon tainnut tehdä neljä tai viis - en nyt muista. Aina pieni lohko kerrallaan.

Huomo kiintyy varmaan heti siihen, että jokainen kivi on jollain lailla sidoksissa rantaviivaan. Sisämaasta ei ole toistaiseksi löytynyt mitään. Kun sit katotaan tarkemmin näitä rantaviivoja honataan kumma juttu että ne on aina jollain lailla sidoksissa noihin lahdenpohjiin ja syviin poukamiin. Paikan päällä näkee että ne on aina vuonon ääripäässä muttei koskaan rantaviivalla vaan aina joku 50-100m rantaviivasta, tai pikemmin vuononkärjestä.

Kyliä siiellä on ollu ainakin kaksi kylää ja yksi laaja-alainen työtilana käytetty alue. Sen tietää kun vaan istuu aloilleen ja imee maiseman sisäänsä.
Nämä kylät eivät ole kovinkaan kummoisia nykypäivästä katsottuna. Ilmeisemmin niissä on ollut 3-5 nahasta tehtyä majaa ja sit yleensä yks vähän isompi maja. Ne ei ole oikeestaan olleet muuta kun iglumaisia rakenteita joiden liepeet on asetettu joko kiviympyrän kivien alle tai pienemmissä on noita kiviä kolmiomaisesti. Valtavasti on yleensä tasaisia pöytämäisiä kiviä ja niitä on isoja ja pieniä. Joka kivellä on vissiin tehty jotain omaa juttuaan. Siinä ne annit sitten onkin. Jostain syystä varsin usealla paikalla on sellainen yli miehenkorkuinen paasi jonka merkitystä ei voi kuin arvailla.


Mutten minä usko että niistä koskaan tulee löytyyn mitään konkreettisempaa. Jos niillä on työkaluja ollut, ne on tehty jostain mursunluusta eikä säily ees onnekkaissa olosuhteissa. Kiveä on varmaan käytetty työkaluna kanssa mutta kaikki löytämäni on luonteeltaan niin karkeita ettei niitä voi koskaan todistaa puoleen tai toiseen.

Jukkis kirjoitti: Nämä kylät eivät ole kovinkaan kummoisia nykypäivästä katsottuna. Ilmeisemmin niissä on ollut 3-5 nahasta tehtyä majaa ja sit yleensä yks vähän isompi maja. Ne ei ole oikeestaan olleet muuta kun iglumaisia rakenteita joiden liepeet on asetettu joko kiviympyrän kivien alle tai pienemmissä on noita kiviä kolmiomaisesti. Valtavasti on yleensä tasaisia pöytämäisiä kiviä ja niitä on isoja ja pieniä. Joka kivellä on vissiin tehty jotain omaa juttuaan. Siinä ne annit sitten onkin. Jostain syystä varsin usealla paikalla on sellainen yli miehenkorkuinen paasi jonka merkitystä ei voi kuin arvailla.

Mä lähtisin siitä, että tällainen alkukantainen kulttuuri on ollu aika pitkälle sitä mitä ihmiset nykyäänkin puuhaa jos niitten perään ei katota.

Johtajina on jotain juoppoja, jotka vaan höhöttelee kun kännipäisään tulee poltettua sauna, ja rahvas palkittee ne äänestämällä valtuustoon seuraavissakin vaaleissa.

Pyhät lehdot yms. on varmaan olleet aikoinaan aika kusen hajuisia paikkoja, koska ihmiset vaan on tällaisia.

Eli jokasesta kylästä pitäis löytyä joku paikka, minne on hyvä sammua kesähelteellä, ja varmaan siellä on kiviä ainakin istumista varten. Jos siellä on muutakin niin se varmaan liittyy dokaamiseen. Rapakalja tms. pysyis viileenä ison kiven alla, ja mahtuuhan sinne juotavaa jos sitä vähän kallistaa ja panee pienempiä kiviä alle tuiksi, joten sellanen vois olla vaan alkeellinen jääkaappi.

Toinen mahku olis se, että kiven alla on ollu kesällä tasanen lämpötila käymisprosessia varten. Tää on ehkä jopa parempi, koska valmiin kaljan vois panna leiliin ja heittää järveen viileneen.

Tätä vois kokeilla helpposti panemalla sinne kiljun käymään helteillä ja estämällä ilman vaihtuminen vaikka sammaleella.

Joo, mä oon ottanu uniikin harrasteen rantautumalla saariin jotka oli olemassa vielä 11 000 vuotta sitten. Kognitiivisesti tietenkin lähdetään liikkeelle kotipaikan ympäriltä ja piipahdin tossa teiskossa uudemman kerran.



Vasemmalla on toi mun uskonaskelkivi eli nokkakivi jonka löysin vaan hyppäämällä autosta ulos ja mettään sisään 20m ja siinä se oli. En ny näytä kuvaa kun niitä joutelee näyttää. Toi rakkarinsuon risteys on kyllä mielenkiintoinen paikka sillä siellä on eräs vaikutttavimmista megaliiteista. kartassa toisena vasemmalla vähän isompana ympyränä.



Mietin sit mitä siellä vastakkaisella rannalla on ja kun sinne sit kapusin honasin ekana kivikehän ja sen vieressä nokkakiven. Mitään muuta ei ollu lähimainkaan. Kuka siellä onkaan aikanaan pitäny valaannahkaista majaansa, hän on kattonut tärkeeks pystyttää nokkakiven vaikken tiedä yhtään miksi.





Tässä kohtaa kävi niin hassusti että vihdoin viimein keksin tapletin hyötykäytön. Siihen sai maastokartan joka näytti gps-sijainnin reaaliaikaisesti mutta eihän tosimies sellaista tartte kun kaikki miehet on sissejä luonnostaan. Niinpä kun se sano et oot kulkemassa väärään suuntaan ja pian törmäät suohon, niin kuka sellasta uskoo? ja sit kun sitä oli hirveessä räkittävässä helteessä tarponu kuuman ja ojitetun suon yli, alko uskoon teknologiaan. Varsinkin kun poispääsy oli sellaisen harvennushakkuisen koivikon läpi, jossa risukasat oli paksuna mattona. Tuleehan siinä jo kylmänväreitä kun nesteetkin putoo. Siitä huolimatta menin vielä niemenkärkeen (kartassa oikeanpuolimmaisin piste) sillä niemennokissa yleensä on megalitteja. Niin oli tässäkin, kolme kiveä nokkakivellä, yks vieläpä julmetun iso ja yks erikoisesti pystykuutio. Voimat ei vaan piisaneet valokuvaamiseen joten käyn kuvaan myöhemmin. Pitää kumminkin käydä tuolla viereisellä haukivuorella kattoon onko sinne pystytetty se merimerkkikivi.

juppe kirjoitti:

Jukkis kirjoitti: Nämä kylät eivät ole kovinkaan kummoisia nykypäivästä katsottuna. Ilmeisemmin niissä on ollut 3-5 nahasta tehtyä majaa ja sit yleensä yks vähän isompi maja. Ne ei ole oikeestaan olleet muuta kun iglumaisia rakenteita joiden liepeet on asetettu joko kiviympyrän kivien alle tai pienemmissä on noita kiviä kolmiomaisesti. Valtavasti on yleensä tasaisia pöytämäisiä kiviä ja niitä on isoja ja pieniä. Joka kivellä on vissiin tehty jotain omaa juttuaan. Siinä ne annit sitten onkin. Jostain syystä varsin usealla paikalla on sellainen yli miehenkorkuinen paasi jonka merkitystä ei voi kuin arvailla.

Mä lähtisin siitä, että tällainen alkukantainen kulttuuri on ollu aika pitkälle sitä mitä ihmiset nykyäänkin puuhaa jos niitten perään ei katota.

Johtajina on jotain juoppoja, jotka vaan höhöttelee kun kännipäisään tulee poltettua sauna, ja rahvas palkittee ne äänestämällä valtuustoon seuraavissakin vaaleissa.

Pyhät lehdot yms. on varmaan olleet aikoinaan aika kusen hajuisia paikkoja, koska ihmiset vaan on tällaisia.

Eli jokasesta kylästä pitäis löytyä joku paikka, minne on hyvä sammua kesähelteellä, ja varmaan siellä on kiviä ainakin istumista varten. Jos siellä on muutakin niin se varmaan liittyy dokaamiseen. Rapakalja tms. pysyis viileenä ison kiven alla, ja mahtuuhan sinne juotavaa jos sitä vähän kallistaa ja panee pienempiä kiviä alle tuiksi, joten sellanen vois olla vaan alkeellinen jääkaappi.

Toinen mahku olis se, että kiven alla on ollu kesällä tasanen lämpötila käymisprosessia varten. Tää on ehkä jopa parempi, koska valmiin kaljan vois panna leiliin ja heittää järveen viileneen.

Tätä vois kokeilla helpposti panemalla sinne kiljun käymään helteillä ja estämällä ilman vaihtuminen vaikka sammaleella.

joop. Nykyihmisiä muinaisiin ei voi verrata keskenään tosta noin vaan. Harmillisen vähälle huomio on jäännyt ihmislajin kehittymisen jälkeen sen aivojen koko mikä on pienentynyt, eikä tämä johdu vain siitä että myös itse lajin fyysinen koko on pienentynyt vaan suhteesta.

Yhtenä syynä pidetään ensinmäisten viljanviljelijöiden pitkäaikaista puutteellista ravinnon ravinteikkuuden heikentymisenä, mutta se ei selitä kaikkea.
Saman ilmiön ollaan huomattu myös tapahtuvan kesytetyillä kotieläimillä ja niillä joita laidunnetaan. Jopa 1800-luvun ihmisen, eli ihan tossa vähän aikaa sitten on sanottu olleen älykkäämpi.

discovermagazine.com/2010/sep/25-modern-...-why-brain-shrinking
yle.fi/uutiset/tutkimus_ihmiset_tyhmenty...n_1800-luvun/6641616