piilopaikat esiin - 33 kaavalla.

Olen tässä sitä mieltä, että tämä mun uutuus ei ole niinkään lukunautinto kuin työkalu, jolla löydetään kadoksissa olevia juttuja. Jokainen kirjan tilannut lienee nähnyt s. 61 kuvan, joka myös on tuossa etusivun puolella siinä Koski TL artikkelissa.

Oheisesta Hiittisen ja Messukylän välisestä ley-linjasta voidaan laskea kadonnut Aimalan kirkko, joka kuulemma on ollut Lempäälän ja Vesilahden välillä. Olen melkoisen varma että absoluuttisen tarkka sijainti voidaan laskea seuraavilla määreillä:
Se asettuu keskelle ley-linjaa (kuva)
Siitä on 33.3 km Sammaljoen alkuperäiseen kappeliin joka paloi 1918
Siitä on 33.3 km Jumesniemen kirkkoon
Siitä on 19.033 km Ruotulan Kukkoinkivelle
Siitä on 19.033 km Nokian kivelle kartanon pihassa.
Näillä eväillä pidän itsestäänselvänä että kadonnut kirkko on ollut Aimalan Ollilan tilasta n. 340 m länteen. Siinä on piste joka täyttää kaikki vaateet.

Vaan mitä muuta on kadoksissa? Kirjasta saa oivan kaavan jolla voidaan paikantaa mitä tahansa kadotettua. Erityinen sovellus tulee olemaan merovingiajan muinaiskohteet. Meillä on pääteltyinä paljon vastaavia pisteitä joissa ei kuitenkaan ole muuta kuin metsää ja taas metsää. Positiivisesti ajattelen että keväällä aion löytää noista kohdista esim kuppikiviä, röykkiöitä jne. jos onni on myötä, jokaisella kirjan haltijalla – joka osaa soveltaa sen tietoja – kyky paikantaa mitä vaan mistä vaan.

Otetaan heti perään toinenkin esimerkki. Ammoin Eräjärven ensimmäinen kappeli sijaitsi tuntemattomassa paikassa, joka luultavasti on ollut Hirtolahden kylässä. Mittaaminen paljastaa että tämä matka tekee vuorostaan liian paljon. Sen sijaan Eräjärven Kauppilan tienhaara olisi 33.3 km päässä Kuhmoisen kirkosta. Tällä logiikalla on ilmiselvää että kappelin jäänteet löytyvät tästä kohtaa.
Kuten sanottua, kappelit ym on pala kakkua selvittää, koska niistä on jäänyt perimätietoa mutta yhtä pala kakkua on selvittää samalla metodilla myös niitä asioita, joista ei edes perimätietoa ole.

Terve vaan kaikille!

Lisää uutta verta palstalle mukaan. Olen lueskellut foorumia jo pitemmän aikaa ja päätin nyt sitten sotkea lusikkani soppaan.

Kiinostuin tästä Aimalan kirkonpaikasta joka on ollut enemmän tai vähemmän hukassa. Nykyisillä kotikulmilla päin liikutaan aiheessa.

Mielestäni Jukkiksen kaavassa on pieni virhe. Messukylä - Hiittis linja on piirretty Hiittisten nykyiseen kirkkoon, eikö? Hiittisten vanha kirkko on sijainnut eri paikassa, mikä onkin tullut jossain toisessa ketjussa jo esille. Paikka löytyy museoviraston porttaalista kohdasta Kemiönsaari-Kyrksundet.

Kun viiva piirretään Tampereen Messukylän vanhasta kirkosta Kyrksundetin vanhaan kirkonpaikkaan
ja mittaillaan noita muita annettuja maamerkkejä asettuu paikka Littusen tilan kulmilla.
Littusen isännän kerrotaan joskus aikoinaan käyttäneen kirkon kivijalan kiviä navetan rakennukseen (lähde: www.narva.sci.fi/amaijala/vti_kris.html kohta 9)

Sammaljoen vanhaa kappelinpaikkaa en onnistunut löytämään joten en tiedä päteekö tuo 33,3 km sääntö tuohon kohtaan. Kukkoinkiveltä matkaa tulee hivenen yli 20 km. nokiankiveltä 19 km ja
Jumesniemen kirkosta 33,2 km. Etäisyydet olen mitannut karttapaikassa.

Yritän liittää tähän piirtämäni kartan, en tosin tiedä onnistumisesta.

Joo, tervetuloa joukkoon kumm…ei kun tummaan. Teet oikein kun alat kinaamaan tästä asiasta sillä mikään ei piristä juttua enempää kuin eriävä mielipide. hedelmällistähän se. Itse asiassa olet samoilla linjoilla kollegani ja kuvittajani RaVin kanssa, mutta ylidiktaattorina olen katsonut asiakseni siirtää linjaa idemmäs. ja tosi johtajathan ei koskaan kuuntele toisten mielipiteitä.

Sen toki tiedän että Hiittisessä on ollut aiempikin kirkko, siellä sillan kupeessa mutta me käytämme tätä koska se on linjassa Lauhanvuoren kanssa. Nyt kannattaa korostaa että emme ole myöskään käyttäneet mittapisteenä Messukylän vanhaa kirkkoa, vaan Ruotulan puolella olevaa kukkoinkivenmäkeä.

Olen ymmärtänyt Aimalan kirkosta että museovirasto pistäisi sen mielellään aimalan kylään, joka muuten on ehdottomassasi kohdassa, ja paikallinen perimätieto vuorostaan sen melko laveasti vain harjulle. mutta yksi kova johtolanka olisi paikallisesta perimätiedosta: Ylioppilas Mikael Waldenius (1727-1792) mainitsi että Aimalan kirkon palosta jäi jäljelle kirkkoviiri, jonka Kierikan Lasse myi Kuokkalan Ollilaan. Mitä ihmettä Lasse kauppailisi kirkon omaisuutta, ellei sitten kirkko alkujaankin ollut Kierikan mailla? Tai vaihtoehtoisesti kyse saattaa olla löytöpalkkiosta, jonka Ollila pulitti. Ollilan puolesta puhuu, että hän teki viirille jonkinlaisen muistoaitauksen, joka hyvinkin saattaa olla palaneen kirkon kohta. Ollila näkyy olevan kartoissa edelleen mutta Kierikan tilaa en ole löytänyt. Varmaa on vain, että linjalla se kulkee, mutta mistä itse linja kulkee, on tietenkin hedelmällisen spekulaation aihe. Uskon että mitat toisiin kirkkoihin antavat paljon osviittaa, mutta yleensäkin nämä kuitenkin ovat lyhyellä alueella, joten potentiaalisia paikkoja on tietenkin enemmän kuin yksi.
mutta kyllä se vielä selviää kun pannaan viisaat päät yhteen.

Tolle 33,3:lle löytyy vielä selitys kunhan saan aikaa selvittää noita korkeuskäyriä. Ne tulee menemään muinaisrantojen mukaan. Ei siihen aikaan muu ollut mahdollista. Ellei sitten mennä niihin avaruusaluksien ilmakuviin, joissa etelänpa ja Grönlanti on jäättöminä. Mutta nehän olisi pitänyt kuvata ennen jääkautta? Ainakin pohjoinen osa.

www.arkeo.net/seurat/arsemi.htm

Tuossa artikkelissa ei puhuta mitään tästä mitasta, mutta siinä mainittiin muutamakin paikannimi jotka herättivät mielenkiintoni, mm. hiittinen ja mietoinen, untamala... Oletko Jukkis törmännyt tähän Markus Hiekkaseen näissä tutkimuksissasi? Kalevanpojan viikatteentikku näyttää semmoselta kivimöhkäleeltä että sen tarkat koordinaatit olis hauska saada selville, samoin kuin noiden jutussa mainittujen vastaavien myös. Ties mitä viisikantojen kärkikiviä ovatkaan !