Vs:Suomen Ley-linjat ja muu arkeomaantiede

www.sinikivi.com/sinikiven-paakirjoituks...alue-hermeetikko-com

Karjalan kannakselta Antreasta löytyy samanlainen viiden kirkon rypäs kuin myös Koski TL:stä. Vaikuttavatko Turun ja Viipurin sijainnit tähän omituiseen järjestelmään jotenkin, ei ole selvää.

Mä en tiedä onko joku jo bongannu tän että Koski Tl -> Antrea välimatka on kyllä hyvä sattuma. Tällee tietämättä missä kirkkoja muinoin sijainnut, niin ainakin vetämällä viivan paikkojen välille = 333 lukuhan se sieltäkin paljastuu, mutta normaalia isommassa mittakaavassa. Ehkä jonkinlainen Ley-linja menee siinä?

Minäkin oon kiistatta miettiny noita mahdollisia poikittaislinjoja. Mulla on vahva tuntuma että keskiajan linnaläänit on kaikki alkujaan säteittäisiä ja piirretty yhdestä pisteestä joka on lähellä maamme keskipistettä siellä jossain pohjanmaalla -oliko ny Pulkkila ?
ja että nuo Lauhanvuoren linjat edustaa kanssa jotain muinaisia heimorajoja mutta ne on paljon vanhempia jotka erottaa satakuntaa, hämettä yms
Logiikan nimissä on kyllä todettava että ne vaan ei tunnu päättyvän minnekään joka syö niiden uskottavuutta joten jossain on näitä poikittaislinjojakin olemassa - nehän voi olla myös kaarevia viivasuorien sijasta.

Piirtelin tuossa Google mapsilla Taipalsaaren Kuivaketveleen Linnavuoren ja Euran Kauttuan Linnavuoren välisen linjan suunnilleen. Etäisyys linnuntietä vähän yli 322 km. Tuleekohan tuo liitetiedosto näkyviin.

Mietin tuossa että mahtaisiko Kauttuan linnavuorelta löytyä 12 metriä leveä Ley-linja varvulla kuten mainitsin ketjussa "rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat" löytäneeni Kuivaketveleen linnavuoren päältä. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää. Turhan pitkä matka lähteä itse tsekkaamaan.

Mä rupesin ykskaks miettiin että jos hämäläisten rajat suhteessa metsälappalaisiin on löydettävissä muinaislinnojen avulla ja satakuntalaisten rajat kirkkolinjojen avustuksella niin täytyyhän olla jokin maamerkki jolla määritetään myös myyttisen pohjanmaalaisen kainuun rajat? Jotain alustavaa ja haparoivaa koetinkin hakea tutkimalla pohjanmaan muinaislinnoja joita ei turhan paljoa ole. On jotain linnoituksia keskiajalta mutta on niissäkin omat erikoisuutensa. Eka linnaksi katsottava olis tää Veneslinna ikaalisen pohjoispuolella, toinen karvian eteläpuolella oleva Kyrön Skanssi ja maininta kolmannesta närpiöäläisestä linnavuoresta, joka kylläkin on tulkinnallinen ja vielä vaikeampi löydettävä juuri sen vuoksi.
Mutta jostain syystä, en tiedä miksi skanssin ja veneslinnan etäisyys on juuri tuo maaginen 33.3km. Jos ne olis 1500-luvulta kuten ekat maininnat tietää, ei ne vois tollasella etäisyydellä olla sillä silloin sitä ei enää käytetty. ja sit erikoista että jos paikallistin sen närpiön oikein sinne nämpnasin kylään, niin nää asettuu kaikki samalle suoralle. lauhanvuorikin tuntuu jollain tasolla liittyvän asiaan? Johonkin taisin taas törmätä vaikken tiedäkään liittyykö tää kainuuseen millään lailla. Mutta ehkä huomispäivä, jos vaan tätä polkua seuraa, tuo vastauksia.

Löysin vielä tähän suoraan neljännenkin pisteen eli Ylöjärvellä sijaitsevan Sauninlähteen. Se on vanha rajalampi satakunnan ja hämeen rajana ja luonnollisesti siihen sisältyy monenlaisia kansantaruja joiden luonteesta minulla ei ole mitään käsitystä.
Sinänsähän tämä ei vielä todista mitään. Kolme tai neljä kohdetta samalla suoralla ei vielä tee ley-linjaa eikä edes se että ovat tasaisin välein 33.3 km välein. Tässä maassa on niin monenlaisia kohteita että aina väkisinkin osuu kohdalleen jotain. Mutta on ne kaikki silti rajapyykkejä tai rajalinnoituksia joten ei se ihan huuhaatakaan välttämättä ole. Toisaalta turha haukkoa henkeään jos maakuntien rajat menee viivasuorassa, niinhän rajat tekee.

Eikä tämä vielä auta pääsemään pohjanmaalle. On tullut selväksi että satakunta on merkinnyt rajansa hyvin kaikkien naapuriensa kanssa. On se tietenkin puolitodiste miten edistynyt ja keskusjohtoinen paikka muinainen satakunta on ollut sillä useimmat niistä on ajalta ennen ruotsalaisia tai jopa kirkkolaitosta.

Koetan vielä katsoa leikkaako viiva missä kohtaa lauhanvuoren pohjoispuolelta sillä siinä saattaa olla johtolanka joka avaa myös pohjanmaan tuntemattomat rajat. Eteläpuolen piste kun ei ole sitä tehnyt mutta se on satakuntalaisten ja voi hyvällä lykyllä olla että vuoren pohjoispuolella on pohjalaisilla ollut oma rajapyykkinsä.