muinaiskunkkujen agenda

Lisää
4 vuotta 8 kuukautta sitten #43027 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa muinaiskunkkujen agenda

Jukkis kirjoitti: Tosin tässäkin on epäilyksen varjo että saattavat olla ainakin jotkut myös pirunpeltoja jotka on syntyneet kun rantaviivalle on ahtojää puskenut kiveä.


Missähän se kivikasa on ollut ennenkuin ahtojää on sen sumppuun puskenut?

Minä jätin kattotiiliä Köökin katolle ihan siksi, että mitä tapahtuu kun lunta tulee puolimetriä katolle, sulaa ja jäätyy ja suojalla vesisade huuhtoo. No ei tapahtunut mitään, siellä ne on edelleen samassa paikassa.

Tuvan peltikatolle jos ne tiilet olisi olleet, ne olisivat suojalla lumen sulaessa tulleet sen mukana huikuen alas. Tiilikatolla joka on karkeapintainen, kitka pitää ne paikoillaan...

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
4 vuotta 8 kuukautta sitten #43029 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa muinaiskunkkujen agenda
En nyt tiedä mitä Anteron tuvan tiilikatolla on ahtojäiden kanssa tekemistä... Tai edes Laihian muinaishautojen kanssa...

Ahtojäät ovat todellinen ilmiö ja niitä esiintyy vain tietyissä olosuhteissa eli avomeren reunalla kun kovat tuulet puskevat jäälauttoja rannoille jopa kymmenen metrin korkuisiksi kasoiksi. Mennessää nämä ahtojäät vievät kaiken irtaimen mukaanlukien muutaman tonnin pikkukivet ja kaiken sitä pienemmän. Siksi kalastajat eivät koskaan rakenna laitureita avomeren puolelle.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
4 vuotta 8 kuukautta sitten #43033 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa muinaiskunkkujen agenda

tarja kirjoitti: En nyt tiedä mitä Anteron tuvan tiilikatolla on ahtojäiden kanssa tekemistä... Tai edes Laihian muinaishautojen kanssa...

Ahtojäät ovat todellinen ilmiö ja niitä esiintyy vain tietyissä olosuhteissa eli avomeren reunalla kun kovat tuulet puskevat jäälauttoja rannoille jopa kymmenen metrin korkuisiksi kasoiksi. Mennessää nämä ahtojäät vievät kaiken irtaimen mukaanlukien muutaman tonnin pikkukivet ja kaiken sitä pienemmän. Siksi kalastajat eivät koskaan rakenna laitureita avomeren puolelle.


Mistä ne kivet jäälautoille tulee? Kyrönjoen keskijuoksulla kun syntyy jääpato ja jäät kasautuu sumppuun, vesi saattaa nousta jopa kymmenen metriä jolloin jäälauttoja ohjautuu pelloille yläjuoksulta tulevien puskiessa niitä. Jääpadon lauetessa joki laskeutuu nopeasti, mutta jäät jäävät paikoilleen pellolle ja hyvä ettei niitä ole juhannuksenakin vielä siellä. Veden mukana lähtee kaikki kevyt irtotavara, veneet, laiturit, puun rungot ja oksat, heinä- ja olkipaalit. Mutta kiviä ei jäiden mukana siirry, ei edes pieniä ja jos siirtyisi, ranta olisi niistä tyhjänä.

Katto on 45 asteen kulmassa ja lumi talven aikana sulaa ja jäätyy jääksi. Keväällä tiilipinnan kitka pitää sen paikallaan ja erilliset irtotiilet ei liiku minnekään. Tuvan katolla on pelti ja edes kesällä sen päällä on turha keikkua ilman turvaköyttä. Esimerkki ei ole kaikkein paras mutta antaa jonkinmoisen käytännönkuvan.

Tämä video on syystulvista, silta selvisi siitä mutta seuraavan kevään tulvista ja jäiden lähdöstä se ei enää selvinnyt:



Ootteko muuten ratsastaneet koskaan jäälautalla? Ennen se oli kylän kloppien huvia.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
4 vuotta 8 kuukautta sitten - 4 vuotta 8 kuukautta sitten #43035 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa muinaiskunkkujen agenda
Voisin kyllä kuvitella että kun joku kumpare nousee esiin merenpohjasta, rantaan osuva aallokko huuhtoo siitä pois merisedimentit ja hiekan ja jättää kivet. Sitten talvella ahtojäät kasaa kivet yhdeksi vyöhykkeeksi. Ihan paljailla kallioluodoilla, niin ei voi tietenkään kiviä muodostua luodon ulkopuolelta. Tämä lienee se normaalein prosessi jota merenrannoilla näkee. Tietenkin se vaatii pitkällisen merenpinnantason paikallaanpysymisen.
Ymmärrän kyllä että kunnanarkeologilla on edessään pähkinä, että onko jokin hajoitettu röykkiö vai luonnonmuodostelma. Luulisin kuitenkin että jos on edes vähän kasauman näköistä, kivet päällekkäin eli kivikasa, on se ihmiskäden tekemä.

Seuraava ongelma onkin sitten määrittää onko se jokin tiemerkki, hauta vai merkkitulen paikka. Variaatioita kun on lukuisia. Nykypäivän metsästäjätkin kasaavat kiviä näköesteeksi kun ampuvat sorsia.

Varsinaiset pirunpellot eli louhikot onkin sitten ihan oma lukunsa eikä ne liity näihin.
Viimeksi muokattu: 4 vuotta 8 kuukautta sitten Jukkis.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
4 vuotta 8 kuukautta sitten #43046 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: muinaiskunkkujen agenda
Tässä on Laihian muinaismuistojen inventointiraportti vuodelta 2009

www.skaik.eu/assets/files/Arkiv/rapporte...iraportti%202010.pdf

Ihan mielenkiintoista luettavaa ja mukana on havainnollisia karttoja joissa muinaiskohteet näkyvät eri aikojen vedenkorkeuksilla. Eli sitä hommaa on tehty mitä Jukkiskin on yrittänyt tehdä maalailemalla.

Lisäksi löytyy yksityiskohtaiset selostukset kustakin muinaiskohteesta. Itselleni pisti silmään muun muassa kohde 101 jossa mainitaan varhaismetallikautinen asuinpaikka Aronkylän liepeillä (kohde näkyy myös karttapaikassa tosin kivikautisena). Lisäksi raportissa mainitaan, että kuivatetun Irunjärven ympärillä on ollut asutusta sekä mahdollisuudesta, että nykyinen Levaneva on voinut olla aiemmin muinaisjärvi. Olisiko tämä se Anteron hahmottelema järvi ?

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
4 vuotta 8 kuukautta sitten #43049 : juppe
Vastaus käyttäjältä juppe aiheessa muinaiskunkkujen agenda
Kvenland tarkottaa vissiin Gotlannin Itämaata. Koko höskä oli viikinkiaikaan pohjosempana elikkä itänen porukka olis kai ollu Pohjanlahen perukoilla.

Suomee on kanssa kutsuttu sitkeesti Itämaaks, niin että itägooteilla olis varmaan ollu maita muuallakin.

Kven tulis Norjasta, missä sitä on paljon paikannimissä ja sen merkitystä vois ettiä siltä suunnalta. Suomessa gootit oli kumminkin katteja ja sen takia koko Kvenlandista ei oo mitään tiettoo.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.262 sekuntia