Levänluhdan kansasta Yle Teemalla to 25.11. 1800

Tuo järviteoria oli uusi juttu. Luulisi että jonkinlaista mallinnusta maankohoamisen suhteen voisi tehdä.
Samoin tuo lantion luiden analyysi, jonka mukaan vainajat ovatkin naisia. Selittäisi hyvin sen, miksi Levänluhdan vainajat ovat niin lyhyitä.

Heti kyllä tuli mieleen siitä punaisesta rautapitoisesta vedestä, että onkohan paikalla olleesta suosta/järvestä nostettu järvimalmia. Porukkaa sitten uhrattu sinne, jotta Levänluhta jatkossakin antaisi yhteisölle järvimalmia?

Voisikohan tuota selvittää jotenkin...jonkinlaisia määrityksiä lähistön kalmistolöytöjen rautaesineet vs. Levänluhdan vedestä saostunut rauta?

Jore kirjoitti: Tuo järviteoria oli uusi juttu. Luulisi että jonkinlaista mallinnusta maankohoamisen suhteen voisi tehdä.
Samoin tuo lantion luiden analyysi, jonka mukaan vainajat ovatkin naisia. Selittäisi hyvin sen, miksi Levänluhdan vainajat ovat niin lyhyitä.

Heti kyllä tuli mieleen siitä punaisesta rautapitoisesta vedestä, että onkohan paikalla olleesta suosta/järvestä nostettu järvimalmia. Porukkaa sitten uhrattu sinne, jotta Levänluhta jatkossakin antaisi yhteisölle järvimalmia?

Mitään väkivallan merkkejähän luista ei ole löytynyt, tosin voidaanhan urharattava elävänäkin veteen suistaa. Ja mahtaisiko hirttäminen tai vastaava luissa näkyäkään.


Itse kuitenkin näkisin järven kunniahautana, jonne arvostetut matriarkat laskettiin matkalle kohti tuonelaa. Pohjan-akkakin siellä varmasti lepää muiden kaltaistensa kuningattarien seassa.

Jore kirjoitti: Tuo järviteoria oli uusi juttu. Luulisi että jonkinlaista mallinnusta maankohoamisen suhteen voisi tehdä.
Samoin tuo lantion luiden analyysi, jonka mukaan vainajat ovatkin naisia. Selittäisi hyvin sen, miksi Levänluhdan vainajat ovat niin lyhyitä.

Heti kyllä tuli mieleen siitä punaisesta rautapitoisesta vedestä, että onkohan paikalla olleesta suosta/järvestä nostettu järvimalmia. Porukkaa sitten uhrattu sinne, jotta Levänluhta jatkossakin antaisi yhteisölle järvimalmia?

Voisikohan tuota selvittää jotenkin...jonkinlaisia määrityksiä lähistön kalmistolöytöjen rautaesineet vs. Levänluhdan vedestä saostunut rauta?

Jospa Levänluhdan pohja on vielä täynnä muinaisia rautaesineitä? Voisikohan paikalla tehdä kaikuluotauksen?

N. kilometrin päässä Levänluhdasta löytyy rautakautinen polttokalmisto.

Oli kyl asiallisesti toteutettu dokkari. Pitää käydä haistelemassa muinaisuuden tuulia paikalla kun tuo sijaitseekin melko lähellä. Näitä ylen dokkareita olisi muutenkin mukava saada jostain. Vaikka sitten latauksina. Asiatietoa löytyy kuitenkin paljon arkistoista.

Mitään väkivallan merkkejähän luista ei ole löytynyt, tosin voidaanhan urharattava elävänäkin veteen suistaa. Ja mahtaisiko hirttäminen tai vastaava luissa näkyäkään.

Luulisi siitä nikamiin jäävän jotain merkkejä. Hirttäminenhän perustuu parhaiten toteutuessa siihen, että nikama poikkeaa, eikä tukehtumiseen.

Ei kai hirttämisestä nikamaan jää merkkejä. Se menee sijoiltaan ja hermot menevät jumiin ja nirri pois. Nikama on minusta ehjä mutta kaula pitenee luonnottaman pitkäksi. Tämä siis korkealta pudoten. Ennen hirtettiin vääntämällä kapula niskan takana ja naru oli kaulan ympärille. kaula ei siitä pitene mutta ihminen tukehtuu. Jälki jää hengitystorven rustorenkaisiin mutta ne eivät säily meidän aikaan kuten nikamat. Arvoitus siis säilyy.

Ilkassa oli lauantaina 7.7.2012 Aino Mäki-Mantilan tekemä Pentti Virrankosken haastattelu jossa käsiteltiin Leväluhdan ihmisiä. Ote haastattelusta ja joka on kokaonaisuudessaan luettavissa Ilkan verkkosivulta "Meissä on Välimeren kansan verta":

Syksyllä ilmestyy uudistettu laitos Pentti Virrankosken yleisesityksestään Suomen historia. Siinä hän hakee vastausta myös Leväluhdan kadonneen kansan mysteeriin.

-Aihetta pitää uskaltaa tarkastella rohkeasti, hän sanoo.

Isonkyrön Orismalasta soisesta Leväluhdan lähteestä löydetyt noin sadan vainajan luut, korut ja esineet ovat kiinnostaneet tutkijoitakin jo pitkään.

Virrankosken teoria on, että Leväluhdan kansan alkukoti on ollut Välimeren rantamilla. Sieltä lähti kivikaudella ihmisiä kohti pohjoista. Suomeen he saapuivat paljon ennen suomalais-ugrilaisia.

Muualla Suomessa he sekoittuivat pian germaanisiin kansoihin ja suomalais-ugrilaisiin, jotka saapuivat 3000 vuotta ennen Kristusta. Etelä-Pohjanmaalla he säilyivät omana ryhmänään aina 700-luvulle saakka, jolloin he sulautuivat suomalaisiin. Alueen suomalaisasutus on peräisin Varsinais-Suomesta ja Hämeestä.

-Meissä kaikissa on Leväluhdan kansan verta, hän sanoo.

Leväluhtaan haudatut ovat olleet pääasiassa lapsia ja naisia. Luista voi päätellä heidän muistuttaneen Välimeren alueen asukkaita, Virrankoski sanoo.

Hän sanoo, että hautaan laitetut korut todistavat vainajien olleen ylhäisiä ja varakkaita.

-Heillä oli kultaa aikana, jolloin Etelä-Suomessa sitä ei ollut lainkaan. Selviä todisteita on siitä, että he veivät turkiksia Ruotsiin ja Norjaan. Pohjois-Suomen turkikset olivat arvossaan Etelä- ja Keski-Euroopan rikkaissa maissa.

Virrankoski arvelee, että Leväluhdan kansa säilytti oman kulttuurinsa pitkään samasta syystä kuin eteläpohjalaisten kulttuurista kehittyi omintakeinen: alue oli eristyksessä muusta Suomesta mutta yhteydessä Ruotsiin ja sitä kautta koko Eurooppaan.

Etelä-Pohjanmaa jäi muulle Suomelle vieraaksi. Virrankoski muistuttaa, että muinaisrunojen Pohjassa eli Kalevalan Pohjolassa asui pelättyä ja taikavoimaista kansaa. Hänen mielestään on mahdollista, että runoihin sisältyy muisto Kyrönjoella asuneesta rautakauden kansasta.

Pentti Virrankoski teki 1950 -1960 luvulla maineikkaan keräystyön Nopankylässä ja ihan viimme hetkillä liittyen Nopankylän hevosajokalutuotannon ja kotiteollisuuden syntyyn vuonna 1869, sen menestyksen aikaan ja lopulliseen päättymiseen vuonna 1955. Ilmajoki seura julkaisi 1981 keräystyön pohjalta kirjan, jossa kerrotaan Ilmajoen ajokaluteollisuuden vaiheista:

Kärryseppiä ja rekinikkareita - kirjan