kirkonrakentajien killat

Palatakseni vielä tähän 33.3 –juttuun, luulin jo tehneeni läpimurron. Näyttää siltä että kaikki kivikirkot jotka on tuolla etäisyydellä, on tavalla tai toisella piispa Maunu Tavastin tai seuraajansa ja oppipoikansa piispa Olavi Maununpojan alullepanemia. Heillä lienee tässä keskeinen rooli? Molemmathan olivat siwistyneitä miehiä, toinen opiskellut Prahassa ja toinen Pariisissa, ja ehkä täällä he kuulivat muinaisesta mittaopista. Sillä on tosiaan niin, että muinainen jalka oli 33.3cm kun moderni jalka 30.48 sen viimein syrjäytti (suomessa on muuten paljon kivikirkkoja myös 30.5 km etäisyydellä toisistaan, aivan kuin molempia olisi suosittu). Erityisesti sisteriläiset ylläpitivät vanhan jalan traditiota halki keskiajan, ja koko gotiikka saattaa nojata tähän mittaan.
No niin, teoria on kaunis. Keskiajan piispat halusivat elvyttää muinaisen – pyhän – mitan, vaikka arvoitukseksi jääkin, miten he ovat sen teknisesti kyenneet tekemään. Ensimmäiset kunnolliset kartat näistä alueista kun tiedetään olevan vasta 1700-luvun puolelta. Onko jossakin täydellinen kartta länsisuomesta jo 1400-luvun alkupuolelta?
Vaan kuten aina, kauniskin teoria voi kaatua kun liikaa tutkii. Meninpä tyhmyyspäissäni mittaamaan Turunlinnan kirkon ja Turun tuomiokirkon välisen etäisyyden, joka on sekin 3.33km eli onko se nyt 10 000 jalkaa (vähän huono näissä pilkunsiirroissa)? Ongelmahan vaan että nämä kaksi tönöä periytyy jo 1200-luvun puolelta, joten näyttääkin siltä että Maunu Tavast onkin vaan ylläpitänyt jotain vanhempaa traditiota. Panen epäselvän kuvankin todisteeksi jossa alalaidassa tuttu luku 3.33km. On muuten tismalleen sama etäisyys Lallinkartanon ja Kirkkokarin välillä. Otettuaan/ostettuaan leivän lallilta ehti pyhä Henrik reellä täsmälleen 3.33km päähän, ennen kuin kirves heilahti.

Korjaus edelliseen. Eihän kartanon ja kirkkokarin etäisyys olekaan tuo, vaan köyliönsaaren kirkon ja kirkkokarin. Alkujaanhan sakraali oli kartanon mailla, kunnes kirkko pykättiin nykyiselle kohdalleen. mutta vasta v. 1752 joka kielii että joku on tuntenut jutun vielä silloin. Määrännyt tieten kirkon tasan 10000 jalan päähän piispa Henrikin kuolinpaikasta.
Joo joo, ei näitä kuvia saisi pölliä mutta pöllinpä kuitenkin.

Hämeenkosken (keskiaikainen)kirkko - Janakkalan kirkko ~33km. Hautausmaiden kohdalta mitattuna saan 33.3km. Hommaa sotkee se, kun Hämeenkoskella ainakin taitaa olla 4. kirkko menossa ja kaikki vähän eri paikoissa.
Onhan nämä mielenkiintoisia "sattumia". Itseäni kiinnostaa linnavuorien läheisyys viimeksimainittujen kohdalla.

Luhangan kirkko (1800-luvulta - Sysmän kirkko (1300-1400 -luvulta) ~33,x km. Riippuu taas vähän mistä mittaa. Tämä lienee puhdasta sattumaa, kun ikäero huomattava näiden välillä?

Mistä sen itse asiassa tietää vielä, millä on merkitystä? Itse olen lakannut jo kysymästä miksi, ja päätynyt kysymykseen miten. Miten jätkät on 1400-luvulla kyenneet mittaan näitä juttuja näin tarkasti. Ainakin se on varmaa että ilman kunnollista topografikarttaa sisämaasta se ei onnistu, joten pakostakin sellainen on ollut suomesta jo keskiajan loppupuolella. Missähän se on nyt, ja mitä sille tapahtui?

Siitä olen melkoisen saletti että kun kartoitustyö aloitettiin uudelleen 1700-luvun puolivälissä, tämä juttu löydettiin uudelleen. Ainakin se selittäisi miksi niin jotkut kirkot välissä on kustavilaiselta ajalta. Se voi olla että joku pitäjäseurakunta on anonut kirkkoa jo miespolvi aiemmin, mutta rahaa omalle kirkolle löytyi vasta 1800-luvun puolelta.

Eli arvaisko että useimmat tämän mystisen mitan kirkot on ns. kolmannen rakennusvaiheen kirkkoja (n.v1485) ja osa kustavilaista aikaa (1770-luku). Tietty mittapisteinä on 1400-luvulla voitu käyttää jo rakennettuja kirkkoja ja niitä on sen takia lorahtanut mukaan, ja osa on käytännön syistä tehty vasta myöhemmin. Hmmm...jokainen juttu kun pitäis tarkistaa erikseen, mutta mitä paremmin kontekstia tuntee, sen paremmin voi jo edeltäkäsin sanoa mikä kuuluu joukkoon.

Mielenkiintoiseksi homma menee siinä, kun mittaa etäisyyttä Sysmän Kuokkamäestä (jonne kivikirkko piti keskiajalla alunperin perimätiedon mukaan väsätä) Heinolan keskustan kirkkoon. Kyllä siinäkin saa sen 33km, mutta ongelma on siinä kun ei tiedä eksaktia paikkaa, mihin ko. kirkko piti Kuokanmäelle rakentaa. Vieressähän on nyt Otamon kappeli, mutta ei ole Kuokanmäellä.

www.sysma.fi/index.php?PAGE=145&NODE_ID=339&LANG=1

Perimätiedon mukaan Sysmän kirkkoa ruvettiin ensin rakentamaan Kuokanmäelle, Linnan kylään, mutta kun se, mitä päivällä oli saatu pystytetyksi aina yöllä hajosi, paikka katsottiin sopimattomaksi. Niin sitten pyhänä pidetty kivi nostettiin rekeen, jota vetämään valjastettiin härkä. Päätettiin: "Siihen kirkko tehtänee, mihin härkä seisonee". Härkä seisahtui nykyisen kirkon paikalle.

Vastaavaa olen kuullut Hollolan kirkosta. Piti rakentaa Kapatuosian päälle, mutta yöllä aina joku vieritti kivet alas mäeltä. Rakensivat sitten viereen kirkkonsa.

lisäys
Onhan tämä ihan mielenkiintoista, kun Asikkalan ja Sysmän keskiaik. kirkkojen täsmällinen etäisyys toisistaan on 33,0km. Jos viivan vetääkin viereiseen kalmistoon, saadaan tasan 33,3km.

Pitäis olla joku ohjelmisto, jolla vois vetää säteeltään 33,3km ympyröitä kartalle. Siinä sitten katsoisi, mitä osuu kehälle.

Sitten, Lammin keskiaik. kirkko - Padasjoen kirkko (samalla paikalla ollut kirkko jo keskiajalla, nyt 4. kirkko menossa) 33,7km. Jos viivan vetääkin Padasjoen kirkolta Lammin kirkon vieressä olevaan linnamäkeen, saadaan tasan 33,3 km.
Padasjoella sijainnut kirkko jo joskus aiemmin Nyystölässä. Tarkkaa sijaintia en tiedä.
Kyllä näitä tuntuu löytyvän.