Erikoiset kivet metsissämme - taas löytyi lisää !

7000 vuotta vanha mysteeriesine -> kivi

Very old, charming - er - thing goes on display in Athens

Tulisivat rämpimään metsiimme ihmettelemään kuinka meidän naamakivet on valmistettu.
Ehkäpä yksinkertaisesti "merkittävät" murikat vaan laitettiin esille merkiksi, että tyyliin i was here 2002 pienempiä esittäviä raahattiin mukana.

Sehän on kuin Iines ankka...

Pari uutta naamakiveä bongattu Raision kulmilta.

Tervehdys kaikille, rekisteröidyin hetki sitten, kun totesin, että tämä taitaa olla yksi ainoita Suomen historiaan keskittyviä aivoriihiä, joissa saadaan jotain uutta aikaan.

Tässä olisi muutama insinööripohjalta heitetty huomio...

Monellako kivellä nuo ilmaan nostetut lohkareet on yleensä tuettu? Tuli vain mieleen, että kolme kappaletta olisi kaikista loogisin vaihtoehto, koska kolmesta tukipisteestä tuettu kappale pysyy niillä sijoillaan ilman sen suurempia ongelmia, vaikka pinta olisikin epätasainen (esim. kolmijalkainen jakkara ei keiku, vaikka yksi jalka olisikin lyhyempi kuin kaksi muuta). Useamalla tukipisteellä varustetut vaatisivat näin enemmän aikaa, vaivaa ja oikean kokoisten kivien etsimistä/sovittelua, jotta niiden varaan tuleva kivi pysyisi tukevasti paikallaan.

Lisäksi minua kiinnostaa se, että nämä kivet ovat vissiin entisten saarien tai nykyisten mäkien korkeimmilla kohdilla? Se pienentää luonnonmuodostelmien todennäköisyyttä jo ihan pelkästään painovoiman olemassaolon takia. Jos kivet olisivat esim. mäen tai kallion tai jonkin sellaisen juurella olisi mahdollista, että ne olisivat irronneet maaperästä eroosion tai jonkun muun seurauksena, vierineet alas ja pysähtyneet niille sijoilleen. Mutta koska esineet eivät minun tietääkseni vieri spontaanisti ylämäkeen ja asetu sattumalta sopivan tuen varaan, paras selitys niiden sijainnille on se, että joku on vienyt ne sinne tarkoituksella (tai sitten voidaan syyttää jääkautta tai jotain muuta maaperässä tapahtunutta myllerrystä).

Kun tuossa tuli mietiskeltyä toisessa topiikissa vanhan kotikaupungin linnavuoria, niin tulipa mieleen lapsuuden seikkailu- ja majanrakentelumetsiköistä mieleen kivenjärkäle, ja vaikka kuin yritän muistella paikkaa ja lohkaretta, en kertakaikkiaan pääse sen muistikuvan ylitse että kyseinen monikuutioinen möhkäle on useamman peinemmän kiven päällä kalliolla.

Jos joku sattuu asustelemaan Mikkelin Laajalammen lähiössä ja tuntee maastoa, niin olisi kiva jos kävisi katsomassa, itse kun asustelen Kymenlaakson puolessa tätänykyä. Paikka on Kaituentien päästä lähtevää Ratosuontietä seuraten lähellä paikkaa jossa se tulee lähelle Urpolan-Pitkäjärven 5 kilometrin kunto-/pururataa. Kallion päällys. Kivi on useamman metrin korkuinen, ja helppo löytää. Jalkakiviehdokas.

Lapsuuden metiköt on varmaan muuttuneet parissakymmenessä vuodessa, mutta kartasto keskeisestä sielunmaisesta ei. Muutenkin jos joku tuntee outoa vetoa Laajalammesta etelään päin, Pitkäjärven ja Laajalampi-Nieluslampi väliseen alueeseen aina Kallajärveä (Kommelinluolat jne.) ja Vatilan takametsiä myöten, olisi kiva rupatella, ja antaa retkeilyvinkkejä.

Tuli aikoinaan koluttua paikkoja tuhansia kilometrejä noissa metsissä. Kallajärven Matinmäki (Kommelinluolien yläpuolella) oli mun suosikkileiripaikka. Justiinsa siinä vanhan torpan (?) kivijalkojen välissä, keskellä pihaa. Matti varmaan pisti töllinsä pystyyn lähelle paikkoja joissa muinaiset retkeilijät yöpyivät jo tuhansia vuosia ennen Mattia. :)

Ukkoskivi kirjoitti: Paikka on Kaituentien päästä lähtevää Ratosuontietä seuraten lähellä paikkaa jossa se tulee lähelle Urpolan-Pitkäjärven 5 kilometrin kunto-/pururataa. Kallion päällys. Kivi on useamman metrin korkuinen, ja helppo löytää. Jalkakiviehdokas.

Hiidenvuoren vieressä.. Tuukkalan kalmiston kupeessa.. alttarikivi?

Super-Electric kirjoitti:

Ukkoskivi kirjoitti: Paikka on Kaituentien päästä lähtevää Ratosuontietä seuraten lähellä paikkaa jossa se tulee lähelle Urpolan-Pitkäjärven 5 kilometrin kunto-/pururataa. Kallion päällys. Kivi on useamman metrin korkuinen, ja helppo löytää. Jalkakiviehdokas.

Hiidenvuoren vieressä.. Tuukkalan kalmiston kupeessa.. alttarikivi?

Muutama kilometri.

Suunnilleen tässä:

asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMark...%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D

En nyt enää vuosien jälkeen kykene sitä laittamaan kymmenen metrin sisään, mutta jos nuo läheiset kallionpäällykset koluaa niin pitäisi silmään sattua.

Edit: Voi olla merkitystä paikasta noin sata metriä eteläkaakkoon päin, mutten käy muuttamaan koska paikalle helpoiten sattuu kun tulee pururataa tai Ratosuontietä pitkin.

Kuvat ois kivat. Josko lapsen muistiin voi vielä luottaa näin keski-iän päivillä. Kivessä oli kuitenkin "sitä jotain", ja muistan että sitä kaveriporukalla ja isäukonkin kanssa ihmeteltiin. Saattaa olla että kivi on pienentynyt noista päivistä.

Ahaa... No jopas. Heti sattuu kaksi Hiidenvuorta tuohon sun karttaan muinaisista saarista...saarina. Tuhansia vuosia myöhemmin sitten ihmiset laittavat viikinkiaikaiset --> keskiaikaiset asumuksensa ja peltonsa niiden lähelle, tai viereen. Muisti oraalisessa kultuurissa on ihmeellinen, tai tapa nähdä paikat samoin kuin aikaisemmat alueella pyörineet/elelleet ihmiset.

Orijärven Hiidenvuori ja Pitkäjärven Hiidenvuori. Pitkäjärven itäreunassa on myös kaksi Kuumavuorta, jotka sattuvat noihin saariin. Meinaan että aika isolla todennäköisyydellä Hiisi-nimiset paikat sattuvat muinaisiin saariin myös Mikkelin lähialueilla.

Kas mitenkä sinä saat tuollaisen kartan aikaiseksi, jossa vanhat rantaviivat näkyvät?

Kiitos. Täytyy perehtyä. Ensiyrityksellä ensaanut ulos kuin valkean PDF-tiedoston.

Jep. Aika on pitkä, 10000+ vuotta eritoten.

Muistelen nähneeni jonkun dokumentin jossain, jossa joku tyyppi saattoi siperialaista nyky-shamaania talvella jäitä myöten kohti Ristiinan Astuvansalmea, ja äijä näki ja äijästä näki heti, että sille oli ihan selvää että nyt sitten tultiinkin sellaiseen paikkaan että naurut pois... Astuvansalmi oli välittömästi, ilman minkäänlaista epäröitiä shamaanille selvä tapaus jo kaukaa, siitäkin huolimatta että oli kyläilemässä tuhansien kilometrien päästä, tuhansien vuosien jälkeen.

Otetaan esimerkiksi Otavan Heposelän eteläinen linnavuori. Jo kaukaa näkee paikan poikkeuksellisuuden, ja varmaan sen näkivät vedestä törröttävänä alueen varhaiset pioneeritkin. Se että paikkaa sitten on mahdollisesti käytetty linnavuorena paljon paljon myöhemmin, johtuu paikan äärimmäisestä edullisuudesta puolustukseen, jos se vain on ensin varustettu vedellä, ruualla jne. Se on ilman monimutkaista ja pitkäkestoista piirittämistä käytännössä valloittamaton paikka. Muutama miekka-, keihäs- tai jousimies kykenisi sitä puolustamaan satoja hyökkääjiä vastaan, jopa ilman mitään erillisiä vartavasten rakennettuja rintavarustuksia.

Vilkkaasti liikennöidyissä paikoissa, kiven tai kallion, vuoren tai lammen aikaisempi pyhyys voi kulttuurisesti periytyä yli pitkien aikojen, vaikka aikaisemmat väestökerrokset, kulttuurit, kieliryhmät ovat menneet ja tulleet aikapäiviä sitten. Jos joku paikka vanhastansa tunnetaan pyhänä, erikoisena tms. ei ole ihmekään jos siihen myöhemmät asujaimet liittävät samat ominaisuudet ja jatkavat perinnettä omilta kultuurillisilta tai uskomusmaailmallisilta lähtökohdiltaan. Erityisesti tämä pätee paikkoihin joissa voidaan havaita aikaisempien kulttuurien materiaalista vaikutus, esineitä ('Ukkoskiviä'), tai rakennelmia, tai joista avautuvat näkymät ovat 'ajattomia', kivet katsovat samalla ilmeellä kuin pari milleniaa takaperin jne., tahi paikan luonne on säilyttänyt muutoin tarkoituksenmukaisuutensa uusille ihmisille samankaltaisiin tarpeisiin (muinaislouhokset, kalastuskosket jne).

Vaikka vakituinen asutus olisi katkennut moneen kertaan, paikkoihin sidotut ideat välttämättä eivät. Jos joku paikka on "hiisi" yhdelle kansalle, on se sitä suurella todennäköisyydellä myös toiselle.

Jukkis. Paha käydä kommentoimaan kun ole teostasi lukenut, mutta siihen kyllä yhdyn että näitä kontuja on koluttu niin kauan kuin vain ihmisiä (ei välttämättä H.Sapiens Sapiens) on ylipäätään liikuskellut näin pohjoisessa.

Mitä olen katsellut kuvia noista megaliittikivistä, en suinkaan pistä kaikkea täällä postattua muinaisen kulttuurin piikkiin, ja Jääkauden-epäilijöiden kerhoon en mene ollenkaan, sillä geologinen todistusaineisto on murskaava yleisellä tasolla. Kokonaan toinen juttu on sitten se, millä tarkkuudella asioita etäisessä historiassa on tarkasteltu. Jokatapauksessa, tuhansia megaliittipaaseja pystyttelevällä muinaiskultturilla täytyy olla ekologisessa mielessä riittävät edellytykset ja ylijäämä, jotta sen populaatiokoko voisi olla tarpeeksi iso. Pelkästään ihmisten lukumäärä ei sekään yksin riitä, vaan väestön on oltava myös työnjaoltaan riittävän pitkälle organisoitunut. Vasta sitten asiaanliittyvä teknologia.

On aivan päivän selvää että ihmiskunnan kulttuurin historiassa on enemmän tyhjiä sivuja kuin mitä siihen on kirjoitettu. Pelkästään se tosiasia että käytännössä kaikkien perinteisesti tunnetuiden muinaisten korkeakulttuurien syntyaikana niiden todennäköisimmät ja hedelmällisimmät syntyalueet olivat meren rannoilla, jokien suista ja suistoissa (Ekologiset).

Nykyisin about 100 metriä merenpinnan alapuolella. (Indus-joen suisto, Esi-Sumerilainen 'Eden' Persianlahdessa, Mustanmeren rannikot...)

Skeptikko minussa sanoo että kun kenties kilometrien mittaisen jäälautan koko paino kohdistuu yhteen kiveen meren rannalla, se siirtyy kuin Zetorilla nykäisten (tapahtumaa voi seurata nykyisinkin merenrannoilla jäiden lähtiessä tuulen voimalla rantaa vasten. Pohjaan jää pitkä ura kiven taakse. Kallioon naarmut.). Edelleen, on syytä olettaa että erittäin isolla osalla alueemme moreenimaan siirtolohkareista on allaan muita kiviä. Mitä isompi kivi, sitä todennäköisemmin useampia pienempiä sen alla. Pieni kokeellinen arkeologi minussa vaatimalla vaatii kokeilemaan että mitenkäs se siirtyy se monikuutioinen möhkäle (2-8kg/litra tai jotain) käsipelillä porukalla. Kaipa se siirtyy jos kammetaan, ja nousee jos nostetaan vähän kerrallaan, riittävällä porukalla (jolla ei siis voi olla nälkä, pula, ja selvitymistuska päällä tätä tehdessä). Toisaalta voi ajatella että on helpompi kaivaa/huuhtoa kiven alta ylimääräinen maa ja kivet pois, ja paljastaa kallio. Jäälauttojakin voisi ajatella apuna kuljettelussa.

Olisi kiintoisaa porukalla tehdä yksi jykevänkokoinen kolmijalkakivi malliksi seipäin, kiiloin, ja pikkukivin, saisi paremman kuvan siitä että mitä tuo nyt mahtaisi vaatia muinaiselta korkeakulttuurin edustajalta.

Miten, mikä, tai kuka niitä on tehnytkin, milloin ja mistä syystä on sensijaan toissijaista niiden ilmeiseen kulttuurilliseen tärkeyteen viitaten.

Nykyihmisen suurin vika on omien esi-isiensä ja -äitiensä törkeä aliarvioiminen. Tarvitaan perkele jotain ufoja, jotta käy joku rakennelma tajuttavaksi, kun itseltä ei varmaan onnistuisi pihakiveyksen tekokaan. Lisäksi tympäisevän usein tuntuvat luonnon perus-geometriset muodot olevan jotain "Oooooh! Huu! 90-asteen kulma! Wow!", kun nyt sattuu olemaan vaan niin että erinäiset kiderakenteen ja hilat vain noudattelevat atomitason sääntöjään 3D:nä. Geologi tietäisi, mutta häneltä ei kysytä. Ja jos kysytään, hänen vastaustaan ei uskota.

Miten vain, erittäin kiinnostava aihe, sillä siellä ne vaan möllöttää pitkin metsiä, kallion lakia, ja niemenkärkiä.

Jukkis, onko sulla yhtään opusta varastossa, voisin uteliaisuuttani tilata? :)

No juu, pistin kirjan tilaukseen. :)

Jääkausiteorioissa yleisellä tasolla minua huolettaa eniten se, että arkeologisesti merkittävät ajanjaksot ovat jääkausien vaihteluissa silmänräpäyksiä. Ajoitus. Kölivuoriston ja Fennoskandian kiviä on pitkin Baltian tyystin toisenlaista geologiaa pitkälle etelään sadointuhansin.... Sielläkin kai ymmärsivät kivien arvon muinoin.

Toi pohjoinen viimeisen glasiaalivaiheen flora ja fauna -refugio on ihan yleisesti hyväksytty juttu. Ja siellä missä on kasvia ja eläintä, siellä kyllä ihminenkin usein hengaa, ravintoketjun apexina tai lähellä sitä.

Tuo punainen kivi ja pari harmaata pöytäkiven alla on kyllä pirnatun vakuuttava argumentti jos se muodostaa säännönmukaisuuden, joka vaatisi Luontoäidiltä senasteista asetelmallisuutta ja suunnitelmallisuutta, ettei tilastojen valossa siltä voi sitä odottaa, sen jälkeen kysymyksen voisi siirtää suoraan tekniikkaan joka tehtävään vaaditaan ihmisyhteisöltä.

(Paitsi jos siellä pohjoisessa refugiossa eleli oikeita, kylmiinolosuhteissiin erikoistuneita "jättejä". Jätit pärjää viileässä, iso möhkäle jäähtyy hitaammin kuin pieni ja hoikka... Jos megafauna-argumentti pätee (ja näin tekee fossiiliaineiton perusteella) muihin suuriin nisäkäslahkoihin, miksei myös kädellisiin suvussa Homo...)

Kommentoin tarkemmin luettuani teoksen.