Suomen Mysteerit -teos

Joo, täytyy jossain kohtaa kirjastossa käydä katsomassa. mutta puhutaas hetkonen noista käsitteiden tarkentamisesta, sillä sen pohjalta on mielessä pitkän aikaa liikkunut jo puhdashenkinen reformaatio koko rajatieteilyn totaalisesta uudistamisesta. siis siinä määrin kun ny yks ihminen mitään muuttaa voi.

Joo, eri vuosikymmeninä on eri jutut. Teosofia oli 60-luvun kovimpia juttuja hippiliikkeen vanavedessä, mutta lopulta sen söi 70-lukulainen rajatiede. Sitten seurasikin 80-luvulla skepsismin kultainen vuosikymmen, kunnes 90-luvulla ilmestyi kovalla volyymilla tuo newageily. 2000-luku alkoi kaiketi salaliittoteorioiden aikakautena, ja seuraavaa buumia tässä vaan odotellaan kuin kuuta nousevaa.

minähän oon itse henkeen ja vereen rajatieteilijä. Toisaalta termihän mielletään 70-lukulaisessa kontekstissa PSI-ilmiöihin ja bermudan kolmioihin. ne on vähän sellaisia oman aikansa lapsia ne sen ajan tutkimuskentät. Olen tässä aina väliin miettinyt kun olen toisinaan saanut suuruudenhullun vaihteen päälle – eli varsin usein – että olisko mulla pokkaa elvyttää rajatiede, mutta luoda sille kokonaan uudenlaiset tutkimuskohteet, menetelmät ja näkökannat? Jättää siis nuo telepatiat ja ufot suosiolla vanhan kaartin murheiksi, ja siirtyä vaikkapa käsittelemään tieteellisiä anomalioita – mutta sisällyttäen ne terminä 2000-luvun rajatieteeksi. Miksi minä en saisi käsitettä uudistaa sillä ei tässä sen huonompia olla kuin toisetkaan?

Idea niihin ainakin on selviö, tehdä suhteellisen selväksi että lähes kaikki – siis todellakin kaikki – mitä ns. koulutiede opettaa esim evoluutiosta, geologiasta, historiasta jne on suurinpiirtein väärässä kaikissa mahdollisissa kohdin. Että se mitä pidämme tieteenä, onkin sarja olettamuksia, yleistyksiä ja loputtomia väärinkäsityksiä. Mua tää hivelis hirveesti, mutta eihän siitä tietenkään koskaan tuu elämyshakuisten newager-rouvien suosikkikirjaa, vaan puhuttelee lähinnä harvalukuista älyllistä porukkaa.

Eihän se vaadi kun pokkaa…

Joo, sain viimein käytyä sen arvostelun lainastossa lukemassa. olis pitäny kohtelaisuuttaan tehdä se jo aiemmin kun mun takia on vaivaa nähty mutta mutta…
oli hyvä kun tuli käytyä, innostuin muutenkin lukeen siitä parit mielenkiintoiset artikkelit.

no ekaks että se oli hemmetin hyvä arvostelu. en siis tarkota että se kehu enemmän kun ryttäs joka oli halpaa havainnointia, vaan että kirja-arvosteluna se oli hyvä. tottahan joka uolevi ja kalervo osaa luonnostaan kehua tai haukkua, mutta kirja-arvostelujen teko on ihan oma tyylilajinsa joka vaatii paneutumista.
tässä oli hyvin saatu omanlaisensa näkökulma joka koetti poimia oleellisista oleellisimmat. lisäbonusta antoi että se kaikki oli mahdutettu yhdelle ainoolle sivulle, joka ei oo koskaan helppo homma koska se menee äkkiä ylitiivistämisen puolelle. Kritiikkikin oli strategista eikä mitään saivartelevaa yksityiskohdissa pyörimistä. Siitä muuten olen samaa mieltä, että loppusivujen kirjamainokset oli tylsä idea, mutta minähän en ole siitä henk.koht vastuussa millään muotoa vaan vieritän vastuun kustantajan suuntaan.

Joka tapauksessa näkee että jos tekee noin hyviä kirja-arvosteluja, sitä kannattaa jatkaa. turha heittää lahjakkuuttaan hukkaan jos kerran osaa niitä tehdä keskimääräistä paremmin.

Näemmä kirjasta on tullut inspiraatiota yhdelle jos toiselle tutkijaluonteelle. Kirjan yksi artikkelihan sivusi maanalaisia ääniä ja eräs nimeltä mainitsematon Herra oli todellakin lähtenyt tutkimaan asiaa. Kyse on suurella todennäköisyydellä metaanikuplista yms. Mahdollisesti kun herustenjärvet ovat yhteydessä maanalaisen joen kautta, joka saattaa kulkea kalliohalkeamassa, se saattaa toimia näiden purkausten äänenvahvistajana.
parempi että päästän tutkijan ääneen ja loppuun hänen lähettämänsä kuvan juuri nousseesta kaasukuplasta

Terve

Vinkkasit minulle jokin aika sitten Nurmijärven Herustenjärvistä,
joilla kerrotaan kuullun ääniä.
Kävin tänään luontoretkellä Herustenjärvillä ja rymysin suolla,
kun oli kaunis ruskapäivä.

Liitteenä on kuva läntisemmän järven lounaiskulmasta. Ranta
on suohetteikköä ja pohjassa näyttää olevan varsin paksu
mutakerros.

Kuvan keskellä, juuri auringonvalossa, on pohjasta pullahtanut muta-
kumpu. Seurasin sitä jonkin aikaa ja siitä nousi harvakseltaan
pikkuisia, sormenpään kokoisia kaasukuplia. Möykky tai kumpu on
noin 40 cm halkaisijaltaan ja nousee pohjasta noin 10 cm.
Kun pompin rantasammalikossa, niin eri paikoista pohjamudasta nousi
pieniä kuplia. Mitään ääntä niistä ei tietenkään kuulunut.

Samantyyppisiä "mutarepeämiä" tai kumpuja oli siellä täällä.
Järven luoteisrannalla oli myös suuria, pohjasta revenneitä muta-
ja juurikielekkeitä.

Osaan hyvin kuvitella, että jos paksun mutakerroksen alle kerääntyisi
johonkin kohtaan vähän suurempi kaasukupla, joka purkautuu kerralla,
niin hiljaisena hetkenä sellaisen kaasukuplan pulpahtaminen pintaan
saattaa hyvinkin kuulua matalana plump-äänenä. Tuo kuvan mutakumpu
saattaisi mahdollisesti olla syntynyt isomman kaasukuplan purkautuessa.



että näin. taas yksi mysteeri selvitetty,

Mun mielestä tapauksia ei ole liiemmin ollut. Yksi saattoi tuossa uutisoinnin ohessa olla, mutta tapaus ei ihan täsmännyt. Nyrkkisääntö on että nuori mies katoaa aina pimeänä vuodenaikana viikonloppuna ravintolaillan jälkeen joskus aamukolmen aikoihin - ja löytyy myöhemmin hukkuneena.

Niin kiitos vaan ja kreivin aikaan taisit iskeä. Mulla on tossa selkäni takana enää muutama jäljellä ja sitten ne on ikiajoiksi myyty. Siis mun osalta, kustantajalla voi olla vielä muutama jäljellä.

Mulla alkaa hissuksiin päässä muovautuun jotain, jota vois sanoo vaikka juurilleen palaamiseksi. Siis tollasten vapaamuotoisten artikkelien suuntaan josta vois väsätä melko paksunkin kirjan. Täähän liittyy tähän visioimaani rajatiede2000 -projektiin jota piti muutama vuosi kypsytellä jotta sen sais näyttään ees jotenkuten arvokkaalta. Kunnes keksi että mitä tässä tärkeilee, kybällä vaan ja vähät välittäen miten paljon ihmisiä taas järkyttää.

Tää idea tuli vaan tossa mieleen kun etti jotain tiedontynkää vanhoista hermeetikoista ja yllättäen tajus et siellähän on paljon hyvää matskua joka on jotenkin sit jäänyt mutta josta vois poimia parhaat idikset talteen ja kehitellä niitä. eli vähän sellainen mitä on elämässään paneutunut tällä saralla:; proto-saturnus -teoria, penrose-hameroff -malli, fomenkonkin vois mainita, cremon käsitys ihmisrodusta jne jne jne eli esiittelis vähän toistenkin juttuja.

vaan minkä sille panis työnimeksi? rajatiede2000 - oli vaan alkuidea eikä sitä kannata käyttää koska 2000-vuodesta on aikaa eikä rajatiede kirjankannessa ole paras nimi jos kosiskelee tavallisia immeisiä. Sinikivi-kirja nyt ei sano kellekään mitään enkä ala muutenkaan apinoimaan mitään näitä hermeetikko-kirjoja vaan kehitän jotain omaa. mutten viittis ihan valittujen palojen tapaan mitään suuret salaisuudet -tyyppistä koska ees kerran elämässä aattelin vetästä nupit kaakossa kunnon dänikeäläiasellä asenteella jossa mennään korkeelta ja kovaa.

Idea hautuu koko ajan ja kohta alkaa sormet naputtaan. mut sitten oon mielestäni kyllä kertoillut kaiken ja siitä eteenpäin ei enää pyöritetä mitään vaan keksitään uusia oivalluksia. On niitä tässäkin mut sellaista jalkakivi- tai 33-tyyppistä suuroivallusta oon tässä venaillut.

Mä en voi tossa auttaa muuten kun suosittamalla kirjastolaitosta. Tuli tehtyä kirja joka myi vähän liiankin hyvin. Joskus näinkin.

Joo, munhan perusidea silloin oli että Mysteerit ilmestys pehmeäkantisena. Lähinnä mulla oli mielessä nuo postituskulut johon kovakantinen ei oikein iskenyt. nyt kun sitä aattelee niin pehmeekantinen olis myös edullinen ottaa pikkupainoksena kun taas kovakantista ei kannata ottaa korkeiden kustannusten takia.

ja on tota muinaiskunkkuakin tossa pyöritetty ja vatvottu vuositolkulla ottaako lisää vai ei. ensin se olin minä joka oli sitä mieltä ettei oteta ja nyt kustantaja. Kai siinä on se syy että tekijäkunnassa on edelleen pahaa verta. Opin siitä sen ettei näemmä kannatas yhteistyössä tehdä mitään koska sit kun välit rikkoutuu se heijastuu myös näihin tasoihin. mut mä ny oon aattellu et kun ton megaliitin saa tosta jaloista pois, niin tekee koko 33-härpäkkeen uusiksi sillä onhan se totta, että siinä olis pitäny olla noi tilastolaskennat jotta olis heti saanu noi vittuilut loppumaan.