× Tämä foorumi on omistettu salatieteelle ja muulle epäilyttävälle hermeettiselle menolle.

kuppikunnat

Lisää
02.10.2013 16:19 #20452 : julsei
Vastaus käyttäjältä julsei aiheessa kuppikunnat
Juu totta. Itseä häiritsee tuo koko pernå perno pernaja sana sinänsä kun on tuo Pernon kartano ihan synnyinkodin alueella ja en oo saanu selvyyttä mistään että mistä moinen nimi..jollei sitten ole Pernajan Creutz suvulla jotain tekemistä asian kanssa..who knowS.

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.10.2013 16:28 #20453 : rcislandlake
Vastaus käyttäjältä rcislandlake aiheessa kuppikunnat
Moni Etelä-Suomen paikannimi on lainaa Virosta. Samoin kuin Ameriikassa New York saa nimensä Yorkista, Englannista. Se muuten ensin oli New Amsterdam ennenkuin siitä tuli Iso Omena..

גברי (בן מלחמתי) יוחָנָן חסיד משיח אִי אגם - Gav'riy (ben milchamtiy) yochanan hasid masiach iy agam

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.10.2013 18:58 #20454 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa kuppikunnat
Minen tiedä, minä kun seuraan vaan omia polkujani piittaamatta mistään mitään. Yhtäkaikki, tämä kuppikivikulttuuri näyttäs olevan suhteellisen hanskassa, ja sekin että se tuntui tallovan alleen tämän lapinrauniokulttuurin. Sekä lapinraunioiden että sen käyttämän keramiikan voi katsoa järvi-suomesta loppuneen sillä hetkellä kun kuppikivikulttuuri sen syrjäytti.
Joten on vaan loogista että koettaa nähdä seuraavaksi niihin asti jotka lapinraunioita väsäsivät. Yleisen käsityksen mukaan kai ne olisivat suoraa jatkumoa rannikkoseutujen hiidenkiukaista, ja pronssikautinen loisto vaihtui ilmaston kylmenemisen myötä kituliaaksi lapinrauniokulttuuriksi.
Se on yksi näkemys mutta on muitakin.

Yksi on se, että lapinrauniokulttuuri olisikin jatkumoa aiemmin eläneelle kaskiviljelyä harrastaneelle populalle, jonka pääpaino lienee enemmän ollut tuolla karjanhoidossa. ainakin ne sanoo että savonlinnankin tietämillä ajanlaskun edeltävinä vuosisatoina tai –tuhansina olisi pysyvää karjanhoitoa harrastettu, kunnes tuntemattomasta syystä väestömäärä nollautui, karjanhoito loppui kuin seinään (päätellen katajien siitepölyistä) ja seutu autioitui vuosisadoiksi. Tässäkin on mielenkiintoinen detalji että kultakaudelta ei ole asutuspainanteita ja yhdeksi syyksi on epäilty kotien vaihtuneen lattiallisiin taloihin.

Eli lyhyesti sanoen, maanviljelyä on harrastettu tässä maassa ainakin kolmeen kertaan; ensimmäisen kerran kaiketi jo kivikaudella, toisen kerran pronssikaudella ja viimeisen kerran se on ilmaantunut kuppikivikulttuurien mukana. Ne vaan on aina taantuneet ilmaston kylmenemiseen ja väestö – sikäli kun ei ole paennut etelän lämpöön – on näivettynyt haukia ja ahvenia kalasteleviksi pyyntikulttuuriksi.

Ei tämä pohjimmiltaan nyt niin vaikeaa ole, kukaan ei oo vaan viittinyt tätä koskaan työstää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2013 02:54 #20457 : Susibelle
Vastaus käyttäjältä Susibelle aiheessa kuppikunnat
Ai että geetit gootit ja skyytit ois kaikki samaa alkuperää, tai jopa saman nimen eri muunnoksia? Ja että me suomalaiset oltais juuri niitä gootteja skyyttejä??

Tiesihän kaikki, että nimenomaan skyytit keksivät satulan ja olivat sen tähden voittamattomia ratsumiehiä? No nyt tiedätte. Tämän vain halusin kertoa :)

Minusta on tosi siistiä että Kalevalaa tulkitaan uusiksi tämän meidän nykyisen tietomme pohjalta, eikä ruotsinvallan ja kristinuskon putkinäön kautta. Jukkis on ikäänkuin tasoittanut tien uusille kalevalaisille tulkinnoille tällä kuppikiviteoriallaan. Eihän 70-luvulla pystytty kuvittelemaan Kainuun kuningaskuntaa tai kuppikiviä karttoina tai maanviljelykulttuurin leviämistä idästä päin. Nyt on uusi aika ja uusi tieto ja uudet kujeet.

Jatka Jukkis vain valitsemallasi polulla ja anna "perässätulijoiden" sovitella Kalevalan kappaleita kohdilleen. ;)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2013 11:51 #20464 : rcislandlake
Vastaus käyttäjältä rcislandlake aiheessa kuppikunnat

Susibelle kirjoitti: Ai että geetit gootit ja skyytit ois kaikki samaa alkuperää, tai jopa saman nimen eri muunnoksia? Ja että me suomalaiset oltais juuri niitä gootteja skyyttejä??

Tiesihän kaikki, että nimenomaan skyytit keksivät satulan ja olivat sen tähden voittamattomia ratsumiehiä? No nyt tiedätte. Tämän vain halusin kertoa :)

Minusta on tosi siistiä että Kalevalaa tulkitaan uusiksi tämän meidän nykyisen tietomme pohjalta, eikä ruotsinvallan ja kristinuskon putkinäön kautta. Jukkis on ikäänkuin tasoittanut tien uusille kalevalaisille tulkinnoille tällä kuppikiviteoriallaan. Eihän 70-luvulla pystytty kuvittelemaan Kainuun kuningaskuntaa tai kuppikiviä karttoina tai maanviljelykulttuurin leviämistä idästä päin. Nyt on uusi aika ja uusi tieto ja uudet kujeet.

Jatka Jukkis vain valitsemallasi polulla ja anna "perässätulijoiden" sovitella Kalevalan kappaleita kohdilleen. ;)


No.. ei aivan mutta melkein.. tai siis.. Skythalaiset ja sarmaatit mitä ilmeisimmin ovat iranilaisheimoja. Gootit saattaisivat olla jotain Euraasialaista kansaa, joka oli tekemisissä em. heimojen kanssa. Koska olivat tekemisissä, sulautuivat eli assimiloituivat toinen toisiinsa.. Siis vaikea nyt sanoa enää, kuka kukin on.
Suomenkielessähän on myös iranilaislainoja, jotka ovatkin IE-lainoista vanhimpia kielessämme.

Kun ajattelee semmoisen seikan, että Intiasta asti pitää hakea yhtäläisyyksiä joillekin uskomuksille, niin ei ole vaikea ajatella, että Kalevalassa on tosiaan kuin sipulin kuoria eli päällekkäisiä kertomuksia, joista maailman synty vanhimpia..

Mielenkiintoista on muuten se, että savolaiset ovat olleet taitavia jousimiehiä.. (näkyy myös vaakunasta). Zavolotskaja tschüds eli vesijaon takaiset / taipaleen takaiset tsuudit (kummalliset). Ennen tie = vesireitti eli taipale / päivämatka veneellä . nettiradiomikaeli.internetix.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/komi/savolots.htm
fi.wikipedia.org/wiki/Sarmaatit
fi.wikipedia.org/wiki/Skyytit

Herodotoksen mukaan skyyteillä ei ollut rakennettuja kaupunkeja, vaan he asuivat siirrettävissä teltoissa. Kreikkalaisen uskomuksen mukaan skyytit olivat maailman pohjoisin kansa: skyyttien valtakunta ulottui niiden seutujen rajoille, jossa satoi aina lunta. Maan takana oli Hyperborea, jossa aurinko nousi ja laski vain kerran vuodessa ja ihmiset elivät tuhatvuotiaiksi täydellisessä onnessa.

Jossain vaiheessa siis skyytit olivat tosiaan vaihtaneet maisemaa Hyperborean seuduille.. Iranilaislainat kielessämme sekä arabialaista hopeaa löytyy.. Tämä on se reitti..
fi.wikipedia.org/wiki/Hyperborea
en.wikipedia.org/wiki/Hyperborea
www.theoi.com/Phylos/Hyperborea.html
www.google.fi/search?q=hyperborea&tbm=isch&tbo=u&source=univ...0YAo&ved=0CEAQsAQ&biw=1366&bih=640&dpr=1

fifi.voima.fi/blogikirjoitus/2008/lokakuu/skyyttien-ja-sarmaattien-perilliset

Mahtavien skyyttien läntisin haara oli sarmaattien kansa. Ensin yksi haara kansasta sulautui luoteesta päin arolle työntyneisiin gootteihin, loput löi hajalle hunnien invaasio viidennellä vuosisadalla. Yksi haara pakeni kaakkoon, jossa he perustivat vuosisatojen ajan kukoistaneen Alanian valtakunnan Mustan Meren rannalle. Alanian kohtaloksi koitui kuitenkin mongolien invaasio 1200-luvulla.

Olisin melko varma, että kansastamme löytyy kaikki tummentamani elementit.. Sen verran on pakkaa sekoitettu muinaisina aikoina. Siksi ei ole kovin simppeliä selittää, että ollaan vain sitä tai ollaan vain tätä. Me olemme melkeimpä kaikkea.

Toisaalta meillä on itäinen uskonto, joka on täysin yhteinen suomalais-ugrien kanssa (Ukko Yli-Jumala, samanistiset piirteet, karhun palvonta jne.) ja toisaalta tämä Kalevalan osa, jolla on vain vähän yhtäläisyyksiä muihin suomalaisugreihin ja jossa on sellaisia myyttisiä olentoja joita ei muista suomalaisugrilaisista kertomuksista löydä.. Kun pystyisikin erottelemaan yhtäläisyydet ja erilaisuudet ja yhdistämään ne erilaisuudet sitten muiden kansojen (traakit, gootit, hunnit, alaanit, skyytit/sarmaatit, slaavit, germaanit) samanlaisuuksiin, niin jopa voitaisiin kertoa tulivatko kuppikivien mukana ja mitä tuli.. tuliko Kaleva-jätti vai ei.

גברי (בן מלחמתי) יוחָנָן חסיד משיח אִי אגם - Gav'riy (ben milchamtiy) yochanan hasid masiach iy agam

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2013 12:19 #20465 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa kuppikunnat

Jatka Jukkis vain valitsemallasi polulla ja anna "perässätulijoiden" sovitella Kalevalan kappaleita kohdilleen


Tässä kliistatta nousee esiin yksi ongelma jos aikoo vetää asiat sellaisena kun ne on. Otapana tossa esimerkin vaikka noista lapinraunioista ja niitten funktioista. Niiden käyttöperiähän on paljon pohdittu ja kun niistä on löytynyt eläinluita, on niitä pidetty uhrauspaikkoina. Toisaalta, joistakin sitten on löytynyt ihmisluita joten ne voi olla yhtälailla hautapaikkoja. Sitten on muutama kummallisuus jossa on sekä eläin- että ihmisluita. Ajatus on sanottu jo tässä, mutta se ikään kuin leijuu ilmassa rivien välissä sanottuna. Tutkijat jättää sen viimeisen pohdinnan yleensä pois. Uhrauspaikka josta löytyy ihmisluita – keksikää itse mihin sillä vihjataan.

Syy viimeisen lauseen poisjääntiin on ilmeinen. Vaikka tässä viitattiin tapaani ”arvostella oppineita” yhtä lailla voisin arvostella tavallisten ihmisten valikoivaa tulkintaa. Mehän olemme nuori kansakunta jonka kansallinen identiteetti on vielä kovin hauras. Koska ihmiset kuitenkin samaistaa omaa identiteettiään myös muinaishistoriaan ja peilaa itseään sen kautta, sen takia muinaishistoria on luonteeltaan herooista. Sankaritarinoita, suuria kertomuksia, kalevalaista aikaa, jättiläiskuninkaita jne. Alemmuudentuntoinen minäkuva vaan vaatii tälläistä. Tästä syystä Lonnröt varmaan jätti Kalevalastakin kaiken ihmissyöntirunouden pois – ajatteli kaukoviisaasti että se vaan loukkaa ihmisiä ja ne kääntää eepokselle selkänsä.

Ihmisuhreista muinaiskulttuurien aikana on paljon kirjoitettu venäjällä, tanskan suohaudat on läpikäyty, ruotsalaisten verikivet tunnetaan ja norjalaiset joi kaljaa uhraamiensa ihmisten pääkalloista. Wotanille annetut ihmisuhrit on arkea saksalaisessa kirjakaupassa ja britannian druidi-kulttuurin tutkimukseen kuuluu olennaisena osana ihmisuhraamisen analysointi. Suomessa aihe on mitä jyrkin tabu. Sellaisen pöyhiminen katsotaan loukkaavaksi ja suomalaisidentiteetin häpäisyksi, koska näkökulma on perinteisesti vain herooinen. Näistä asioista voi toki suomessakin puhua, sitten kun alamme olla sen verran kansakuntana kypsä, että kansallinen identiteetti on voimistunut toisia teitä. siihen menee varmaan vielä toistasataa vuotta. Minäkuva on tällä hetkellä – kuten sanottua – liian hauras.

Tämä herooinen tulkinta joka on rahvaan oma tulkinta on toki leimallinen muuhunkin historiantutkimukseen, ihan jopa lähihistoriaan. Ajatellaan nyt vaikka jotain Rydin sotaoikeudenkäyntiä jota on tutkittu pitkään ja hartaasti aidon marttyyrihistorian hengessä. Harva muuten tietää että sotaoikeudenkäynneistä lähes kaikki muu käsitteli sotavankileireillä tehtyjä sotarikoksia; nälkään tappamista, mielivaltaisia teloituksia tai lavantaudin hoitamatta jättämisiä, simputuksia ym. ja niitä istuntoja pidettiin paljon, mutta niistä ei haluta tietää mitään, ja vielä vähemmän tutkijat niitä nostavat esiin. Jos joku uhmakas löytyisi, niin kansa jättäisi sen ostamatta, se ei saisi kirja-arvosteluja tai palstatilaa, vaan moinen tekele jäädytettäisiin olemattomiin. Näin esimerkkinä vaan.

Toisaalta – jokin roti rehellisyydelläkin pitää olla. Emme vaan voi kaikki kulkea manipuloimassa mennyttä ja muokata sitä mieleiseksemme, kunnes se oikea totuus on häivytetty taustalle luomamme mielikuvan edestä. Tavastia on siinä mielessä rankka teos että se nostaa esiin ihmissyönnit, pirkka-miesten loputtoman sotaisuuden – jonka hintana oli lopulta koko Tavastia – tai osaa kyseenalaistaa perinteiset myytit kristinuskon saapumisesta. Hyvin kaukana herooisesta tulkinnasta mutta kiistatta myös teos joka tulee parhaiten kestämään ajan hammasta koska sanoo asiat kuten ne oikeasti on mitä ilmeisemmin olleet.

Tämä vuodatus ei tietenkään ole piikki ketään arwon läsnäolevaa kohtaan, enkä syytä ketään yli-sankarillisista tulkinnoista. Se on meidän ympärillä olevaa ns. ajan henkeä joka myös sokeuttaa meidät puusilmiksi. Jätänkin tähän loppuun yhden filosofisen kysymyksen: Eikö Kalevala avaudu meille koska se on liian metafyysinen teos? Vai onko se sittenkin konkreettinen teos jota sitkeästi yritämme tulkita yksinomaan oman etukäteen päätetyn tulkintamme valossa ja siksi tulos on unpikuja kerta toisensa jälkeen?
Jos pääsisimme objektiiviseen tilaan, niin minkälaisessa valossa muinaishistoria sitten näyttäytyisi?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2013 12:28 - 03.10.2013 12:55 #20466 : rcislandlake
Vastaus käyttäjältä rcislandlake aiheessa kuppikunnat
Joo.. Kalevalaiset runothan kertovat miehensyöjistä.
Mielenkiintoista on, että lähes jokaisessa kulttuurissa on kannibalismia menneisyydessä.
Mordvalaiset ovat suomalaisten sukukansa ja alunperin mordens tarkoittaa ihmissyöjiä..
pakana.150m.com/mordva.htm

Vanhin kirjoitettu tieto mainioista sukulaisistamme lienee itse historiankirjoituksen isältä. Herodotos kertoo androphagoi-kansasta, joka asui skyyttien pohjoispuolella. Suora käännös nimestä olisi "ihmissyöjät", joka ei vie kauaksi Jordaneksen maalaamista visioista, eikä alussamainitun dominikaanin ehkä puolueellisesta Volgan varren pakana-valtakunnan tapojen kuvauksesta. Eräät ortodoksisten pappien raportit kertovat kuitenkin volgansuomalaisten vastenmielisyydestä ihmissyöntiä kohtaan: Lähetyssaarnaajan opetusta kuunnelleet suomensukuiset olivat kiitelleet uutta oppia muuten järkeenkäyväksi, mutta pyhä ehtoollinen oli muodostunut kompastuskiveksi. Vapahtajan syöminen oli pakanoille hyvin vastenmielinen ajatus.

Toiset ortodoksi-missionäärit ovat raportoineet mm. Äänisen Karjalasta joutuneensa vaaraan tulla syödyiksi, tai ainakin paikalliset pakanat olivat heitä näin peloitelleet. Ihmissyöntiin viittaavia tietoa onkin suomalaisilta kansoilta, mm. Kalevalan "miestensyöjä-kylä", jolla tarkoitettiin Päivölän vastapoolia, Pohjolaa, jonka "vääräleuka, vino-naama" isännästä ei toki mitään hyvää ajateltu


Uskon kansamme keskuudessa hyvinkin olleen ihmissyöntiä. No problem. Mutta keitä olivat ihmissyöjät ?
jumalasuomi.tripod.com/terra_feminarum.htm
Andropofagi ? saamelaiset / pohjola ?

Samojedilaisten etnonyymien taustaa
- nimitys samojedi tulee venäjän sanasta samoed, jota pidetään mahdollisesti saamelaisena lainana < sāme-ædnâm ‘saamelaisten maa’, merkitys ‘itsesyöjä’ tai ‘ihmissyöjä’ on kansanetymologinen


idrisi.narod.ru/stang.pdf
mhj.sagepub.com/cgi/reprint/9/1/63.pdf

Olisiko Kalevalan tarinoissa Vanne (Svante) Puupään (Pääbo) Neantherdali-porukkaa ?
Kansantarinathan kertovat ihmisistä, jotka elävät kivikoissa.. Itseasiassa Carta Marinassa taitaa olla jossain semmoisen näköinen porukka pohjolassa...

גברי (בן מלחמתי) יוחָנָן חסיד משיח אִי אגם - Gav'riy (ben milchamtiy) yochanan hasid masiach iy agam
Viimeksi muokattu: 03.10.2013 12:55 rcislandlake.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2013 14:27 #20467 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa kuppikunnat

rcislandlake kirjoitti: aika kaukaa haettu. Karelia on Karjala. Karjala = Karja - ala tai Karin ala. Karjalaiset ovat aina pitäneet karjaa, oikeastaan siitä heidät tunnetaan sekä hyvistä kauppataidoista, mikä lienee perua karjanpidosta..


Kuten "Tamma-Karjala" 1300 luvulla jonka erinomaiset hevoset olivat kuuluisia ja niitä vietiin mm. Saksaan laivalasteittain.

Kyr -alkuiset sanat viittaavat Kytöön. Pohjanmaalla Kyröt ovat siis muinaisia kytömaita.
Murteet vain muuttavat t:n r:ksi. (kytö kydön~ kyrö kyrön, täti -> tädin / tärin, peti -> pedin / perin) Tai sitten ts vaihtaa ht:ksi jne. (otso ~ ohto, metsä ~ mehtä)


Etelä-Pohjanmaalla tuo "herraree" on vaihtunut luonnollisesti "r" kirjaimeksi. 1950 luvulla höyryveturi aikana, junan saapuessa Kauhavan asemalle konnareilla oli tapana kuuluttaa -"Verenotto paikka, puukkoja ja puntareita myytävänä". Tällä tarkoitettiin asemalla olevaa höyryvetureiden veden tankkaus paikkaa.

R aiheuttaa myös hämminkiä maakunnan ulkopuolella, kun savolainen oli myymässä pienikokoista hevostaan Jyväskylän torilla, ihmiset naureskeli ukolle. Tästä oli päivänmittaan ukon kiukku vain kasvanut kun Kauhajokinen isäntä tuli hevosta katsomaan, nosteli kaviot ja katseli suuhun, lopulta kysyi savolaisukolta -"Onko se myyrä?" Turpiinhan siinä Kauhajokiselle tuli kun noin pahasti hevosta pilkkasi, - myyräkin vielä.

No, Pönttövuori on aina erottanut pohjalaisuuden ja savolaisuuden, kunnes puhkaisivat tunnelin rautatietä varten sen läpi. Mutta "ei naarata, ei naarata sano savolaisukko ku akka veneestä putos ja hukku".

Puhekielessä R on erelleen paikallaan ja jopa korostuneempana kuin ennen. Olin aikoinaan Helsingissä tentissä kun joku luentoa pitänyt, paikalliselta "peräpuikkopojalta" kuullostanut alkoi morkkaamaan murteita ylistäen kirjakieltä. Sanoi pehmeällä suhisevalla ässällään joka muuten nostaa niskavillat pystyyn, murteen puhujien kuullostavan tyhmiltä. Siitä asti minoon, varsinkin Helesingin seurulla liikkuessani oikein korostanut Etelä-Pohjanmaan murrettani, perkele kuullostakoon tyhymältä sitten.

Kun ajattelee, että kaikki muutkin sen rauta-ajan kuninkaista saivat nimen jonkin luonnonominaisuuden mukaan eikä se esimerkiksi intiaaniheimoillakaan ollut harvinaista, niin eivät nuo nimet mitään jumalia olleet. Ihan vain pönkittämään miestä kansan keskuudessa... Nimet annettiin ominaisuuksista, joskus ne ansaittiin, joskus ne tulivat ansaitta, joskus ulkoisesta olemuksesta.. se oli luontevaa siihen aikaan. Ei ollut kristillistä nimi-perinnettä eikä tarvinnut katsella nimeä almanakoista ja nimiluetteloista.


Aika yleisesti nuo "lenpinimet" olivat käytössä ruotusotaväen aikana, esim. omien esi-isien ja äitien sukunimisä esiintyy sellaisia nimiä kuin Wiik, Glad, Kahm, Österberg, Frigård jne. Kaikki ovat silti juuriltaan Etelä-Pohjalaisia, Wiik on Yli-Kauppila ja annettu sitä mukaa, kun nimen haltijoita on maahan pantu. Glad tarkoittaa Riemua, koska "iloa" ei siihen aikaan kielessä ollut. Alkuperäinen sukunimi on lienee ollut Hiivanaanen. Kahm on suomentunut muotoon "Kammi" ja alkuperäinen sukunimi on ollut Filppula Kauhajoelta. Frigård muuttui "Friikooliksi" kun alkuperäinen sukunimi on ollut Köykkä. Yhteen aikaan oli jopa tapana ottaa ruotusotanimiksi ruotsalaisia aatelinimiä ja näin Virtaset muuttui Mannerheimeiksi ym. ja ovat edelleen käytössä.

Olauksen Carta Marinassa on muutama paikkakunta, jotka on loksahtanut kohdalleen. Ympäröin ne sinisellä färillä:



Kartassa on kohta jossa on "Paljo Kyliä" ja tämä on nykyisen Kyrönjoen keskijuoksulla, jossa tosiaan on vieläkin "paljon kyliä" edelleen. Tässä on linkki Piirron Tapion tekemään karttaan 1600 luvun lopulta:

www.netikka.net/tapio.piirto/origo/Ilmajoki1691.PDF

Ennen 1500-lukua tuonne 1750-luvulle saakka Kurikan puolella oleva Panttila, Ilmajoen puolella oleva Jouppila, Kokkolankylä, ja Lahdenkylä olivat yhtä suurta Nenättömänkylää johon kuuluivat vielä "larvakylät" Huissi ja Nopankylä. Peuralankylä, Kirkonkylä, Röyskölänkylä ja mahtava Peltoniemi, josta myös "Peldan" nimi tulee. Näistä kylistä oli vielä pienemmät kylät kyrönjoen varrella olevien rintatalojen mukaan kuten Toralankylä, Rahnastonkylä, Pietilänkylä jne.

Nenättömän erotti Kirkonkylästä Nahkaluoma, jota nykyisinkin voidaan pitää Koskenkorvan ja Ilmajoen rajana. Koskenkorva kuuluu edelleen 1750 isojaon jälkeiseen Kokkolankylään ja joka poisti Nenättömänkylän kartalta. Tämä ehkä sen vuoksi, että Kurikka eriytyi omaksi kappeliseurakunnaksi ja jonnekkin oli raja vedettävä ja se tuli Panttilaan eli Koivistonkylän ja Jouppilankylän välille. Luontaisesti rajana olisi ollut Nenättömänluoma, mutta kirkkoherra oli valitellut että mistä hän saa murua rinnan alle, jonsei ole maata mitä viljellä. No kirkkoherralle lohkaistiin maa Jouppilankylän puolelta ja joka on nykyinen Ilmajoen ja Kurikan raja noin puolikilometriä Koskenkorvan suuntaan.

Näistä kaikista mielenkiintoisin on Rahnaasto ja Rahnaastonkylä. 1500-luvun lopulla sieltä nousi Pentti Rahnaaston poika Jaakko Ilkka johtamaan kapinoivia Nuijamiehiä. Kerronpä tähän pienen paikallisen "salaisuuden", kuten Rahnaaston nimikin sanoo, liittyy sana rahaan. Jälkeläisen mukaan talo on ollut aikoinaan "rahasto" josta myös tuli talolle nimi "Rahnasto". Sikäli nimessä on myös taikaa, harvaan taloon on tullut lottovoitto kahden vuoden välein peräkkäin. Nykyisin valtion toiseksi ylimmällä pallilla istuu "rahaan asto", joka tuskin itse sitä tietää...

Joka tapauksessa 1500-luvulla Pentti Rahnasto meni naimisiin Ilmajoen toisen mahtitalon Peltoniemen tyttären kanssa. Jaakko Ilkalle lohkaistiin Rahnaastosta iso plassi "Ilkkala", joka ulottui Nopankylän halki Jurvan rajoille asti. Jaakolla kerrotaan olleen melkoinen kauppalaivastokin Kristiinankaupungissa, jolla purjehdettiin Tukholmaan ja sen ohitte.
1600-luvulla Rahnaastonkylä pieneni ja "paljon kyliä" lisääntyi, tälläkertaa taas naimakaupan myötä Ilkkalan ja Rahnaaston välille muodostui Pietilänkylä, ensin Pietilänä, sittemmin Yli- ja Larva-Pietilöineen. Kototaloni oli ja on edelleen tuossa kylässä "Ranta-Kauppala" nimisenä plassina. Vaikka sukunimi on eri, niin satakunta vuotta takaperin ihmiset puhuivat sukunimien sijasta talon nimillä toisiaan.

Tuossa uskon olevan pieniä virheitä.. Väinämöisen ajattelen olevan vanhempi kuin Kaleva, samoin Ilmarisen (Seppo).. Toisaalta.. Jos Kari eli Seppo Ilmarinen olisi tuolla Savo-Karjalan suunnalla asunut, se selittäisi Seppäset ja Ilmariset.. heh..


Itse tunnen nykyisin melko hyvin juureni, kuitenkin puussa on aina aukkoja ja viikolla innostuin etsimään Iisakki Takala nimistä henkilöä, tuo kun mainitaan Helsingörin musketöörin pojan ja Juutinrauman lautturin sukukirjassa Yli-Rahnaston isäntänä. Niinpä, 1870-80 Yli-Rahnaston talo meni konkurssiin ja oli "myyrä" eli kaupan. Iisakki oli isäntänä muutaman vuoden ja ui kalaveen puolelle Yli-Lahteen reisimettälle. Kas, kun oli viriili mies ja sai sen myötä melkoisen tuvan. Yli-Lahti josta taasen tuli "paljon kylässä" olleelle nimelle Lahdenkylä. Lahden kylä kuului Nenättömänkylään 1650-luvun karttoissa. Lahdenkylän talon asutti Matti Laurinpoika Stuut eli Stutaeus oli Ilmajoen toinen kirkkoherra 1571-1597 ja maakauppias. Matti koki ikävän kohtalon Isonkyrön vanhallakirkolla Kontsaan saaressa, kun oli arvostellut suorapuheisena miehenä silloisen esivallan toimia ja siitä hyvästä päätyi viereiselle tolopalle Ilkan Jaakon kanssa.

Pidin alkuunsa että itse polveudun suorassa miespolvessa Stuutista alkaen, mutta kas siihen tulikin yhden sukupolven heitto kun Takalan Iisakki sekoitti pakan. Toki Stuuttikin esi-isä on, mutta eri sukulinjojen kautta. Mikäs mies se Iisakki sitten oli, löytyihän tuonkin taustat lopulta. Ka, tuon isähän oli Kaappoo, Gapriel Ala-Kokko josta miespolvi jatkuikin Kirkon-Kokkoon vaihtuen vielä nimenä Seppäläksi:

6. Aune Heikintytär Kirkon-Kokko syntynyt 1620 Ilmajoki, Kirkonkylä, Kirkon-Kokko, kuollut 15.2.1691 Ilmajoki, Kirkonkylä, Kirkon-Kokko, ja haudattu 15.2.1691. Aune avioitui puolisonaan Mikki Joosepinpoika Seppälä, jonka vanhemmat olivat Jooseppi Matinpoika Seppälä ja Tuntematon,. Mikki syntynyt noin 1617 Ilmajoki, Kirkonkylä, Seppälä, kuollut 24.8.1685 Ilmajoki, Kirkonkylä, Kirkon-Kokko, ja haudattu 24.8.1685. Mikki tunnettiin myös nimellä Kirkon-Kokko.


Edelleen mennään suorassa miespolvessa talon nimeä vain vaihtaen Seppäläksi.... Erkki Seppälä on ensimmäinen, hän on 1400 puolivälissä syntynyt esi-isä. Ilmeisemmin asunut Liinaniemensillan korvalla Peuralankylässä, koska hänen poikansa Lauri Seppälä on merkattu sinne syntyneeksi 1490. Laurinpoika Heikki on syntynyt 1520 ja on "seppä" 1546 - 81. Nykyisin Seppälän talon paikalla on Jaakko Ilkan koulu ja uimahalli. Vielä 1970-luvulla paikalla oli hyvin komia puisto josta meni tie Seppälän lavalle, jossa meikäkin otti puiston puskissa maisteja rohkaisuksi ennen siirtymistä hinaamaan tanssilavan puolelle. Vieres oli painisali, josta on paikallisia körmyjä lähtenyt pitkin maailmaa niskalenkkejä vääntämään.
Itse päärakennus on nykyisin purettuna ja uudelleen rakennettuna komiana Ala-Fossin tilan päärakennuksena:



Ilmajoen kappeli ja sittemmin kirkko on ollut ensin Seppälän vieressä Kyrönjoen alajuoksulle päin ja 1700-luvun puolenvälin jälkeen se rakennettiin Seppälän toiselle puolelle yläjuoksun suuntaan. Kirkon-Kokko, nykyisin Ala-Kokko taasen on joen toisella puolella samoilla paikkeilla Seppälän kanssa.

Edelleen Carta-Marinassa on "Iomola-vesi"... Ilmajoki merkattiin ennen mm. könninkelloihin ym. "Ilmola" nimellä. Yhtymäkohta vaikuttaa samalta ja Herman Kauffman kirjoitteli muistelmissaan 1865 testanneensa höylaivaansa Ilmajoessa. Nykyisen Kyrönjoeksi vakiintuneen joen nimi vaihtui sitä mukaa, kun siirryttiin kylästä toiseen. Kurikassa Paulaharju kutsui sitä "Korpijoeksi".

Aikaisemmin oli toisaalla juttua Tor ja Thor-nimestä joka liittyy muinaiseen ukkosenjumalaan. Enpä muistanut että Tor alan kylä sijaitsee Rahnaastonkylän vieressä. Anna Torala oli Luopajärven talon isännän ja kirkonrakentaja Valentin Köykän ensimmäinen akka. Hänen sukujuuriaan kun alkaa seuraamaan hieman etäämmälle, sieltä alkaa kummasti löytymään kaikenmaailman Euroopan kunkkujen sun muiden isookenkäästen sukuja...

Lopuksi "Piri" joka on rustattu "Perkalan" ja "Piet Madon" alapuolelle. Niistä esi-isitä kun tulin aikaisemmin kirjoittaneeksi, niitäkin löytyy "Piri"-nimisinä, kuin myös "Pirilä" nimellä ja ruottalaases asus "Birlinginä". Tuiki tavallinen sukunimenä tuo on täälläpäin vieläkin. Peltoniemenkylästä tuo löytyy Kyrönjoen yläjuoksulta talon nimelläkin vastapäätä Välkkilää.

Kas kummaa, "Piri pintaan" viittaa Lapualle... Pentti Piri

Pentti Piri (k. tammikuussa 1597) oli talonpoika Lapualta ja yksi nuijasodan kapinapäälliköistä. Hänen vanhempansa olivat Tynius Heikinpoika Piri ja Anna Heikintytär. Vuonna 1582 Piri siirtyi asumaan Vuohisluoma-nimiseen paikkaan (nykyiseen Alahärmään), jossa viljeli maatilaa. Vuonna 1593 häntä oli käräjillä rangaistu rauhanrikoksesta. 1596 hän oli mukana talonpoikien valitusretkellä Ruotsissa. He valittivat Kaarle-herttualle Klaus Flemingin joukkojen linnaleirirasituksesta. Anders Wargelin merkitsi 1700-luvulla muistiin, että Piri johti talonpoikia nuijasodassa Jaakko Ilkan ja Yrjö Kontsaan ohella, ja nosti Isokyrön ja Ilmajoen kapinaan. Piri joutui nuijasodan lopussa vangiksi. Hänet mestattiin toisten nuijapäälliköiden ohella Kyrön Kontsaansaaressa alkuvuodesta 1597.


No jopas, onpa jäänyt vähemmälle huomiolle että Pentti on ollut kolmas "ristiin naulittu" Kontsaansaarella...

www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/piri.htm
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2013 15:03 #20468 : joe poika
Vastaus käyttäjältä joe poika aiheessa kuppikunnat

Super-Electric kirjoitti: Aforismeja:
Jos jotakin uutta aikoo oivaltaa, ei kannata toisten polkuja kulkea - Jukka Nieminen

:cheer:

Jatkakaa hyvää keskustelua..


Elmer Diktonius muistaakseni ilmaisi saman hieman runollisemmin: "Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki!" :)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2013 20:08 #20469 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa kuppikunnat

Joo.. Kalevalaiset runothan kertovat miehensyöjistä.


Tässä nyt paremman aiheen puuttuessa voin toki tarkentaa suhdettani Kalevalaan. Sen tulkinnat on tosiaan olleet mielestäni sidoksissa moderniin aikaan vähän liiaksikin. Tai ihan alkujaanhan se oli tätä herooista sankari-eeposta johon esim aikalaisensa vänrikki stoolin tarinat jatkaa. Jossain siinä 1900-luvun alussa tuli sitten tämä idea etsiä kalevalaisuutta ympäröivästä luonnosta ja sen kauneudesta ”suomalaisuudesta”. Näkemys että Kalevala olisi maisemallisuuden symboliikkaa ei varmastikaan kestä kriittistä tarkastelua mutta toisaalta on sanottava että nää gallen-kallelat, sibeliukset ja muut repi tästä yllättävän hyvin tehoja irti. Jossain siinä vuoden 1918 jälkeen kun nationalismi alkoi olla ahdistavaa, tuli sit jälkijunassa tää ns teosofinen tulkinta eli eräänlainen ”kalevalaisuuden henki” joka on tässä ollut ristinä selässä vielä nykyäänkin.

Sanon senkin että itsehän rakastan radikaaleja tulkintoja. Aina kun kuulen jotain radikaalia, sanon heti; Kyllä! Välittömästi! Olenkin odotellut koska joku omalla nimellään vetäsis teorian jonka mukaan Sariola oli vieras planeetta, joukahainen viskasi väinämöisen ilmalukosta ”mereen kellumaan” kunnes ohimenevä avaruusalus ”kokko” antoi kyydin maapallolle. Täältä ei Väinö päässyt pois koska ilmarinen ei kyennyt ratkomaan Sammon protonimoottorin ongelmaa että se olis jaksanu nostaa ilmakehästä pois. Jos moisen kuulisin, antaisin täydet pisteet totaalisesta siviilirohkeudesta.
mutta joo…asiaan.

On tietenkin näitä tieteellisempiäkin lähtökohtia ja yksi helmasynti on ollut soveltaa Kalevalaan eksegeettistä menetelmää eli jakaa se osiinsa. Merirunous olis niinku viikinkikauden runoutta, sotarunous keskiaikaa, ihmissyönnit liittyis 1600-luvun nälkävuosiin, viljelyrunous rautakauden alkuun ja järvimalmi-runous jonnekin esimetalliseen aikakauteen jne. Kaipa tällä metodilla sitten on erotettavissa se vanhinkin osio joka kuulemma menis jonnekin tonne 3500eaa kun ensimmäisiä indo-eurooppalaisia härkineen alkoi saapua. Rehellisesti sanoen en ollenkaan niele tätä ”päivitettyä runoutta” jota olisi täydennetty vuosisadasta toiseen eräänlaisena kestoluonteisena kronikkana.
Pikemmin on nähtävissä että kun nää sen ajan tutkijat ei tienneet muita merikausia kun viikinkikauden ja niille ainoa maanviljelyn aloituskohta oli tossa rautakaudella niin ne sommitteli nää runot aina sen mukaan mikä niitten silloinen tietomäärä oli. Sen takia tää eksegeettinen tulkinta onkin hakoteillä.

Suomensukuisten alueellahan on ollut muitakin kultakausia aina sen mukaan miten ilmasto on sahannut ylös ja alas. Maanviljelyä on aloitettu kolmesti tai neljästi, merikulttuurivaiheita on ollut useita jne. Itse uskon vakaasti että tämä Kalevala on pääosin rehellistä suullista historiaa yhdestä tietystä aikakaudesta, joka vaan on ajallisesti niin kaukana että se on ehtinyt mytologisioitua. Eletystä tulee historiaa, historiasta myyttiä ja myytistä mytologiaa mitä enemmän aikaa kuluu. Esim tarinat Pohdosta ja Matti Kurjesta on ajallisesti vielä niin lähellä että se on puoliksi historiaa ja jo puoliksi myyttistä, mutta ei vielä lähellekään mytologiaa.

Tätä pitäisi ainakin minun mielestäni tutkia niin, että ensin on erotetava kehyskertomuksesta kokonaan pois runonlausujien oma 1800-lukulainen maailma, sitten kaikki mytologiat on palautettava historiaksi jne. Onhan siinä työtä enkä kuvittele itse osaavani moisen folkloristiikan alkeitakaan mutta heitänpä lonkalta että Kalevalan kehyskertomus olisi jostain 1400 eaa. Yhdeltä ohimenevältä lämpökaudelta. voin heittää tarkemmankin vuosiluvun kunhan saan ton ilmastohistoria-kirjan luettua.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

  • h3pe
  • Poissa
  • Osaaja
  • Osaaja
  • To boldly go where Appelgren has never gone before
Lisää
03.10.2013 22:51 - 03.10.2013 22:53 #20470 : h3pe
Vastaus käyttäjältä h3pe aiheessa kuppikunnat
Julsei kirjoitti:

Lieneekö esim Pernaja saanut nimensä permalaisista..?


fi.m.wikipedia.org/wiki/Pernaja


Lehtileikkeissäni löytyy eräässä paikallislehdessä satunnaisesti kirjoittaneen tutkijan päätelmä Pernajan ja Perniön sukulaisuudesta Pärnuun ja nimien alkuperään, joka johtuisi balttien lehmukseen. Osasi jopa ajoittaa balttien Suomeen saapumisen ja väitti lappalaisten saapuneen tänne viimeisinä.
Näitä lehtileikkeitä on nippu, jotka odottavat skannaamista nettiin linkattaviksi jahka olen ne koonnut jemmoistaan käsiteltäviksi.
Viimeksi muokattu: 03.10.2013 22:53 h3pe.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: julsei

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.10.2013 01:35 #20478 : joe poika
Vastaus käyttäjältä joe poika aiheessa kuppikunnat

rcislandlake kirjoitti: Moni Etelä-Suomen paikannimi on lainaa Virosta. Samoin kuin Ameriikassa New York saa nimensä Yorkista, Englannista. Se muuten ensin oli New Amsterdam ennenkuin siitä tuli Iso Omena..

ja York oli alunperin viikinkien Jorvik :)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
28.10.2013 19:18 #20766 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa kuppikunnat
Teenpä minäkin pienen sivupolun kielitiede-peleihin. Löysin tosta Hesan kirjamessuilta jonkun 30-luvun väännöksen Messeniuksen teksteistä, joka olikin sitten ihan kohtuullinen ostos. sillä se esitteli Messeniuksen kronikan ensimmäisen - ja varhaisemman - version ennen kun sen virallisesti pääty scondia illustrataan. Se oli tietenkin myös kommentaari ja siinä vilahti jotain mielenkiintoista. erityisesti tää viimeisin suomalaiskunkku Frosti jonka siis tanskalaiset tappo. Tekstissä annettiin ymmärtää että Frostehan on "norjannos" alkuperäisestä nimestä, joka siis suomeksi tarkoittaa huuruavaa pakkasta. Tässä yhteydessä kirjoittaja - en tiedä mihin perustaen - oli antanut originaalille nimen Härmä.
Härmähän on sikäli metka nimi että sehän tarkoittaa yleiskielessä suomalaista.

mutta onhan se mesta siellä pohjanmaallakin, aikas lähellä esim leväluhtaa. Jos tätä versiota voi pitää totena niin nyt meillä olis niinku muinaiskainuusta paikannimet Härmä ja Kyrön metsät jotka kaikki on maantieteellisesti samalla alueella.
Täytys oikeestaan Anterolta kysyä, mistä tää Härmä-nimitys ylipäätään tulee ja missä vaiheessa härmäläiset on tarkoittanu suomalaisia, vai onko se vaan joku sutkaus hämäläisistä, vai onko näillä sanoilla häme ja härmä joku vakavampikin yhteys. Hämehän käytännössä perustettiin heti tanskalaisten tuhottua tän Härmän.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
29.10.2013 07:46 - 29.10.2013 08:24 #20767 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa kuppikunnat

Jukkis kirjoitti: Täytys oikeestaan Anterolta kysyä, mistä tää Härmä-nimitys ylipäätään tulee ja missä vaiheessa härmäläiset on tarkoittanu suomalaisia, vai onko se vaan joku sutkaus hämäläisistä, vai onko näillä sanoilla häme ja härmä joku vakavampikin yhteys. Hämehän käytännössä perustettiin heti tanskalaisten tuhottua tän Härmän.


Härmä on eräänlaista huurretta, kasteen ja kuuran välimuoto jossa pelto on peittyneenä kuin "hämähäkin seittiin" jota risteillee siellä täällä. Lisäksi ilma on usvaista. En löytänyt itseltäni oikein härmäistä kuvaa, joten linkitän tänne komiaan härmäläiseen maisemakuvaan

Tässä on toissakesänä otettu kuva.jossa härmä on siinä rajoilla, voisi silti sanoa että enemmän kastepisteen puolella kuin kuuran puolella:



Talvisin tupamme porstuaan tuppaa tulemaan kuurankukkaa, ennen mummani kotona porstuan ikkunat oli maalattu oksalakalla ja joka sai aikaan keinotekoisen kuurankukan klasiin:



Tässä on erikoinen ilmiö elokuun loppupuolella, pelkästään Hiivanaasenkiven alueelle rajautunut usva. Ylänurkassa sähkölangoilla istuu teeri, jonka pyrstön koukero päätyi Laurilan seppien tunnukseksi ja hevosajokaluissa astinlautaan ja myöhemmin särmiin:



Usvaa suurennettuna lähemmäs:



Hiivanaasen kiven alueella leijuva usva kuvattuna toisesta kulmasta:



Härmä nimenä käsittää Yli- ja Ala-Härmän entiset kunnat, jotka ovat nykyisin Kauhavaan liitettynä. Härmäläiset olisivat halunneet "Härmä" nimen säilyvän uuden isomman kaupunkinsa nimessä, kuitenkin "ruma fallesmanni" voitti tässäkin asiassa ja nimeksi tuli Kauhava. Mistä saakka nimi on ollut käytössä, siihen en osaa vastata. Nimi on kuitenkin tullut tuosta komiasta huurtumis ilmiöstä ja mikä on koko Etelä-Pohjanmaan alueella ominaista. Härmää nykyisin yleistetään suomalaisiin liittyen, mielestäni tämä on tullut vasta "keihäsmatkojen" aikana, kun Kalevi Keihänen lennätti suomalaisia etelän paratiisisaarille ja "härmänjätkä" oli halpaan viinaan menevänä siihen aikaan suurempikin laulujen aihe. 1970-luvun alussa Keihänen perusti myös oman Spear Air -lentoyhtiön, jolla oli kaksi DC-8-32-konetta, nimiltään Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi.



Myös kasveissa, kuten mansikassa esiintyy sateisina kesinä "härmää". Hevosille huurteinen maa on vaarallista ja on tapauksia, että syötyään jäistä ruohoa se on alkanut mahassa käymään. Käyminen on aiheuttanut puhistumisen ja sen myötä ilmapalloksi paisuneena hevonen on "kanttu vei" ja kaviot osoittaa.taivasta kohti.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 29.10.2013 08:24 Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
29.10.2013 09:00 #20768 : julsei
Vastaus käyttäjältä julsei aiheessa kuppikunnat
Näin tarkistaakseni asian laidan niin onko tämä härmä ja "helmi" eri asioita. Esim helmikuun helmistä sanotaan että "Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy tällöin Etelä-Suomessa kun tyypillisesti tammikuun lopun suojasään jälkeen pakkanen taas äkkiä kiristyy".

Kaksi eri asiaa ? :)

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.426 sekuntia