- Viestejä: 11089
- Vastaanotettu kiitos 170
×
Tämä foorumi on omistettu salatieteelle ja muulle epäilyttävälle hermeettiselle menolle.
Megaliittikivien arvoitus
14.07.2016 00:18 - 14.07.2016 00:37 #32555
: Storyan
Se sitten siitä hengestä.
Asiasta toiseen, niin Suomusjärven kulttuurin edustajat (8000-5000 eaa.) ovat asustelleet ainakin Suomen historia- opuksen mukaan Litorinameren rantaviivan tuntumassa tai sen jokien varsilla. Siis leveälehtisten liuskekärkien esiintyvyys seurailee niitä seutuja.
Ostin entisen kotini pihalle aikoinaan muinaisen kelttiläisen pullauskiven jossa oli kaksi kirnua. Myyjän, paikallisen isännän mukaan se oli 400 vuotta vanha ja tehty karjan juottokaukaloksi. Veikkaisin kuitenkin vanhempaa aikaa.
www.megalithicireland.com/Clonmore%20Bullaun%20Stone.html
Oma kiveni muistutti paljon tätä sivulla olevaa, mutta se oli aivan suorakaiteen muotoinen ja kaksi kirnua oli tehty suoraan linjaan. Kuvan kivessä on kolme pullausreikää.
Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.
Vastaus käyttäjältä Storyan aiheessa Megaliittikivien arvoitus
En oikein ymmärrä miksi vasarakirveskansan on oletettu olevan indoeurooppalainen. Suomessakaan ei ole mitään kielellista vihjettä kuten sanoja tähän suuntaan, päin vastoin. Germaaneja esim. ei silloin vasarakirvesaikaan ollut olemassakaan.
Mitä tulee megaliitteihin, niin olen pohdiskellut Stonehengen arvoitusta. Nimi on ollut mahdollisesti alunperin "Sitone- hengen". Henge muistuttaa paljon hengen-sanaa ja vastaa paikan luonnetta. Sitonet asustelivat Suomenkin rannikolla joskus muinaisrantojen aikaan. Sitonesta muodostui sitten indosana stone.
Stonehenge latistui kokonaan ja siitä meni maku, kun se ilmeni 1900-luvulla pystytetyksi turistirysäksi.
Lisää kuvia ja video:
www.sinikivi.com/keskustelu-sinikivi-com/arkeologit/18034-67p-n-stonehenge#29343
Se sitten siitä hengestä.
Asiasta toiseen, niin Suomusjärven kulttuurin edustajat (8000-5000 eaa.) ovat asustelleet ainakin Suomen historia- opuksen mukaan Litorinameren rantaviivan tuntumassa tai sen jokien varsilla. Siis leveälehtisten liuskekärkien esiintyvyys seurailee niitä seutuja.
Aikas yllättävää tai "yllättävää" , mutta hiidenkirnuja vastaavia "bullaun stoneja" (siis pullaus) esiintyy mm. Irlannissa. Ne on tosin hierottu suorakaiteen muotoiseen isohkoon kiveen, mutta on myös kalliopohjaisia bullauskiviä ja kalliopintaa pidetään "satulahiomapintana". Laakeaa kalliota on käytetty jauhamiseen, samoin kuin "bullainkiviä". Hiidenkirnutkin ovat ihan hyvin voineet olla jauhamiskaukaloita, pullauskiviä tai kirnuja, osa luonnonmuovaamia ja osa todennäköisesti tehty.En tiedä onko hiidenkirnujen mysteeri jo täällä sinikivessä ratkennut. Mulla tuli mieleen, voisiko hiidenkirnuilla olla jotain tekemistä noiden megaliittien kanssa?
Ostin entisen kotini pihalle aikoinaan muinaisen kelttiläisen pullauskiven jossa oli kaksi kirnua. Myyjän, paikallisen isännän mukaan se oli 400 vuotta vanha ja tehty karjan juottokaukaloksi. Veikkaisin kuitenkin vanhempaa aikaa.
www.megalithicireland.com/Clonmore%20Bullaun%20Stone.html
Oma kiveni muistutti paljon tätä sivulla olevaa, mutta se oli aivan suorakaiteen muotoinen ja kaksi kirnua oli tehty suoraan linjaan. Kuvan kivessä on kolme pullausreikää.
Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
14.07.2016 12:51 #32559
: Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Megaliittikivien arvoitus
Nii... mä esitän vielä kertauksen vuoksi tuon ajoitusjärjestelmän. Eli päijänteen länsipuolella karkeat 100% korreloi yoldian ylimmän rantaviivan kanssa, joten ne on väkisinkin ajalta ennen 9500 eaa. Keski-suomessa on sama systeemi eli 60% on ylimmän rantaviivan tasalla ja loput n. -30m merenpinnasta eli ne on vuosien 9500 eaa tietämiltä takarajan ollessa vuodessa 9200 eaa. Itäsuomessa ylin rantaviiva on jälleen absoluuttista luokkaa.
Ongelmahan tässä on tuo ylimmän rantaviivan ajallinen määrittäminen. Teoreettinen takaraja on viimeisin lämpökausi 13 000 eaa eikä se nuorempi dryasakaan nyt mahdoton aikakausi ole jos vaan meri pysyy pääosin sulana. Lähtisin silti itte yoldiameren puolivälistä eli karkeasti 9800- eteenpäin.
Tämä laskelma kestää kaikenlaisen kritiikin mennen tullen. Kun sitä nuorena miehenä hillu kymmenen vuotta skepojen seurassa joiden ainoa hupi oli keksiä vastaväitteitä jokaiselle sanomiselleni se koulii kyllä ottamaan vanhemmiten kirjoitus- ja tutkimusvaiheessa kaikenlaiset kritiikit jo ennalta huomioon. Jopa ne kaikkein kaukaahaetuimmat ja mielikuvitusellisemmat.
mutta nyt kun tiedämme milloin, on sitten jäljellä miksi ja miten. Ne peruskysymykset. Itse olen alkanut luokitteleen niitä ihan sen mukaan onko niiden tarkoitus ollut näkyä
a) ohikulkeville veneille eli ne ovat mahdollisimman näkyvällä paikalla.
b) oman rantakylän väelle eli ne ovat jonkun poukaman tai lahdenpohjan korkeimmassa kohtaa.
c) ovatko ne paikassa jossa niitä ei näy ellei mene niiden luokse.
Näillä kaikilla on eroja. Olenkin tainnut jo vihjata merimerkkikivien puolesta joiden näkyvin tunnuspiirre on niiden esiintyvyys muinaissaarien pohjoisimmassa kohdassa, tai pohjoispuolella olevalla luodolla. Kakkosryhmänä pidän ns. toteemikiviä eli kiviä joiden merkitys on pysynyt ulkopuolisilta näkymättömissä.
Ollinkivi on hyvä esimerkki, sehän sijaitsee tuollaisen muinaisvuonon perukoilla.
Karttakuvassa on Ollinkivi ja Jaakonkivi vuonon perukoilla ja mukana on lähistöllä sijaitseva Lakukivikin siinä oikealla olevassa saaressa.
Hartikankivi suurin piirtein lähistöllä edustaa vastaavaa kohtaa. Sekin on tuollaisen vuonomaisen lahdenperukan uumenissa.
Eikä kahta ilman kolmannetta sillä jos me kattotaan niitä kulmia joita Amindontti on tossa kolunnut, niin vuonohan sekin.
Kuvien identtisyyteen on tietenkin syynsä. Ensinnäkin rotkomaiset repeämät luonnostaan on kaakko-luode -suuntaisia joten rotkovuonot on kaikki samassa suunnassa. Toinen on sitten murtovesi eli näissä vuonoissa tuppaa oleen enemmän makeaa kun suolaista vettä ja monet merenelävät tykkää sellaisesta - ja myös ihmiset tietty. Nää on kaikki potentiaalisia asuinpaikkoja, muinaisia rantakyliä joiden näkymää nää kivet on hallinneet.
Ongelmahan tässä on tuo ylimmän rantaviivan ajallinen määrittäminen. Teoreettinen takaraja on viimeisin lämpökausi 13 000 eaa eikä se nuorempi dryasakaan nyt mahdoton aikakausi ole jos vaan meri pysyy pääosin sulana. Lähtisin silti itte yoldiameren puolivälistä eli karkeasti 9800- eteenpäin.
Tämä laskelma kestää kaikenlaisen kritiikin mennen tullen. Kun sitä nuorena miehenä hillu kymmenen vuotta skepojen seurassa joiden ainoa hupi oli keksiä vastaväitteitä jokaiselle sanomiselleni se koulii kyllä ottamaan vanhemmiten kirjoitus- ja tutkimusvaiheessa kaikenlaiset kritiikit jo ennalta huomioon. Jopa ne kaikkein kaukaahaetuimmat ja mielikuvitusellisemmat.
mutta nyt kun tiedämme milloin, on sitten jäljellä miksi ja miten. Ne peruskysymykset. Itse olen alkanut luokitteleen niitä ihan sen mukaan onko niiden tarkoitus ollut näkyä
a) ohikulkeville veneille eli ne ovat mahdollisimman näkyvällä paikalla.
b) oman rantakylän väelle eli ne ovat jonkun poukaman tai lahdenpohjan korkeimmassa kohtaa.
c) ovatko ne paikassa jossa niitä ei näy ellei mene niiden luokse.
Näillä kaikilla on eroja. Olenkin tainnut jo vihjata merimerkkikivien puolesta joiden näkyvin tunnuspiirre on niiden esiintyvyys muinaissaarien pohjoisimmassa kohdassa, tai pohjoispuolella olevalla luodolla. Kakkosryhmänä pidän ns. toteemikiviä eli kiviä joiden merkitys on pysynyt ulkopuolisilta näkymättömissä.
Ollinkivi on hyvä esimerkki, sehän sijaitsee tuollaisen muinaisvuonon perukoilla.
Karttakuvassa on Ollinkivi ja Jaakonkivi vuonon perukoilla ja mukana on lähistöllä sijaitseva Lakukivikin siinä oikealla olevassa saaressa.
Hartikankivi suurin piirtein lähistöllä edustaa vastaavaa kohtaa. Sekin on tuollaisen vuonomaisen lahdenperukan uumenissa.
Eikä kahta ilman kolmannetta sillä jos me kattotaan niitä kulmia joita Amindontti on tossa kolunnut, niin vuonohan sekin.
Kuvien identtisyyteen on tietenkin syynsä. Ensinnäkin rotkomaiset repeämät luonnostaan on kaakko-luode -suuntaisia joten rotkovuonot on kaikki samassa suunnassa. Toinen on sitten murtovesi eli näissä vuonoissa tuppaa oleen enemmän makeaa kun suolaista vettä ja monet merenelävät tykkää sellaisesta - ja myös ihmiset tietty. Nää on kaikki potentiaalisia asuinpaikkoja, muinaisia rantakyliä joiden näkymää nää kivet on hallinneet.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
16.07.2016 09:01 - 16.07.2016 09:02 #32593
: Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Megaliittikivien arvoitus
Tässä on joutunu miettiin vähän sitäkin onko muutama vuosi riittävä aika julkistaa asia kun tälläset hommelit veis helpolla aikaa 5-20 vuotta jotta vois sanoa jutut tyhjentävästi. Itellä on tän takia vähän puolivillainen olo mutta toisaalta en usko että kukaan jaksaa oottaa kymmentä vuottta jalkatyön valmistumista. Sillä onhan se selvää että nämä muinaissaaret pitäis koluta neliömetreittäin. Oon kyllä yrittäny ja ottanut lähimmän kohteen eli ton Kivikeskun alueen. Olen merkannu tähän punaisella kaiken löytämäni. Reissuja sinne oon tainnut tehdä neljä tai viis - en nyt muista. Aina pieni lohko kerrallaan.
Huomo kiintyy varmaan heti siihen, että jokainen kivi on jollain lailla sidoksissa rantaviivaan. Sisämaasta ei ole toistaiseksi löytynyt mitään. Kun sit katotaan tarkemmin näitä rantaviivoja honataan kumma juttu että ne on aina jollain lailla sidoksissa noihin lahdenpohjiin ja syviin poukamiin. Paikan päällä näkee että ne on aina vuonon ääripäässä muttei koskaan rantaviivalla vaan aina joku 50-100m rantaviivasta, tai pikemmin vuononkärjestä.
Kyliä siiellä on ollu ainakin kaksi kylää ja yksi laaja-alainen työtilana käytetty alue. Sen tietää kun vaan istuu aloilleen ja imee maiseman sisäänsä.
Nämä kylät eivät ole kovinkaan kummoisia nykypäivästä katsottuna. Ilmeisemmin niissä on ollut 3-5 nahasta tehtyä majaa ja sit yleensä yks vähän isompi maja. Ne ei ole oikeestaan olleet muuta kun iglumaisia rakenteita joiden liepeet on asetettu joko kiviympyrän kivien alle tai pienemmissä on noita kiviä kolmiomaisesti. Valtavasti on yleensä tasaisia pöytämäisiä kiviä ja niitä on isoja ja pieniä. Joka kivellä on vissiin tehty jotain omaa juttuaan. Siinä ne annit sitten onkin. Jostain syystä varsin usealla paikalla on sellainen yli miehenkorkuinen paasi jonka merkitystä ei voi kuin arvailla.
Mutten minä usko että niistä koskaan tulee löytyyn mitään konkreettisempaa. Jos niillä on työkaluja ollut, ne on tehty jostain mursunluusta eikä säily ees onnekkaissa olosuhteissa. Kiveä on varmaan käytetty työkaluna kanssa mutta kaikki löytämäni on luonteeltaan niin karkeita ettei niitä voi koskaan todistaa puoleen tai toiseen.
Huomo kiintyy varmaan heti siihen, että jokainen kivi on jollain lailla sidoksissa rantaviivaan. Sisämaasta ei ole toistaiseksi löytynyt mitään. Kun sit katotaan tarkemmin näitä rantaviivoja honataan kumma juttu että ne on aina jollain lailla sidoksissa noihin lahdenpohjiin ja syviin poukamiin. Paikan päällä näkee että ne on aina vuonon ääripäässä muttei koskaan rantaviivalla vaan aina joku 50-100m rantaviivasta, tai pikemmin vuononkärjestä.
Kyliä siiellä on ollu ainakin kaksi kylää ja yksi laaja-alainen työtilana käytetty alue. Sen tietää kun vaan istuu aloilleen ja imee maiseman sisäänsä.
Nämä kylät eivät ole kovinkaan kummoisia nykypäivästä katsottuna. Ilmeisemmin niissä on ollut 3-5 nahasta tehtyä majaa ja sit yleensä yks vähän isompi maja. Ne ei ole oikeestaan olleet muuta kun iglumaisia rakenteita joiden liepeet on asetettu joko kiviympyrän kivien alle tai pienemmissä on noita kiviä kolmiomaisesti. Valtavasti on yleensä tasaisia pöytämäisiä kiviä ja niitä on isoja ja pieniä. Joka kivellä on vissiin tehty jotain omaa juttuaan. Siinä ne annit sitten onkin. Jostain syystä varsin usealla paikalla on sellainen yli miehenkorkuinen paasi jonka merkitystä ei voi kuin arvailla.
Mutten minä usko että niistä koskaan tulee löytyyn mitään konkreettisempaa. Jos niillä on työkaluja ollut, ne on tehty jostain mursunluusta eikä säily ees onnekkaissa olosuhteissa. Kiveä on varmaan käytetty työkaluna kanssa mutta kaikki löytämäni on luonteeltaan niin karkeita ettei niitä voi koskaan todistaa puoleen tai toiseen.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
23.07.2016 15:36 #32705
: Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Megaliittikivien arvoitus
Joo, mä oon ottanu uniikin harrasteen rantautumalla saariin jotka oli olemassa vielä 11 000 vuotta sitten. Kognitiivisesti tietenkin lähdetään liikkeelle kotipaikan ympäriltä ja piipahdin tossa teiskossa uudemman kerran.
Vasemmalla on toi mun uskonaskelkivi eli nokkakivi jonka löysin vaan hyppäämällä autosta ulos ja mettään sisään 20m ja siinä se oli. En ny näytä kuvaa kun niitä joutelee näyttää. Toi rakkarinsuon risteys on kyllä mielenkiintoinen paikka sillä siellä on eräs vaikutttavimmista megaliiteista. kartassa toisena vasemmalla vähän isompana ympyränä.
Mietin sit mitä siellä vastakkaisella rannalla on ja kun sinne sit kapusin honasin ekana kivikehän ja sen vieressä nokkakiven. Mitään muuta ei ollu lähimainkaan. Kuka siellä onkaan aikanaan pitäny valaannahkaista majaansa, hän on kattonut tärkeeks pystyttää nokkakiven vaikken tiedä yhtään miksi.
Tässä kohtaa kävi niin hassusti että vihdoin viimein keksin tapletin hyötykäytön. Siihen sai maastokartan joka näytti gps-sijainnin reaaliaikaisesti mutta eihän tosimies sellaista tartte kun kaikki miehet on sissejä luonnostaan. Niinpä kun se sano et oot kulkemassa väärään suuntaan ja pian törmäät suohon, niin kuka sellasta uskoo? ja sit kun sitä oli hirveessä räkittävässä helteessä tarponu kuuman ja ojitetun suon yli, alko uskoon teknologiaan. Varsinkin kun poispääsy oli sellaisen harvennushakkuisen koivikon läpi, jossa risukasat oli paksuna mattona. Tuleehan siinä jo kylmänväreitä kun nesteetkin putoo. Siitä huolimatta menin vielä niemenkärkeen (kartassa oikeanpuolimmaisin piste) sillä niemennokissa yleensä on megalitteja. Niin oli tässäkin, kolme kiveä nokkakivellä, yks vieläpä julmetun iso ja yks erikoisesti pystykuutio. Voimat ei vaan piisaneet valokuvaamiseen joten käyn kuvaan myöhemmin. Pitää kumminkin käydä tuolla viereisellä haukivuorella kattoon onko sinne pystytetty se merimerkkikivi.
Vasemmalla on toi mun uskonaskelkivi eli nokkakivi jonka löysin vaan hyppäämällä autosta ulos ja mettään sisään 20m ja siinä se oli. En ny näytä kuvaa kun niitä joutelee näyttää. Toi rakkarinsuon risteys on kyllä mielenkiintoinen paikka sillä siellä on eräs vaikutttavimmista megaliiteista. kartassa toisena vasemmalla vähän isompana ympyränä.
Mietin sit mitä siellä vastakkaisella rannalla on ja kun sinne sit kapusin honasin ekana kivikehän ja sen vieressä nokkakiven. Mitään muuta ei ollu lähimainkaan. Kuka siellä onkaan aikanaan pitäny valaannahkaista majaansa, hän on kattonut tärkeeks pystyttää nokkakiven vaikken tiedä yhtään miksi.
Tässä kohtaa kävi niin hassusti että vihdoin viimein keksin tapletin hyötykäytön. Siihen sai maastokartan joka näytti gps-sijainnin reaaliaikaisesti mutta eihän tosimies sellaista tartte kun kaikki miehet on sissejä luonnostaan. Niinpä kun se sano et oot kulkemassa väärään suuntaan ja pian törmäät suohon, niin kuka sellasta uskoo? ja sit kun sitä oli hirveessä räkittävässä helteessä tarponu kuuman ja ojitetun suon yli, alko uskoon teknologiaan. Varsinkin kun poispääsy oli sellaisen harvennushakkuisen koivikon läpi, jossa risukasat oli paksuna mattona. Tuleehan siinä jo kylmänväreitä kun nesteetkin putoo. Siitä huolimatta menin vielä niemenkärkeen (kartassa oikeanpuolimmaisin piste) sillä niemennokissa yleensä on megalitteja. Niin oli tässäkin, kolme kiveä nokkakivellä, yks vieläpä julmetun iso ja yks erikoisesti pystykuutio. Voimat ei vaan piisaneet valokuvaamiseen joten käyn kuvaan myöhemmin. Pitää kumminkin käydä tuolla viereisellä haukivuorella kattoon onko sinne pystytetty se merimerkkikivi.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
05.08.2016 20:06 #32868
: Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Megaliittikivien arvoitus
Ennakkotietona... tai oikeestaan alustetaas vähän ennen. On pitkään vähän ottanu kupoliin että ei ole ollu pitkään aikaan mitään sanomisen arvoista ja olen ollu hissuksiin. No nythän noi olympialaiset antaa siihen tekosyynkin.. 
mutta siis ennakkotietona että ees jotain tapahtuis niin aion laittaa tän tulevan kirjan ennakkotilattavaks lähipäivinä. Ne jotka on osallistuneet jollain lailla kirjakuvitukseen, heidän ei kannata sitä erikseen tilailla sillä sen ny postitan muutenkin. Yhtä kaikki, ennakkotilaus on aina vähän kimuranttia kun ei tiedä sivumäärää, hintaa, kansikuvaa ei oo ja itse asiassa ei tiedä mitään. Mietin tossa että tehääskin niin että ennakkovaraajat maksaa siitä 20e joka siis on kokonaissumma ihan riippumatta postimaksuista ym korottavista tekijöistä. Ja tämä on siis tarjous ja se koskee vain ja ainoostaan ennakkotilaajia jolla pitäs olla aikaa ainaski syyskuuhun asti täytellä (lähipäivinä) etusivulle tulevaa lankettia. ja tarjoushan loppuu sillä siunaaman sekunnilla kun kirja tulee painosta. Silloin sen hinnan määrittää sen ovh joka voi olla jotain 25e luokkaa mut luultavasti vaan postimaksun eestä korostus eli jotain 22-23e hujakoilla. se ny on ainaski selvää että alle 20e se ei tule lähteen - on se sen verran tuhti.
Minä haluaisin keskustella tästä aihepiiristä vaikka maailmantappiin mutta ensin täytys teille saada noi kirjat jotta pääsette vähän juoneen mukaan ja samalle aaltopituudelle. Tämä on enemmän kun yhden kansan alkusoitto - nämä kivet kun on siviilisaatio alkukehto jopa maailman mittaluokassa. Se vaan ei ole vielä avautunut yleisesti.
mutta siis ennakkotietona että ees jotain tapahtuis niin aion laittaa tän tulevan kirjan ennakkotilattavaks lähipäivinä. Ne jotka on osallistuneet jollain lailla kirjakuvitukseen, heidän ei kannata sitä erikseen tilailla sillä sen ny postitan muutenkin. Yhtä kaikki, ennakkotilaus on aina vähän kimuranttia kun ei tiedä sivumäärää, hintaa, kansikuvaa ei oo ja itse asiassa ei tiedä mitään. Mietin tossa että tehääskin niin että ennakkovaraajat maksaa siitä 20e joka siis on kokonaissumma ihan riippumatta postimaksuista ym korottavista tekijöistä. Ja tämä on siis tarjous ja se koskee vain ja ainoostaan ennakkotilaajia jolla pitäs olla aikaa ainaski syyskuuhun asti täytellä (lähipäivinä) etusivulle tulevaa lankettia. ja tarjoushan loppuu sillä siunaaman sekunnilla kun kirja tulee painosta. Silloin sen hinnan määrittää sen ovh joka voi olla jotain 25e luokkaa mut luultavasti vaan postimaksun eestä korostus eli jotain 22-23e hujakoilla. se ny on ainaski selvää että alle 20e se ei tule lähteen - on se sen verran tuhti.
Minä haluaisin keskustella tästä aihepiiristä vaikka maailmantappiin mutta ensin täytys teille saada noi kirjat jotta pääsette vähän juoneen mukaan ja samalle aaltopituudelle. Tämä on enemmän kun yhden kansan alkusoitto - nämä kivet kun on siviilisaatio alkukehto jopa maailman mittaluokassa. Se vaan ei ole vielä avautunut yleisesti.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Sivu luotiin ajassa: 0.398 sekuntia
