× Tämä foorumi on omistettu salatieteelle ja muulle epäilyttävälle hermeettiselle menolle.

KAnsa LEmmon VAaneri LAin - LAin VAaneri LEmmon KAnsa

Lisää
28.02.2021 19:13 #47904 : Arite
Noin kuulin saneltavaksi.
Tiesin virttä tehtäväksi.

...

Annapas ajan kulua,
Päivän mennä, toisen tulla,
Taas minua tarvitahan,
Katsotahan, kaivatahan
Uuen sammon saattajaksi,
Uuen soiton suoriaksi,
Uuen kuun kulettajaksi,
Uuen päivän päästäjäksi,
Kun ei kuuta, aurinkoa,
Eikä ilmaista iloa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.03.2021 06:54 #47908 : Arite
Mitäs se kalakalenteri sanoo? Milloin pyydystän lihavan kalan liinaisella nuotalla?
Arvaatteko jo kenen leukaluusta kannel tehdään?

Kalevala on niin huikee teos, että ette todellakaan tajua, ja niin on tarkoitettu.

Mun ensimmäinen seikkailu alkoi kirjan loppupuolelta.
Tarina menee näin: Poikani löysi erikoisen kiven koulun pihalta ja toi sen kotiin.
Kivi pyöri nurkissa muutaman vuoden ja en kiinnittänyt siihen mitään huomiota,
kunnes kuulin ensimmäistä kertaa Ior Bockista tammikuussa 2019 ja sitten kivi jotenkin kiinnitti huomioni.
Se oli muodoltaan täydellinen tetraedri. Sileät sivut ja pyöristetyt kulmat.
Keksin tehdä siitä nopan, joka kertoo vastauksia.
Se luodaan nopaksi tietyllä tavalla ja myöhemmin olen tehnyt sellaisia myös vessapaperin pahvista.
Luomisprosessi on todella mystinen juttu, kun se menee joka kerta oikein.
Aloin kutsumaan sitä saatanan nopaksi.
Bockin saagan alkuhuumassa ja ehkä nopan vaikutuksesta en nukkunut kuukauteen yhtään.
Tilanne meni niin pahaksi, että olin kuolla. Kysyin nopalta apua ja silloin se jäi kiinni valehtelusta ensimmäistä kertaa.
Samaan aikaan kamppailin henkistä taistelua siitä onko Ior hyvä vai paha.
Ratkaiseva päivä oli tapahtumarikas, täynnä taikaa, mutta kerron siitä sen ratkaisevimman jutun.
Sain päähäni, että minun täytyy potkaista kivi vasemmalla jalallani tuleen.
Kaksi ensimmäistä yritystä eivät onnistuneet, mutta kolmannella kerralla se meni luukusta sisään.
Seuraavana päivänä katsoin takkaan ja kiven muoto oli vielä jäljellä. Tökkäsin sitä hiilihangolla ja kivi hajosi tuhkaksi.
Keräsin tuhkat monen muovipussin sisään ja vein roskikseen.
Sen jälkeen kaikki epäilyni Ioria kohtaan hälveni.

Muutamaa viikkoa myöhemmin luin Kalevalasta Jumalan arvasta ja siitä kuinka Väinämöinen uhkaa arpaa tulella, jos se ei kerro oikeaa vastausta.
Olin nimittänyt sitä saatanan nopaksi, niin se on suunnilleen sama kuin Jumalan arpa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.103 sekuntia