Suomen Ley-linjat ja muu arkeomaantiede

Innostuin itsekin ley-metsästyksestä luettuani Jukkiksen kirjan muinaissuomalaisista. Olin sitä ennen jo lukenut täältä kaikki mahdolliset ketjut jotka aihetta sivusivat. Sitten kun yritin palata johonkin lukemaani, sitä ei enää löytynytkään niin helposti kun en enää muistanut minkä otsikon alta olin mitäkin lukenut.

Ehdotankin siis, että kokoamme alustavasti tähän ketjuun kaikki kivat löydöt Suomesta. Yriteään pitää ketju aiheessa, jotta myöhemmin on helppo tarkistaa että mahdoinko löytää jotain uutta vai oliko tämän joku muu jo raportoinut. Minusta aiheeseen kuuluvat ley-linjat, sekä muut kummalliset geometriset jutut kartoillamme joilla tuntuu olevan "jokin yhteys".

Minä aloitan ketjun kertomalla muutamasta jotka löysin luettuani Muinaissuomen kadonneesta kuningaskunnasta, linjoja ei esitellä kirjassa mutta en ole varma vaikka ne olisi täällä silti jo joku muu raportoinut löytäneensä. Molemmat lähtevät Lauhanvuoren rajapyykistä, ensimmäinen hieman koilliseen, jääden kuitenkin Lauhanvuori-Merijärvi -linjan länsipuolelle, ja toinen melko suoraan pohjoiseen.

Ensiksi mainitsemani linja päättyy Maakalla-nimiselle saarelle Kokkolasta pohjoiseen, nimitän sitä Lauhanvuori-Maakalla -linjaksi. Matkallaan se lävistää kaikenlaisia vuoriin ja hautoihin nimistöltään liittyviä pikkupaikkoja joita en vielä tutkinut onko ne jotain muinaispaikkoja. Kartan mukaan se menee Ylähärmän kirkon, ja Alahärmän kirkkomaahan merkityn mäen nyppylän läpi, Ähtävällä Kyrkbacka-nimisen paikan läpi, sekä päättyy Maakallassa kohtaan jossa lukee Kirkko, mutta ei ole kirkon merkkiä. Ja käytin siis sitä periaatetta, että vain täsmällisen tarkat lävistykset kelpaa.

Toinen linja on Lauhanvuori-Maksamaa. Matkalla mennään Laihian eteläpuolella sijaitsevan laajan muinaishauta-alueen läpi, tällä vissiin joku hienompikin nimi mutta kartassa ei sitä lukenut. Seuraavaksi viiva suhahtaa Vähä-Kyrön ohi suoraan Merkkikallioon, tai oikeastaan jatkaa matkaansa sen kylkeä pitkin, päättyen täsmälleen Maksamaan kirkkoon, joka on rakennettu alunperin 1706.

Tuo linja on sinänsä mielenkiintoinen, että jos Maksamaan kirkosta piirtäisi suoran viivan Hiittiseen, se ei lävistäisi Lauhanvuoren rajapyykkiä, mutta menisi vain reilun kilometrin päästä. Samoin hyvin lähelle sellaista linjaa jäävät Köyliön paikat. Jos haluttaisi olla vähemmän tiukkapipoisia tämän tarkkuuden kanssa niin silloin tulisi tosi komea linja tuosta Hiittinen-Maksamaa -linjasta. Menee muutaman metrin päästä Kuhankuonon rajakivestä.

Vielä yksi Lauhanvuoren rajapyykistä pohjoispuolelle lähtevä linja, tämä lähtee melkein luoteeseen, päätepisteenään Björköby. Matkalla mennään Sundomin ja Raippaluodon (1781) kirkkojen ohi, mutta näistä ainakin Sumdom on aivan liian uusi kun se on 1900-luvun alkupuolelta. Björkön kirkko on vuodelta 1859.

En sitten tiedä onko tämä linja ollenkaan merkityksellinen, kun nuo kirkot ovat noin uusia enkä matkan varrella mitään muuta merkittävää onnistunut bongaamaan. Matkan varrella olevat kirkot ovat sitäpaitsi molemmat n. 200m päässä linjasta joten ainakana ihan luotisuoraa viivaa ei saada aikaiseksi.

Mutta kuinkas tarkkoja ne näiden linjojen kanssa siellä britteinsaarilla on?

Aivan, aika köyhältähän semmoiset kolmen-neljän kohteen viivat näyttää ja varsinkin kolmen pisteen viivat voivat liian suurella todennköisyydellä olla myös sattumaa.

Mutta jos otamme sen oletuksen, että nämä linjat on alkujaan jonkun muinaisen keskushallinnon jättämiä jälkiä, ja osittain kenties kaikuja jopa niidenkin esi-isien ajoilta, niin mistä voidaan olettaa että heillä on ollut edes tarve tehdä täysin luotisuoraa? Voiko maan kohoaminen aiheuttaa sen, että joskus luotisuoralla olleet kohteet satojen kilometrien matkalla eivät enää olekaan niin? Ja jos linjoja on tehty siten että linnavuoret kuuluu kuvioon, niin silloinhan on saatettu joutua tekemään myös kompromisseja joissain kohdin maan muotojen vuoksi? Puhumattakaan siitä, että tässä vielä oletetaan että näillä muinaisilla on ollut hallussaan välineet näin tarkkaan mittaamiseen :).

Minusta kannattaisi pitää jonkinlaista kirjaa myös sellaisista missä tunnettuja muinaiskohteita jää esimerkiksi korkeintaan puolen kilometrin verran sivuun linjasta.

Ärsyttää kun tuolla karttapaikassa karttaa näkyy kerralla vain pieni ruutu, kun olis kumminkin iso näyttö missä vois hyvin katsella kerralla isompaakin alaa karttaa.

Sinähän Jukkis jossain ketjussa vilauttelit noita ympyröitäkin. Eli voisiko tähän kuvioon kuitenkin liittyä myös kaaria tai kokonaisia ympyröitä, ei siis pelkkiä suoria. En oikein usko, että tämä koko juttu on kopioitu Englannista. Tämä voi olla ihan omanlaisensa. En muutenkaan oikein saa selvää, mikä noisa suorissa on niin autuaaksitekevää. Pikemminkin perstuntuma sanoo, että ne ovat osa jotain kokonaisempaa, muuta kuin pelkkiä rajalinjoja.

Tämä nyt ei ihan liity tuohon 333 kuvioon eikä Ley-linjoihin mutta sen verran läheltä liippaa että laitan jutun tänne.

Olen katsellut noita sydän Hämeen kivikirkkoja pidemmän aikaa "sillä silmällä". Näistä Jukkiksen jutuista sain kimmokkeen tutkailla asiaa geometrisesta vinkkelistä:



Suorakulmion neljä päätypistettä ovat about vanhojen kivikirkkojen (tai raunioiden) paikat. Söhläsin jotain tuolla kansalaisen karttapaikassa ja en jaksanut uudestaan etsiä kirkkojen osoitteita eli nuo ovat nyt noin sijainteja. Vanhin kirkoista on Hattelmalan Pyhän Ristin kivikirkko, 1300 luvulta. 3 muuta kulmaa ovat Sääksmäen kirkko, rakennettu vähän vajaa 1500. Siitä seuraava viivaa seuraten on Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkko, rakennettu vähän vajaa 1500. Viivalla seuraava on Hauhon Pyhän Johanneksen kirkko, rakennettu samoihin aikoihin.

Näistä suorakulmion (tai suunnikkaan) päätykulmista kun piirretään yhdysviivat jää tähtäimeen mikäs muu kuin Retulansaari. Nämä seutukunnat ovat varmasti kaikille Suomen muinaisuudesta kiinnostuneille ainakin välttävästi tuttuja. Onhan noilla kulmilla niin Rapola kuin Ritvalakin. Birger Jaarlikin mittaili tuolla Hattelmalan kulmilla joskus paikkoja.

Retulansaari on saanut nimensä keltäs muultakaan kuin Ukko Ylijumalalta. Saari on tunnettu monista rautakautisista haudoistaan sekä läjästä kuppikiviä. Jonkinlainen muinaishämäläinen riitti- ja kulttipaikka siis.

Kun lähdetään siitä että suorakulmion päiden kirkot on kaikki myös rakennettu rautakautisten kalmistojen läheisyyteen voisi ajatella (ja ajatellaankin) että nekin on katolilaista kautta edeltäneitä pyhiä paikkoja.

Ensiksihän tuosta tulisi mieleen että siinä on jotenkin shakitettu tuo Retulansaari. Tosin kun otetaan huomioon että kirkot on rakennettu aiemmille riittipaikoille niin tuskin tuo katolilainen shakki-matti Retulansaarelle on ollut tarkoitus. Tai mistä sen tietää. Olisiko kuitenkin niin että noilla kulmatorneilla on yhteys Retulansaareen ? Itse epäilen että juuri näin asia on. Geometriakaan tuskin tässä vahinko on.

Lisäyksenä vielä: Pälkäneen kirkonkylä jossa rauniokirkko sijaitsee on nimeltään Onkkaala. Onkkaala on tuttu nimi Paavin 1340-luvulla julistamasta kirkonkirouksesta. Yksi syntisistä hämäläisistä jotka Paavi kirosi "maksuhäiriöiden" taki oli nimeltään Ye de Oncala latinaksi. Eli Onkkaalan Yö.

Eräs tärkeä näkökulma eli pointti on unohtunut palstan kirjoittajilta.

Jukkis ja kumppanit ovat todenneet että kivikirkot rakennettiin vanhojen muinaissuomalaisten palvontapaikkojen tai kalmistojen, linnavuorien tai pyhien lehtojen paikoille.

Tosiasia 1.
Täten miehittäjä valloittaja alistaja riisti pitäjän asukkailta suomalaisuuden perustan eli Suomen uskon.
www.taivaannaula.org/suomenusko.php
fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_muinaisusko
www.uskonnot.fi/yhteisot/byreligion
www.shamaaniseura.fi/

Kansa jolta on riistetty perinteet oma uskonto, vapaus, itsenäisyys on helppo orjuuttaa koska se ei tunne omaa voimaansa eikä usko itseensä.

Tämä henkinen alistaminen jatkuu edelleen. Tvssä ja täällä puhutaan kirkon tilasta.
Eikö kirkon aika ole jo ohi ja on aika nostaa Suomalainen muinaisusko ja omat perinteet kunniaan?



Tosiasia 2.
Ennen Suomea hallitsivat omat kuninkaat.
Ennen jokaisessa pitäjässä oli omat päällikkönsä jotka olivat sen heimon esim hämäläisten kuninkaan alaisia.

Sipoosta kerrotaan että ruåttalaiset rakensivat kirkkoa päivällä ja hämäläiset purkivat saman yöllä.

Täten jokainen uusi kivikirkko merkitsee vihamielisen valloittajan ja miehittäjän saapumista uuteen pitäjään.
Kansa on vain katsellut sivusta kun ruåttalainen tai ryssä on ase kädessä käskenyt tuhoamaan kalmiston jossa esi-isien luut lepäävät.
Sitten ruåttia tai ryssää molottava on käskenyt paikallisen väestön rakentamaan tämän kivikirkon.

Käytännössä se pitäjä on silloin menettänyt perinteensä, vapautensa, itsemääräämisoikeutensa ja alistunut ruåttalaisen, hurrin tai ryssän vallan alle paskahousuissaan.

JOkainen tajuaa että miehittäjä olisi pitänyt tappaa ennenkuin hän saapui pitäjään.

Birger Jaarli ja ruåttalaiset olisi pitänyt tappaa tai ajaa takaisin mereen.
Samoin jokainen quislinki suomettuja tukholman koira joka oli täyttämässä vihollisen käskyä olisi pitänyt tappaa.


Osmo Pöysti on kirjoittanut että slaavit käännyttivät ja alistivat kirkon avulla suomalaisia kansoja venäläisyyteen.
opsti.japo.fi/capitals.htm#P%C3%84%C3%84KAUPUNGIT



Tämän perusteella pitäisi olla selvää että kirkko aatemaailmana ideologiana on työväline jolla vihamielinen valloittaja on miehittänyt Suomen ja alistanut suomalaiset hurrien, ruåttalaisten tai ryssien orjiksi.

Siis kristinusko, VAtikaani on suomalaisten vihollinen!

Siksi mielestäni ruåtsalaisille, hurreille ja ryssille tulee kostaa Suomen miehittäminen, suomalaisten alistaminen.

Tämä sopii mielestäni pitää musitissa siinä hekumassa jolla te kivikirkkoja ja lei-linjoja etsitte.

Ylipäätään pitää varoa vieraita aatteita.
Kansainvälisyys, monikulttuurisuus, EU, jne ovat vain keinoja joilla suomalaisten itsemääräämisoikeutta, vapautta, itsenäisyyttä rajoitetaan ja suomalaiset alistetaan taas vieraan vallan alle.
Onko vainoharhaista?

Terve.

Liityinpä minäkin laudalle luettuani Jukkiksen kirjan.

Olen muutaman päivän ajan sähköpostivaihtoa tässä Jukan kanssa käynyt, ja aihe vie mennessään.

Karjalan kannakselta löytyy vastaava vinoneliö kuin tuo edellisestä viestistä.

Minulla ei ole kummoisia taitoja vielä tuon Kansalaisen karttapaikan käytön kanssa, mutta laitanpa tähän vähän mitä löytyi. Onko teillä tietoa Kannaksen alueen rautakautisista asuin- ja kulttipaikoista? Minulla on joku tutkimusläpyskä hyllyssä, mutta en tähän hätään sitä nyt ehdi.

Eli nämä linjat on tehty pikkukartalla ja huonolla viivottimella, joten jos joku voisi tarkistella?:

-Suistamo-(Harlu?)-Sortavala-Lumivaara-Kurkijoki-Antrean pappila-Viipuri tk. Linja menee suoraan Viipurin vanhalta TK:n paikalta Laatokan Karjalaan Sortavalaan, ja sitä vielä Suistamolle asti!

Tähän liittyy Viipurin uudesta TK:sta vieressä kulkeva

-Viipuri uusi tk-Antrean kko-(Hiitola?)-Harlu
]
Nämä kaksi linjaa lähtevät Viipurista ja kulkevat vierekkäin, mutta en pikkukartalla osaa sanoa miten tarkaan?

-Jääski-Antrea-Äyräpää-Valkjärvi-(Pähkinälinnan kaupunkin kko?) (Valkjärven mittapiste näyttäisi olevan nyk. kirkosta jonkun matkaa kakkoon, huom!)

,joka leikkaa edellä mainitut linjat, sekä seuraavan:

-Kurkijoki-Tiurinlinna-Hovi Kartano Ristniemi-Kivennapa-Terijoki Ei ihan pohjois-etelä-suunnassa lähtien Viipurin vanha tk - Suistamo -linjasta.

edellistä 90-asteen kulmassa leikkaava:

-Sakkola-Hovikartano Ristniemi-(Äyräpää?)-Heinjoki.

ja:

-Joutseno-Kirvu-Kaukola-Käkisalmi(Vanha Karila!)

Tuo Sakkola-Hovikartano Ristniemi-Heinjoki -linja muodostaa ristin kartalle, ilmeisesti suorassa kulmassa, Kurkijoki-Tiurinlinna-Hovikartano Ristniemi-Terijoki -linjan kanssa Linjat risteää Ristniemen kohdalla!.

Lisäksi Konevitsatsa lähtevät:

-Konevitsa-Kurkijoki-Parikkala(?)-Varparanta, josta lähtee
-Varparanta-Simpele-Kaukola-(Sakkola?)-(Palkeala?)-Vuole

-Konevitsa-Antrean pappila-Nuijamaa

-Konevitsa-Käkisalmi-Ilmee

-Konevitsa-(Joutseno)-Taipalsaari(kappeli?)-Savitaipale(kappeli?)

-Konevitsa-Sakkola-Valkjärvi-Uusikirkko ort.

-Konevitsa-Vuole-Toksovo

Käkisalmesta (Karila) lähtevät:

-Käkisalmi-Antren pappila-Ylömaa

-(Aleksandrovka?)-Käkisalmi-Lumivaara-Valkeavaara

-Käkisalmi-Tiurinlinna-Perkjävi ort.

-Käkisalmi-Hovikartano Ristniemi-Kanneljärvi

Käkisalmi eli Karila oli Tatishtshevin ensimmäisen "Venäjän Historian Kronikan" (noin v. 1740)mukaan Fornjotin pojan Karin perustama kauppapaikka l. kaupunki ja linna, josta koko Karjala on saanut nimensä. Ei ihme, että linjoja lähtee sieltä. Kronikan myöhemmästä painoksesta sensuroitiin tämä, "tsuudeja" inhonneen keisarinna Katariina Suuren käskystä, samoin kuin tieto, että Rurikin kruunajaisissa todistajina olivat Suomen ja Karjalan kuninkaat.

Ortodokseilla on muuten myytti, että Pyhä Andreas olisi käynyt lähetysmatkallaan Laatokalla, Valamossa ja Vienanmerellä Solovetsissa saakka. Antrean nimi ainakin liittyy siihen, ja Antrea on näemmä selvästi yksi alueen keskuspaikka, kuten huomaatte.

Lisäksi:

-Metsäpirtti-Valkjärvi-O/Kyyrölä-Johannes

-Parikkala-(Ilmee)-Antrea kko.

-Joutseno-Antrea-Hovikartano Ristniemi-Rautu

Antreassa näyttää risteävän viisi linjaa, Kurkijoella kolme, Karila(Käkisalmi) on risteys tai lähtöpiste 9:lle linjalle, Konevitsa lähtöpiste viidelle, Valkjärvellä risteää viisi, Joutsenossa yhtyy kaksi ja sen läpi menee yksi linja. Antrea, Kurkijoki, Konevitsa ja Valkjärvi muodostavat kartalle vinoneliön, joka tosin ei ole säännöllinen.

Valkeavaara-Lumivaara-Karila(K-salmi)-Aleksandrovka -linja näyttää olevan täsmälleen pohjois-eteläsuuntainen.


Voisiko joku tehdä näistä kartat nettiin?

t. Turjis