Isonkyrön vanhan kivikirkon kerrotaan rakennetun 1300 luvun alussa, ainakin paikkakuntalaisten perimätiedon mukaan. Nuorempi sukupolvi on päästetty sorkkimaan tuota tietoa ja kirkon ikä nuorentui rakennetuksi vasta 1500 luvulla. Kova ränä siitä kuitenkin tuli. Sikäli tuo uudempi ikämääritys ei oikein rimmaa, sillä aikaisemmin Isonkyrön kappeliseurakuntana toiminut Ilmajoki sai samaan aikaan 1500 luvulla emäkirkon oikeudet, toimien samalla Isoakyröä mahtavampana hengellisenä keskuksena ja halliten laajoja alueita Etelä-Pohjanmaalla. Samalla täytyy mainita, että mitä ilmeisemmin nykyinen Suomen kakarahallitus pyrkii palaamaan takaisin samaan vanhaan 1500-luvun "kuntauudistukseen".
Joka tapauksessa Isokyrön kivikirkko on komia näky ja ainut keskiaikainen goottilaistyylinen kivikirkko Eteläpohjanmaalla. Lauhavuoren siioninkankaalta tuleva
Ley-linja 99,9 km
toffaa kirkon keskilaivaan, puoleenväliin sivusisäänkäynnin yläpuolelle.
Perimätiedon mukaan, kirkon maineikkaita rakentajia ovat olleet jättiläiset. Heistä Kalajaisten äijän kerrotaan tuoneen Pässilästä ison kivenmurikan kirkon sisääntulo-oven vasemman puoleiselle yläkulmalle. Kaikkihan näkee että siinä se on. Rakennustöihin osallistujista myös mainitaan jättiläisistä kertovassa kirjassa, siinä Kalajaisten äijän tyttärien kerrotaan myös rakentaneen kivikirkkoa. Myös Tohnin äijä on tullut Haltiavuoren eli nykyisen Lapuan Simpsiövuoren yli, ja tuonut sieltä tullessaan ison kiven kirkkon rakennustarpeiksi.
Kirkkoon mennessä huomio kiinnittyi naakkaan, joka sitkeästi istui 1800-luvulla kuolleen Isokyröläisen teollisuusmiehen haudalla. Mahtoiko olla arvoisa teollisuusmies itse siinä naakan hahmossa...
Mennessämme kirkon sisälle, kirkossa oli tilaisuus jossa oli useasta pitäjästä kirkkokuorolaisa harjoittelemassa pian Isossakyrössä pidettäviin herättäjäjuhliin. Meinasimme kääntyä ovella takaisin poispäin, kun onneksemme kuorolaiset päätti pitää tauon ja väki purkautui ulos lämmittelemään ilta-aurinkoon. Kirkossa oli mukavan kylmä:
Kirkkossa on seinämaalauksia katolliselta ajalta, välillä ne olivat unohdettu ja peitettynä kalkkimaalilla. Lisäksi Venäläiset sotilaat tekivät kirkosta itselleen hevostallin. Vaikka kirkossa ei ole runsaasti ikkunoita, valo taittuu siellä erikoisesti ja valokuvaaminen on hankalaa ikkunoista tulvivan kirkkaan valon vuoksi. Katonrajassa olevalla ratsastajallakin oma tarinansa, mutta harmikseni en nyt muista mikä se oli..
Papin pönttö on sijoitettuna kirkon joen puoleiselle sivulle ikkunan viereen, kauempana päädyssä on muutama vuosi sitten esille laitetut pyhimysten patsaat:
Kirkon päädyssä on katollisenajan pyhimyksiä kummankin puolin alttaria:
Kirkon sivuovi eteiseen ja josta on sisäänkäynti:
Vanhoja kirkkoon kuuluneita esineitä on eteisessä esillä:
Nykyajan häjynkurisille ei tekisi pahaa istua muutama päivä sidottuna jalkapuuhun:
Samaten kaikki naamaatekevät rötösherrat saisivat istuskella häpeäpenkissä, kääntäessään suomalaisten rahoja itselleen ja eeuun pohjattomaan kankkulan kaivoon:
Mahtaneeko siinä olla papin hikilaudat, mutta vehriän tolopan nokassa on aurinkokello:
Harmittavasti kello ei ole toiminnassa, varsinkin sisätiloissa aurinkofieteri jää vetämättä: