Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?

Tää varmaan sopii tähän ketjuun kun tässä läpikäydään tätä tampereen seutua. Käväisin äsken tossa Lukonmäen Finninmäellä, kun sinne pääsee autolla ihan viereen. kiitos vaan eräälle nimeltä mainitsemattomalle vinkistä.

Rekisteriportaalikin tuntee alueen mainita ja antaa ymmärtää, ettei siinä ole mitään mielenkiintoista:
kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/port...s=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000006449

Rohkenen olla hivenen eri mieltä tuosta kiviaidasta. Se ei millään lailla muistuttanut sellaista. Oikeastaan se ei ollut kiviaita ensinkään vaan omituinen ison laajan kaarroksen muodostava kivijono. Sitten oli tämä avokallio joka oli reunustettu kivillä, ja en kyllä keksi mikä voisi olla sellainen rakennus joka laitetaan keskelle jyrkkäreunaista kalliota. Mulle jäi kuva että tää museoviraston tutkija on nyt kyllä eksiytynyt paikalle ilmeisen haluttomasti ja sutaissut jotain latteaa kasaan. kymmenen metrin päässä oli kolme jotain kumpumaista - ja ilmeisen ihmisenkokoista - maakumpuakin jonka olemusta en kyllä itsekään jäänyt kummemmin pohtimaan. Ei näemmä ollut sekään.

Yhteenvetona totean että olipa eräs erikoisimmista paikoista johon olen eksynyt retkilläni koska kokonaiskuva oli rengasmainen ulompine ja sisimpine kerroksineen. Kulku-ura on ihan selvästi ollut spiraalimainen ja tämä onkin ensimmäinen spiraalimainen kokonaisuus josta olen koskaan tässä maassa edes kuullut. kameraa ei tietenkään ollut, edelleen hankinnassa, mutta piirsin tälläisen kartan. Ilmeisesti tarkoitus on ollut ensin kiertää koko kallio, sitten kulkea kivettyä kallionsivua spiraalimaisesti ja viimein astua kallion päälle kokonaan. Varsin omituista.

Se on outo paikka ja toivotaan että paikalle eksyisi joku kamerankin omaava. Sinänsä helppokin löytää koska on suorassa itä-länsi -linjassa pirkkalan vanhan kirkon ja ennen kaikkea pirkkalan Lepomoision kanssa.
Tämä taas liittyy aiheeseen sillä tavalla että lepomoisio ja tapparamäki ovat lähes pohjois-etelä -suunnassa. mutta etäisyydet voi näppärästi varmistaa vetämällä viivan lepomoisiolta junkkarinmättääseen (n.5,5km) ja siitä tapparamäelle (n.5.5 km). Jonkinlaista ihmeellistä sakraaligeometriaa taas pukkaisi mutta tuskin tätä pääsee tämän pidemmälle kun paikat on jääneet kumminkin kaupunkirakentamisen alle.

Olisin kyllä käynyt siinä finninmäkeä vastapäisellä kalliollakin, mutta siellä näkyi olevan joku naapurustotapahtuma päällänsä.

Toisaalta sitä jäi pohtiin mikä tuon paikan funktio muuten voisi olla. Ilmeisemmin se on joku initaatiopaikka. Ei voi olla ajattelematta että siinä avokallion päällä on ollu joku kotamainen rakennus jonka sisällä sitten joku noidantapainen ottelee asiakkaita vastaan. Näitten pitää sitten kulkea määrätynlainen reitti fiiliksiin päästäkseen.

Näiltä seuduilta on muuten kuppikiviä turha etsiä, luulen ettei niitä ole alkujaan ollutkaan. Paikkahan on ollut pirkkamiesten aluetta, ja ilmeisemmin pirkkamiesten tanhuat ei varsinaisesti ole olleet minkään suvun hallussa erityisesti vaan sen aikainen `military area´ jossa on asustanut vaan epämääräinen soturiyhteisö, joka on koottu monesta eri suunnasta.
Jotenkin nuo pirkkamiehet pystyy hahmottamaan itä-länsi –suuntaisiksi asukeiksi, joka juontaa vesireiteistä, joka on auttanut nopeassa mobilisoinnissa. Siitä vaan veneisiin kaukajärvellä, messukylässä iidesjärvelle ja koko poppoo veneillä nokian puolelle silloin kun se vielä on ollut jokena. Tämä finninmäki on kuulunut samaan sarjaan, joskin se on ollut asutuksesta sivussa, kuten noitien kuuluukin.

Olen tuossa koettanut panna asioita paperille ja se mikä on ollut silmiinpistävää, on se kauhea eroavaisuus suur-pirkkalan ja suur-hollolan välillä. Toisessa on 33-mittaa ja toisessa ei, hollolassa hemmetisti kirkonraunioita mutta ns. pirkanmaalla ei juurikaan. toinen suorastaan kuhisee kuppikiviä ja toisessa ei ensimmäistäkään. Hollolan kulmilla näkyy olevan tapana että kartanoiden yhteydessä on aina linnavuori, mutta pirkanmaan kartanoissa ei ole linnavuorea lähelläkään - itse asiassa niitä on koko seudulla vaan ihan muutama kun suur-hollolassa niitä on lähes kymmenittäin.

Kantahämeen eli Tavastian puolella yhdistyy näiden molempien puolien erikoisuudet. Mikä ehkä erikoisinta, että suur-pirkkalasta tunnetaan näitä muinaiskuninkaita jopa nimeltä, mutta suur-hollolan puolella ei vastaavia legendoja ole. tosin sana kuningas pirkanmaan yhteydessä on näemmä synonyymi sanalle kenraali. Samalla paljastuu että vesilahti-nokia-pirkkala -alueella on näitä kumpuhautoja jotka ilmeisesti on näitten kenraalien leposijoja. Ei uskoisi miten pitkälle pääsee kiinni rautakauden kulttuuriin tuon 33-mitan avulla kunhan sitä oppii ensin käyttämään oikeanlaisena työkaluna.

En oo unikkolinnaan itse koskaan päässy joten mielelläni ottaisin pari kuvaakin jos vaan irtoo....

Sen alueen linnavuorissahan on vielä sekin funktio että ne menee suorassa, asia joka pitäis kyetä jossain välissä ratkaisemaan. samalla pitäs alkaa noita kumpuhautoja eli tumuluksia miettimään. niitähän on siinä nokialla mutta myös akaassa ja ilmeisesti myös lammilla kuten tällä palstalla ehdotettiin. mulla on jokin mielikuva että ne on yleensä kartanoiden liepeillä ja kartanot taas linnavuorien juurilla joten kaikki periaatteessa nivoutuu toinen toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Jylhän näköinen paikka. jäi vähän ihmettteleen tota päällä olevaa muurinpätkää. yleensähän ne on aina muutaman metrin mittaisia ja laitettu lähinnä eteläpuolelle eräänlaiseksi porttimuuriksi. Muutenkin tuo unikkolinna on hämärä syrjäisen sijaintinsa takia kun taas siinä lähellä on keskellä asutusta vaikka kuinka jyrkkiä mäkiä, joita ei ole koskaan pidetty muuna kun jyrkkinä mäkinä.