× Tämä foorumi on omistettu salatieteelle ja muulle epäilyttävälle hermeettiselle menolle.

Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?

Lisää
10.05.2013 19:57 #19067 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
Tää varmaan sopii tähän ketjuun kun tässä läpikäydään tätä tampereen seutua. Käväisin äsken tossa Lukonmäen Finninmäellä, kun sinne pääsee autolla ihan viereen. kiitos vaan eräälle nimeltä mainitsemattomalle vinkistä.

Rekisteriportaalikin tuntee alueen mainita ja antaa ymmärtää, ettei siinä ole mitään mielenkiintoista:
kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/port...s=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000006449

Rohkenen olla hivenen eri mieltä tuosta kiviaidasta. Se ei millään lailla muistuttanut sellaista. Oikeastaan se ei ollut kiviaita ensinkään vaan omituinen ison laajan kaarroksen muodostava kivijono. Sitten oli tämä avokallio joka oli reunustettu kivillä, ja en kyllä keksi mikä voisi olla sellainen rakennus joka laitetaan keskelle jyrkkäreunaista kalliota. Mulle jäi kuva että tää museoviraston tutkija on nyt kyllä eksiytynyt paikalle ilmeisen haluttomasti ja sutaissut jotain latteaa kasaan. kymmenen metrin päässä oli kolme jotain kumpumaista - ja ilmeisen ihmisenkokoista - maakumpuakin jonka olemusta en kyllä itsekään jäänyt kummemmin pohtimaan. Ei näemmä ollut sekään.

Yhteenvetona totean että olipa eräs erikoisimmista paikoista johon olen eksynyt retkilläni koska kokonaiskuva oli rengasmainen ulompine ja sisimpine kerroksineen. Kulku-ura on ihan selvästi ollut spiraalimainen ja tämä onkin ensimmäinen spiraalimainen kokonaisuus josta olen koskaan tässä maassa edes kuullut. kameraa ei tietenkään ollut, edelleen hankinnassa, mutta piirsin tälläisen kartan. Ilmeisesti tarkoitus on ollut ensin kiertää koko kallio, sitten kulkea kivettyä kallionsivua spiraalimaisesti ja viimein astua kallion päälle kokonaan. Varsin omituista.

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.05.2013 20:46 - 10.05.2013 20:53 #19068 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
Omituinen rakenne.. en ole kohdannut vastaavaa.

Tämä toinen kohde Messukylä Finninmäki vastaa paremmin kuvausta


Finninmäen itä-koillislaidalla, Vilusen kartanosta n. 600 m lounaaseen, Vihiojan eteläpuolella on luontainen kalliopaljastuma, jonka ympärille on tehty ympyränmuotoinen latomus. Kivirakenne on pohjoiskoilliseen viettävässä rinteessä, metsikön keskellä. Latomuksen halkaisija on itä-länsi -suunnassa n. 20 m ja pohjois-koillis -suunnassa n. 16 m. Kivet on ladottu muurimaisesti. Rakennelman pohjoisreunalla mäen juurella on kiviaitaa, ja tältä puolelta rakennelman luo johtaa kivetty polku.


Kuva kertoo kyllä enemmän kuin 1000 sanaa..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 10.05.2013 20:53 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.05.2013 21:55 #19069 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
Se on outo paikka ja toivotaan että paikalle eksyisi joku kamerankin omaava. Sinänsä helppokin löytää koska on suorassa itä-länsi -linjassa pirkkalan vanhan kirkon ja ennen kaikkea pirkkalan Lepomoision kanssa.
Tämä taas liittyy aiheeseen sillä tavalla että lepomoisio ja tapparamäki ovat lähes pohjois-etelä -suunnassa. mutta etäisyydet voi näppärästi varmistaa vetämällä viivan lepomoisiolta junkkarinmättääseen (n.5,5km) ja siitä tapparamäelle (n.5.5 km). Jonkinlaista ihmeellistä sakraaligeometriaa taas pukkaisi mutta tuskin tätä pääsee tämän pidemmälle kun paikat on jääneet kumminkin kaupunkirakentamisen alle.

Olisin kyllä käynyt siinä finninmäkeä vastapäisellä kalliollakin, mutta siellä näkyi olevan joku naapurustotapahtuma päällänsä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.05.2013 12:34 #19071 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
Toisaalta sitä jäi pohtiin mikä tuon paikan funktio muuten voisi olla. Ilmeisemmin se on joku initaatiopaikka. Ei voi olla ajattelematta että siinä avokallion päällä on ollu joku kotamainen rakennus jonka sisällä sitten joku noidantapainen ottelee asiakkaita vastaan. Näitten pitää sitten kulkea määrätynlainen reitti fiiliksiin päästäkseen.

Näiltä seuduilta on muuten kuppikiviä turha etsiä, luulen ettei niitä ole alkujaan ollutkaan. Paikkahan on ollut pirkkamiesten aluetta, ja ilmeisemmin pirkkamiesten tanhuat ei varsinaisesti ole olleet minkään suvun hallussa erityisesti vaan sen aikainen `military area´ jossa on asustanut vaan epämääräinen soturiyhteisö, joka on koottu monesta eri suunnasta.
Jotenkin nuo pirkkamiehet pystyy hahmottamaan itä-länsi –suuntaisiksi asukeiksi, joka juontaa vesireiteistä, joka on auttanut nopeassa mobilisoinnissa. Siitä vaan veneisiin kaukajärvellä, messukylässä iidesjärvelle ja koko poppoo veneillä nokian puolelle silloin kun se vielä on ollut jokena. Tämä finninmäki on kuulunut samaan sarjaan, joskin se on ollut asutuksesta sivussa, kuten noitien kuuluukin.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.05.2013 16:13 #19100 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
Olen tuossa koettanut panna asioita paperille ja se mikä on ollut silmiinpistävää, on se kauhea eroavaisuus suur-pirkkalan ja suur-hollolan välillä. Toisessa on 33-mittaa ja toisessa ei, hollolassa hemmetisti kirkonraunioita mutta ns. pirkanmaalla ei juurikaan. toinen suorastaan kuhisee kuppikiviä ja toisessa ei ensimmäistäkään. Hollolan kulmilla näkyy olevan tapana että kartanoiden yhteydessä on aina linnavuori, mutta pirkanmaan kartanoissa ei ole linnavuorea lähelläkään - itse asiassa niitä on koko seudulla vaan ihan muutama kun suur-hollolassa niitä on lähes kymmenittäin.

Kantahämeen eli Tavastian puolella yhdistyy näiden molempien puolien erikoisuudet. Mikä ehkä erikoisinta, että suur-pirkkalasta tunnetaan näitä muinaiskuninkaita jopa nimeltä, mutta suur-hollolan puolella ei vastaavia legendoja ole. tosin sana kuningas pirkanmaan yhteydessä on näemmä synonyymi sanalle kenraali. Samalla paljastuu että vesilahti-nokia-pirkkala -alueella on näitä kumpuhautoja jotka ilmeisesti on näitten kenraalien leposijoja. Ei uskoisi miten pitkälle pääsee kiinni rautakauden kulttuuriin tuon 33-mitan avulla kunhan sitä oppii ensin käyttämään oikeanlaisena työkaluna.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.05.2013 02:52 - 17.05.2013 08:20 #19101 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
Hyviä huomioita.. Häme/Päijäthäme poikkeaa Pirkanmaasta, kun etelämpää ei löydy niin rikasta tarustoa. Samoin linnavuoria on Hämeessä viljalti.. U.Salo selitti eroa sillä, että Satakunta ja ylä Satakunta kuului vahvempaan heimoon, jolloin linnavuoret puuttuisivat. Itse olen toista mieltä...

Mielestäni iso osa linnavuorista on temppeleitä. Pakanauskolle pyhitettyjä paikkoja. Sama usko vallitsi Hämeessä ja Satakunnassa. Mutta Satakunnassa ei nyt maantieteellisistä syistä esiinny niin korkeita vuoria kuin Hämeessä. Siten Satakunnassa esiintyy vähemmän ns. linnavuoria.

ihan intuitiona heitän tässä, että tämä Janakkalan kuuluisa Hakoisten linnavuori oli alunperin pakanallinen palvontapaikka, mutta myöhäisemmällä rautakaudella tai varhaisemmalla keskiajalla sai linnoituksen roolin




Hakoisten linnavuori


Huomenna käyn Unikkolinnassa josta olen samaa mieltä.. pakanallinen aurinkotemppeli! Siellä on jotain omituisia kiviaidan/muurin pätkiä..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 17.05.2013 08:20 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.05.2013 03:04 - 17.05.2013 08:10 #19102 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
Suomessa on selvästi ollut kiinteä ja laajalle levinnyt uskonto, melkeinpä voi puhua valtion uskonnosta. Kun kristinuskon alkuaikoina Paavi kehoitti kirkkoa ottamaan haltuunsa pakanalliset kulttipaikat Suomessa, tätä käskyä noudatettiin kirjaimellisesti. Jukka Nieminen havaitsi, että vanhimmat kirkkomme ovat kummallisesti 33,3 km etäisyydellä toisistaan. Tämä mitta säilyy samanlaisena yli koko Etelä-Suomen ja sen levinnäisyys kertoo meille sen, että jokin maamme kattava uskonnollinen järjestelmä on ennen kristinuskoa ollut olemassa.

Suomen ja sukulaiskansojen pyhät paikat ovat usein sijainneet vuorella, lehdossa tai veden esimerkiksi lähteen läheisyydessä. Paikka on yleensä valittu läheltä yhteisön asuinpaikkaa, mutta kuitenkin riittävän etäältä, että se ei ihan jokapäiväisessä elämässä vaikuta. Pyhälle paikalle mentiin vain suurempien juhlien ajankohtana.

Pyhä paikka oli usein aidattu tai muuten eristetty alue. Huomaa sanojen pyhä ja piha samankaltaisuus, jotka kuvaavat aidalla tai vastaavalla rajalla erotettua aluetta. Pyhällä paikalla oli oma alttarinsa, jossa uhritoimitus suoritettiin. Uhrina annettiin usein jokin eläin ja sen veret ja lihat. Myös pienempiä uhreja toimitettiin, kuten viljaa, rahaa, ruokaa, villoja, neuloja, ja muita tarve-esineitä.

Uhripaikkaa kunnioitettiin suuresti ja monesti sen annettiin olla täysin luonnon tilassa. Marien ja Karjalalaisten uhrilehdoissa puiden kaataminen oli ankarasti kielletty. Virossa puita ei saanut hakata eikä oksia murtaa, edes marjoja ei pyhältä paikalta saanut poimia.

Käytös uhripaikalla tai sen läheisyydessä poikkesi muutenkin ihmisten arkikäyttäytymisestä. Marien uhriaitauksessa on useampia osastoja, joista osaan saattaa mennä vain noita, osa taas on muita osallistujia varten. Saamelaisten mukaan pyhä paikka vaatii hiljaisuutta ja kunnioittavaa käytöstä. Paikan ohi soutaessa ei saanut puhua eikä paikalla saanut nukkua. Siniset vaatteet ja nauhat piti riisua pois ennen siellä vierailua. Pyhään paikkaan ei koskaan menty tyhjin käsin, ilman uhria. Naisten läsnäoloa pyhällä paikalla ei yleensä katsottu hyvällä. Aiheesta on eri lähteissä hieman erilaisia mainintoja. Toisten mukaan naisten piti välttää uhripaikkaa vain tärkeimpien juhlien aikana, toisten lähteiden mukaan mitään tällaisia kieltoja ei noudatettu, mutta silti paikalliset useimmiten muistivat, että ”ennen vanhaan” naiset eivät saaneet mennä uhritarhan lähellekään. Käsitys siitä, että naisen lähestyminen saastuttaa uhripaikan, on niin yleinen, että sitä on vaikea sivuuttaa sukukansojen uskonnollisista tavoista puhuttaessa. Saamelaisilla tabu oli niin ankara, että pyhän paikan ohi soudettassa naisten piti kääntää päänsä ja peittää kasvonsa. Mieskään ei saanut mennä uhripaikalle, jos hän oli pukeutunut vaatteisiin joita nainen oli joskus pitänyt. Marien mukaan naisilta oli kielletty pääsy pyhiin paikkoihin ja miehiltä taas vaadittiin, että he eivät koskaan menneet niihin tyhjin käsin.

Udmurtit toimittavat ainoastaan suvun antamat uhrit aidatuissa pyhätöissä. Esimerkiksi vuotuiset maanviljelysjuhlat toimitettiin aitaamattomissa paikoissa, kuten vanhan uhripuun juurella. Uhritarha oli siis suvun kulttia varten. Joka kerran oli paikan asettanut, oli velvollinen toimittamaan siinä uhreja koko ikänsä. Hänen kuoltuaan tämä pyhä velvollisuus siirtyi hänen jälkeläisilleen. Samanlaisia ajatuksia pyhille paikoille omistautuneista vartijoista, pyhien paikkojen ”papistosta”, tavataan Virosta ja Suomestakin. Miihkelin pitäjässä Länsi-Virossa eräs mies oli kertonut, että hän oli kerran nähnyt isoisänsä polvistuneena suuren kiven luona pellolla. Kun hän oli kysynyt, mitä ukkovaari siinä toimitti, oli tämä lyönyt häntä korvalle ja kieltänyt kenellekään puhumasta, mutta samalla ilmoittanut, että he polveutuvat pappissuvusta, jonka oli pyhä velvollisuus palvella vanhoja jumaliaan.

Karjalaisessa Kontio-Leppälähden kylässä Immosen pellon pientareella on ikiaikainen uhrikivi. Kivelle uhrattiin kylvämään mentäessä jyviä. Lisäksi naiset kantoivat sille maitoa, lehmänkarvoja, villoja ynnä muita karjantuotteita antimeksi. Nainen nimeltä Toivasen Kirsti oli pitkään kivikultin papittarena. Hänen kauttaan uhrit siihen laskettiin ja hän kertoi uhraajille haltijan antamat vastaukset kuin oraakkeli ikään. Vahvajärven itärannalla Tikanmäessä oli ollut samanlainen uhri. Kun sen naispappi, vanha ämmä (= naispuolinen tietäjä) kuoli, halkesi kivi kahteen kappaleeseen.


Sorry kun en tähän lähdettä voi laittaa kun jostain joskus kopioin..

Tässäpä kuvaa Pentin linnavuorelta Sastamalassa..






Marien uhriaitauksessa on useampia osastoja, joista osaan saattaa mennä vain noita, osa taas on muita osallistujia varten.


Usein näillä linnavuorilla on omituisia matalia muurinpätkiä, joiden puolustuksellinen tarkoitus on kyseenalainen




Pentin linnavuori

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 17.05.2013 08:10 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.05.2013 15:36 #19103 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
En oo unikkolinnaan itse koskaan päässy joten mielelläni ottaisin pari kuvaakin jos vaan irtoo....

Sen alueen linnavuorissahan on vielä sekin funktio että ne menee suorassa, asia joka pitäis kyetä jossain välissä ratkaisemaan. samalla pitäs alkaa noita kumpuhautoja eli tumuluksia miettimään. niitähän on siinä nokialla mutta myös akaassa ja ilmeisesti myös lammilla kuten tällä palstalla ehdotettiin. mulla on jokin mielikuva että ne on yleensä kartanoiden liepeillä ja kartanot taas linnavuorien juurilla joten kaikki periaatteessa nivoutuu toinen toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.05.2013 22:24 - 17.05.2013 22:28 #19107 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e...=&kunta=&isShown=true&lang=fi&clear=true

Käväisinpä siellä Unikonlinnassa ja oli oikein hieno kokemus tällaisena upeana kevät iltana. Tuuli oli jo tyyntynyt ja ilta hämärtymässä ja kyllä siinä paikassa oli jotain mystistä taikaa. Yllättävän jyrkät ja jylhät seinämät koilliseen ja lounaaseen, josta alempana kuvia. Epämääräistä kivikasaa oli molemmissa päissä vuorta, jotka selkeästi rajaavat lakialueen.







Unikonlinnan koillisseinämää




Koillisseinämä ylhäältä





Kiveystä

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 17.05.2013 22:28 Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.05.2013 22:43 #19108 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
Siellä koillispuolella oli kovin kivikkoista aina pikkufiiatin kokoisista lohkareista siirtolapuutarhamökin kokoisiin järkälesiin. Näitä ja pienempiä murikoita oli kasaantunut seinämän juurelle ja osin peittynyt sammaleeseen. Siellä on melko arvelluttavaa liikkua, kun saattaa langeta kivenkoloon ja taittaa koipensa.









Luolamiehille löytyisi mielenkiintoisia onkaloita tutkittavaksi. Ei nyt niin isoja mutta useita kuitenkin










"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.05.2013 00:08 #19113 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Junkkarinmätäs, kuninkaanhauta?
Jylhän näköinen paikka. jäi vähän ihmettteleen tota päällä olevaa muurinpätkää. yleensähän ne on aina muutaman metrin mittaisia ja laitettu lähinnä eteläpuolelle eräänlaiseksi porttimuuriksi. Muutenkin tuo unikkolinna on hämärä syrjäisen sijaintinsa takia kun taas siinä lähellä on keskellä asutusta vaikka kuinka jyrkkiä mäkiä, joita ei ole koskaan pidetty muuna kun jyrkkinä mäkinä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.955 sekuntia