Ristiretket

Lisää
15.08.2013 22:29 #19871 : JanneK
Vastaus käyttäjältä JanneK aiheessa Ristiretket

Simeoni I kirjoitti: Olikohan kyse näistä?


Kiitokset linkistä. Kyllä niiden täytyy juuri nuo olla. Ei noita nyt sentään joka päivä löydy.

Sieltä löytyy tällainen kuvakin löydöistä:


Tuo kilvenkupura on kyllä komea, taitaa olla merovinkiaikainen koska siinä on tuo lyömänuppi. Viikinkiaikaisissa se kupura on todella kupura, eli pyöreä pylpyrä sinne vihulaisen suuntaan. Inhoan termiä skaramasaksi. Miksei sitä vaan voi sanoa väkipuukoksi tai vaikka leukuksi ? Tiedä siitä sitten. Komeita ovat kuitenkin. Innolla odotan että nuo paikat saadaan rekisteriportaaliin ja paikka inventoitua. Sen jälkeen uskaltaa mennä paikalle etsimään ne kuppikivet joita museovirasto ei kuitenkaan löydä ;)

Raaseporista ajeltiin Fiskarsin Ruukkiin ja mielessä oli tämä ajatus reitistä aina Janakkalan tienoille asti....


Sen reitin nimi oli Meritie. Googlella lisää hakusanoilla "Hämäläisten meritie" ja "Vanha meritie". Sen eri osia on kutsuttu myös eri nimillä, on suolatietä ja kalatietä. Janakkalan Hakoisen liitti meritiehen nimenomaan kalatie. Se lähti sieltä jostain Kernaalan rannalta, Rehakan ja Vähikkälän kautta Lopen Joentakaan jossa se liittyi meritiehen Sajaniemen kylän paikkeilla, ennen Läyliäistä. Nuo tiet on niin vanhoja ettei kukaan edes tiedä kuinka vanhoja ne oikeasti ovat.

Oli muuten mielenkiintoisin loma vähään aikaan!


Kotimaan matkailusta saa paljon enemmän irti kuin ulkomaanmatkoista, pitää vaan matkustaa ajassa taaksepäin :D

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.08.2013 08:19 #19872 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ristiretket

. Googlella lisää hakusanoilla "Hämäläisten meritie" ja "Vanha meritie"


Tuota minä en tiennyt… tuota minä en tiennyt. en oo koskaan aiemmin kuullutkaan mistään meritiestä.
Tähän väliin on sanottava tältä hörhöpuolelta, että uudellamaalla on aikas nihkeesti noita 33.3 km välisiä kirkkomittoja. Tai ainakin olen niihin suhtautunut kriittisesti koska uusimaa on niin tiheetä aluetta ja siellä on – skeptikkoystävieni sanoin – vaarana löytää jo sattumaltakin kaikenlaista.
Sen sijaan tuo 33.3 –linja hämeenlinna – Loppi – Vihti – Kirkkonummi joiden kirkot on aina 33.3 km välein, tuntuu tietoisesti rakennetulta. Vasta nyt kun kuulin eläissäni ensimmäisen kerran tuon sanan ”hämäläisten meritie” ymmärsin sen yhteydet.
Oikeastaan kun kattoo tän sivun jo kansikuvaa, sen tieverkko tuntuu menevän tonne kirkkonummen suuntaan:
torsti.pp.fi/guide/L%C3%A4nsi-Uudenmaan%20historiaa.pdf

…voi ymmärtää miksi on pitkään kiusannut kanssa tuo Mysrkylä – Elimäki –linja josta vaistoaa jotakin. Kun katseli tuota itään menevää muinaista maantietä, tajuaa että se on palanen jostakin.

hmph…eihän tää aiheeseen liity mutta pakko oli mainita. Kiitoksien kera. Aina kuulee kaikenlaista uutta.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.08.2013 08:32 #19873 : hiidenhirwi
Vastaus käyttäjältä hiidenhirwi aiheessa Ristiretket
Minkä kirkonpaikan mukaan mittasit Jukkis tuon Hämeenlinnan pisteen?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.08.2013 12:42 #19874 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ristiretket

Minkä kirkonpaikan mukaan mittasit Jukkis tuon Hämeenlinnan pisteen?


Nyt tuli paha. Ulkomuistista vetelen että oikea piste olis Hätilän pohjoispuolella mutta aulangon eteläpuolella. Hätilähän on vanha keskiaikainen/rautakautinen kylä, johon muuten kaurialan uhrikivikin voimakkaasti viittaa. Kirkkohistoriaahan alueella on reippaasti puukappeli-polvesta toiseen.
Toisaalta Lopen kirkkoakin on siirretty aavistuksen pohjoiseen koska se ei rimmaa Vihdin kanssa ihan tarkasti.

Joka tapauksessa lupaan ottaa linjan nyt syyniin kun selvisi tuo meritie-juttukin. Mitan perusteella näyttäis siltä että varhaisin reitti on menny kirkkonummelle mutta raasepori on sen sittemmin korvannut

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.08.2013 13:25 - 16.08.2013 13:27 #19876 : JanneK
Vastaus käyttäjältä JanneK aiheessa Ristiretket

Jukkis kirjoitti: Vasta nyt kun kuulin eläissäni ensimmäisen kerran tuon sanan ”hämäläisten meritie” ymmärsin sen yhteydet.


Tässä sitten lisää, Meritien linnoitusketju:


Tuossa aika selvästi näkyy myös erikseen talvireitti, joka lähtee tuolta Hyvinkään suunnalta ja kulkee harjun päällä kohti merenrantaa. Seurailee kokolailla nykyisen valtatie 25 reittiä, eli Hanko-Hyvinkää tie. Kesäreitti kulkee sitten Lopen vesistöjen kautta (nämä ovat samalla Vanajan vesiston eteläisintä reunaa) Vihtiin ja Lohjanjärvelle.

Kaikki linnat ja borgit ovat kohoumia (ts. mäkiä ja kallioita) paitsi kaksi hutia, jotka ovat nuo Linna(a)la nimiset paikat Hausjärvellä ja Karkkilassa. Ne ovat taloja mutta en saanut niitä yksittäin poistettua kartasta. Ruotsinkieliset "borgit" eivät sijaitse lähelläkään Junkarsborgin tai Raaseporin linnoja, joten ne ovat vanhempaa perua. Jätin tarkoituksella pois kaikki palomäet yms. jotka voisi tulkita myös toisin (eli esm. kaskeksi poltettuja paikkoja jne).

Käsittääkseni suurin osa näistä linnoista on kuitenkin merkinantopaikkoja (vainovalkea), ei "oikeita", miehitettyjä linnavuoria ala Häme. On siellä joukossa kuitenkin niitäkin. Perimätieto kertoo esimerkiksi tuosta Puihanlinnasta (Karkkila) että siellä käytiin joskus ankara taistelu jossa Puihanlinna poltettiin maantasalle, puolustajat saivat kuitenkin hengiltä suuren "ryssän herran" ja vihollinen joutui pakenemaan. Aika pitkälle kuitenkin on vihulainen sisämaahan päässyt jos tarinassa on perää.
Viimeksi muokattu: 16.08.2013 13:27 JanneK. Syy: kirjutusvireht
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Super-Electric

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.08.2013 13:38 #19878 : hiidenhirwi
Vastaus käyttäjältä hiidenhirwi aiheessa Ristiretket
Asuin nimittäin lapsuuteni Hämeenlinnan vanhan hautausmaan päällä Linnanniemen kärjessä, jossa lienee edelleenkin muistokivi, jossa lukee "Tällä paikalla sijaitsi muinoin Hämeenlinnan kirkko." Perustukset ovat vielä piha-alueen alla.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.08.2013 20:56 #19879 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ristiretket
ei kun joo. on se hätilän kirkko josta menee 33.3 -mitta lopen kirkkoon. kattoin kiireessä vanhan kirkon sijasta uutta.

tota jannen listaamaa juttua täytyy yöllä kattella

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.08.2013 15:28 #19884 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ristiretket
Joo, kattelin alustavasti noita uudenmaan mäkilinnoja ja olin näkevinäni geometrisissa muodoissa kaikenlaista. enkä vähiten sitä suoramaisuutta joka on tyypillistä myös hämeen mäkilinnoissa. tähän aiheeseen palaan kunhan saan ne ensin itse ladattua kartalle kanssa.

Itse asiassa ihmettelin miten uudellamaalla on mäkilinnoja suhteettoman paljon verrattuna muihin maakuntiin - joku suur-Hollola kenties poikkeuksena.

Sinänsähän - jos puhutaan asutushistoriasta - uudenmaan asutustyhjiö on täyttynyt nopeasti 700-luvulta asti. En nyt kaivele verta nenästä tän enempää mutta suhtaudun - aina suhtautunut - epäillen mäkilinnojen funktioista puolustustarkoituksiin. Näen ne yhtenä elementtinä kartanojärjestelmässä, joka kai tässä yhteydessä kielii että kartanojärjestelmä on voimakkaimmin levinnyt uudellemaalle 700-luvulta eteenpäin.

Mulle toi uudenmaan historia on jäänyt pimentoon mutta olen käsittänyt että novgorodilaiset olis hakenu sieltä keskiajan alkuvaiheissa 20 000 orjaa laivoihinsa lastattaviksi. Mikä kai tarkoittaisi että seutu on autioitunut uudelleen?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.08.2013 21:55 #19891 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ristiretket
ääh... en minä jaksanu noita kohteita sen enempää latailla esiin. ruttasin kumminki tähän ison kartan avulla - eli ammuskelin vähän hehtaaripyssyllä. mutta on tässä silti pelottavan samanlaista jälkee mitä super-electric taannoin hahmotteli ns. salmiakkikuviona.
Tosin on oltava kriittinen ja todettava että kolmesta kohteesta ei voi sanoa juuta tai jaata ja onhan tää mittakaavakin vähän penteleen iso että mistä sen tietää meneekö ne ihan kohdilta.



mutta toisaalta...mun vaisto harvemmin on pettänyt
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.08.2013 23:34 #19893 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ristiretket
no hemmetti... pakkohan se oli tarkistaa. näyttäs alustavasti siltä että neljä mäkilinnaa ainakin menis viivasuorasti - tai ainakin niin tarkasti kun haluttu mäki ny vaan on kasvanu linjalle. eli muutaman kymmen metriä menee ohi joten jossitteluunkin jää varaa.



ei tässä silti mitään mitä ei entuudestaan tietäis. onhan tää hämeessa sama homma. samalla se vahvistaa mun epäilyjä siitä mitä linnavuoret oikeasti on. ne on mittauspisteitä. niin astronomisia kuin maantieteellisiäkin. teoria on tietty iso mutta vielä tulee se päivä kun jutut selviää kunhan niihin oppii ensin paremmin tutustuun
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.08.2013 00:03 #19895 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Ristiretket

Jukkis kirjoitti: no hemmetti... samalla se vahvistaa mun epäilyjä siitä mitä linnavuoret oikeasti on. ne on mittauspisteitä. niin astronomisia kuin maantieteellisiäkin. teoria on tietty iso mutta vielä tulee se päivä kun jutut selviää kunhan niihin oppii ensin paremmin tutustuun


Tuossa on muuten ajatuksen poikasta...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.08.2013 12:29 #19896 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ristiretket
Sitä miettiessä voikin aina pohtia asutushistoriaa laajemmin. Uudenmaan asutus alkoi siinä 700-luvulla ja kuten kuvasta näkyy, mäkilinnoja ja kartanoita piisaa.
Suurin piirtein samoihin aikoihin alkoi myös pohjanmaan asutus mutta mäkilinnojahan sinne ei koskaan tullut eikä myöskään kartanoita. Itse asiassa tämä kartanoiden puute on vaikuttanut syvällisesti jopa modernin ajan historiaan, jolla viittaan erityisesti vuoden 1918 syntymotiiveihin. Pohjanmaalle ei kartanoiden puutteesta johtuen koskaan syntynyt sitä maatalouden alaluokkaa joka olisi innolla kuunnellut punapäälliköiden vapautusjulistuksia. mutta se siitä…

Vitsi on siinä, että mäkilinna-kulttuuri on selvästi itäistä vaikutetta kun taas läntisellä siirtolaisväellä ei koskaan ollut mäkilinnoja. Eikä myöskään kartanoita rakennettaviksi sillä mäkilinnat ja kartanothan ovat kuin yksi yhteen. Aivan selvää on, että myös uudenmaan mäkilinnoilla on ollut vieressään kartanomaisia viritelmiä.
Uudenmaan mäkilinnojen suhteeton määrä myös kielii että niillä on ollut jokin muu rooli kuin toimia sodankäynnin linnoituslaitteena.

Mielenkiintoista sen sijaan että uudellamaalla mäkilinnoja piisaa, ja varmasti kartanomaisia viritelmiäkin, mutta kolmas elementti – kumpuhaudat puuttuvat. Mikä ilmentää että uudellamaalla ei rautakaudella ollut varsinaista yläluokkaa ja kuningasjärjestelmää. Jos kumpuhaudat puuttuvat, asutushistorian täytyy silloin olla jostain muualta kuin hämeestä.
Nyt olisikin mielenkiintoista tietää, omaavatko uudenmaan jokisuistot samanlaisen viipalemaisen kokonaisuuden kuin länsisuomen joet. eli onko uudenmaan asutushistoria tapahtunut homo- vai heterogeenistä tietä

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.08.2013 15:53 - 18.08.2013 16:10 #19897 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Ristiretket
Pohjanmaalle ei kartanoja tullut siksi että täällä oli vahva talonpoikaiskulttuuri, autonomia ja viimmeistään nuijasota teki selväksi, ettei turhia veronkerääjiä tarvita. Meni pitkään kun Ruotsin kunkut varoivat perustamasta sotiinsa joukko-osastoja Pohjanmaalta, mm. 30 vuotisessa sodassa Etelä-Pohjalaisia hakkapeliittoja oli vain Kustaa II Aadolfin henkivartiokaartissa ja vain siksi, että kuningas sai vahdittua näiden tekemisiä. Orisbergiä ja sen ruukkia lukuun ottamatta, kartanoita ja puolta lääniä ei jaeltu palkkioksi sodissa ansioituneille ja yhtenä syynä tähän saattoi olla että paikalliset talonpojat olivat varakkaampia kuin säätyläiset. Ohessa on kuva Rahanaaston kylästä jossa Kyrönjoen ylä- ja alajuoksun mukaan talot menee. Pitkä on Yli-Rahanaasto, Puiden takana on Keski-Rahanaasto ja näistä vanhin on Ala-Rahanaasto. Tämän lisäksi Nahkaluoman toisella puolen, suunnassa mistä aurinko paistaa on Latva-Rahanaasto, Haka-Rahnaasto, Kammi-Rahnaasto ja Tuomilehto. Rahnaasto rak.no 1 on ollut vauras ja sen virallisia isäntiä 1500 luvulla on ollut Pentti Ilkka, Jaakko Ilkan talo Ilkkala kilometrin päässä Koskenkorvan suuntaan, on lohkaistu Rahnaastosta. 1600 luvun puolella siitä on lohkaastu vielä Ilikkalan ja Rahanaaston välille Pietilä:



Kuvan Rahnaaston talo on rakennettu 1700 luvun alussa ja on iältään yli 300 vuotta vanha. Siinä on ollut kievari ja majatalo aikoinaan ja sivulle menevä siipi, joka on purettu ja kuljetettu vastapäätä Nahkaluoman toiselle puolelle "Vihtorirahanaaston" taloksi. Kyrönjoen taloista on sanonta jotta "Vesikko, kusikko ja rahanaasto", Rahanaastossa juotettihin ja annettihin selekähän, Kokkolassa ajettihin pois ja Ryssä-Raskussa varastettihin".

Tästä tuleekin mieleen juomaripoijan hevoonen...

lehti.tek.fi/sites/lehti.tek.fi/files/Juomaripojan_hevonen.mp3



Olisihan se melkoista jos niitä linnavuoria täällä olisi... tosin voihan niitä ollakkin? Tässä on kartta kolmiossa Noppa - Huissi -Koskenkorva. Pohdin tuota "pykälä" nimeä, nykyisin sanotaan että -"paa pykälä silmään ja anna palaa" eli keppi loveen ja menoksi, mutta se voisi hyvinkin tarkoittaa myös etappia, pykälää eli välimatka merkkiä, paikkaa. Kaataja on saanut nimensä siitä, että se kaataa sateen ja ukkosen joko Nopan tai Koskenkorvan puolelle. Toisinaan on niin, että koko Ilmajoki on läpimärkänä kun Katajan toisella puolella on täysin kuivaa. Roteva on "friski ja jyliä" esim. suuri ja voimakas miäs:



Kävin vuosi sitten Hanhivuorella ja erityisesti ihmettelemässä suurta härkäkiveä sekä kolmiomaisen limpun muotoon leivottua kiveä. Hanhivuoren päälle kiipesi ja kiertelin siellä, vuoreksi kovin tasaasta ja helposti kuljettava paikka, jopa hevosella kulkemiseen. Ensimmäinen kuva on vuoren juurella olevat kummalliset "kivilimput":







Kuva on Hanhivuoren päältä, joka voisi hyvinkin olla linnavuorikin...

Viimeksi muokattu: 18.08.2013 16:10 Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.08.2013 21:17 #19898 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ristiretket
Tämä liittyy kenties paremminkin aiheeseen eli ristiretkiteemaan kun aikakautta menee aavistuksen eteenpäin. On mielenkiintoista huomata että kun saksalaiset ritarikunnat ottivat hetkellisesti maan haltuunsa 1300-luvun loppupuolella, yksi kiinnostus oli pohjanmaa. Mehän tiedämme että saksalaisritarit valtasivat raaseporin ja turun linnat, rakennuttivat linnat eurajoelle, kokemäelle ja vaasan korsholman linnan. Näin he saivat useita jokisuistoja haltuunsa.

Mielenkiintoiseksi sen tekee että pohjanmaalle saksalaiset tunsi noin kovia intressejä kun taas uusimaa – joka asutettiin rinnan pohjanmaan kanssa – pysyi takapajulana vielä keskiajalle saakka. Järjen mukaan kuitenkin uusimaa oli se maanosa, joka oli saksalaisten tiiviisti omistamaa baltiaa vastapäätä, ja linnoitukset suomen etelärannikolla olisivat myös kontrolloineet itämeren kauppayhteyttä. Selityksiä voi olla vain kaksi. Joko uusimaa oli vielä sen verran autioitunut alue, ettei sillä ollut strategista merkitystä. tai sitten uudenmaan valtapiirit olivat joitakuita, joita ritarikunta ei halunnut suututtaa – tanskalaiset tai venäläiset lähinnä tulisivat mieleen. tai ehkä molemmat. Jostain mystisestä syystä pohjanmaalla on asiat olleet ihan päinvastoin...

Yleensä ottaen suomen etelärannikko on vieläkin kysymysmerkki. Sillä on monia isoja jokia ja sen takana suunnattomia maa-alueita joihin ei kukaan ole sanottavammin tuntenut kiinnostusta, olkoonkin että se kuitenkin sijaitsee strategisella paikalla.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.08.2013 13:10 - 19.08.2013 13:21 #19900 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Ristiretket

Jukkis kirjoitti: ääh... en minä jaksanu noita kohteita sen enempää latailla esiin. ruttasin kumminki tähän ison kartan avulla - eli ammuskelin vähän hehtaaripyssyllä. mutta on tässä silti pelottavan samanlaista jälkee mitä super-electric taannoin hahmotteli ns. salmiakkikuviona.
Tosin on oltava kriittinen ja todettava että kolmesta kohteesta ei voi sanoa juuta tai jaata ja onhan tää mittakaavakin vähän penteleen iso että mistä sen tietää meneekö ne ihan kohdilta.



mutta toisaalta...mun vaisto harvemmin on pettänyt


Hienoa keskustelua täällä käydään ja sitä mielenkiinnolla olen seuraillut. Linnavuorista puhuttaessa niiden funktio on varmasti ollut puolustuksellinen vartio-/ merkinanto-/ turvapaikka mutta osa niistä on todennäköisesti myös pyhiä vuoria. Aika monen noista JanneK:n esittämistä linnavuorista saan sopimaan näihin 6,66 km jaollisiin salmiakkikuvioihin.





Kyllä Uuusimaa/Etelä-Rannikko ovat olleet pakanallisen vaikutuksen piirissä.. kunnes kristinusko ja uusi asujamisto sitä kadotti unohduksiin. Hiidenveden vesistö ja siitä Lopen kautta Janakkalaan ovat rikkaita pakanallisista palvontapaikoista. Tähän Hämäläisten Meritien /Hiidenveden varteen sijoittuu näitä pyhiä paikkoja useita. Samoin toinen meritie Tammelan kautta Someroon ja edelleen Saloon (ns. Hiidentie) on myös täplitetty pyhillä paikoilla. Nämä kaksi, Hiidenvesi ja Hiidentie, ovat olleet niitä "valtateitä", joiden varrella on myös asuttu aina ja siten näitä palvontapaikkoja on tarvittu.





Janakkalan kirkon paikkeilta kun vetää suoran linjan Pohjan kirkolle niin sille välille saa usean linnavuoren ja pari kirkkoa sovitettua. Toinen mielenkiintoinen linnavuori linja on Tenholan linnavuorelta Pornaisten kirkkokalliolle. Joten kaakon suuntaankin vievän meritien varrelta löytyy vastaavia pyhiä paikkoja.

Olen näitä salmiakkikuvioita piirellyt koko Lounaiseen Suomeen (Pori-Porvoo-linjasta lounaaseen) ja iso osa tämän alueen linnavuorista ja merkittävimmistä kirkoista on näiden linjojen alla... Mutta Rauma, Laitila, Masku, Karjaa, Porvoo ja Sipoo ovat hieman epäjohdonmukaisia, joten tämä rantakaistale-teoria voisi selittää sen, että näillä alueilla eivät pakanat päässet valta-asemaan. Muilla alueilla nämä 6,66 km väliset linjat sovittuvat hyvin kartalle..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 19.08.2013 13:21 Super-Electric. Syy: Kuva

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.402 sekuntia