Ruotsin omat kuninkaalliset

Lisää
24.06.2014 19:55 #23033 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Ruotsin omat kuninkaalliset

Jukkis kirjoitti: Lisäksi, jos on ollut muinaissuomalaisia kuninkaita, kuten varmasti on, ne on osa muinaisuutta, kun taas nää siniveriset on ihan eri rotua.


William de Rossin akka oli Jean Comyn ja hänen suku menee Silureiaan eli nykyiseen Walesiin ja tuhannen vuotta taaksepäin ajanlaskun alkuun, esi-isä oli Dumnonian pakanakuningas (pieni pläntti Englannin eteläkärjes) Cynan "Medriadog" joka otti Ursulan akakseen. Nykyisin akkaa pidetään fiktiivisenä henkilönä, jonka ympärille on kuitenkin syntynyt legenda ja Suomeenkin on pystytetty katollinen Pyhän Ursulan kirkko Kouvolaan.

Ursula eli Pyhä Ursula on katolinen pyhimys. Kirkollisen perimätiedon mukaan Ursula olisi elänyt Englannissa Rooman valtakunnan hajoamisen aikoihin. Hänestä ei kuitenkaan ole mitään historiallisesti luotettavaa tietoa, ja useiden tutkijoiden mukaan hän voi olla kuvitteellinen henkilö, alkujaan karhujumalatar, Kreikan Artemiin eurooppalainen vastine. Ursula-nimikin tarkoittaa latinaksi pientä naaraskarhua. Kristillinen kirkko otti suositun Ursulan kirkon huomaan, ja hänestä tehtiin Pyhä Ursula. Pyhän Ursulan tunnus on nuoli. Ursulalta on anottu apua ruttoa vastaan.

Ursula oli suosittu pyhimys jo keskiajalla, jolloin hänen kunnioituksensa levisi Kölnistä ympäri Eurooppaa. Pyhimystarinan Ursula oli kristityn englantilaisen kuninkaan tytär, jonka pakanakuningas halusi vaimokseen. Hunnit surmasivat hänet ja hänen seuralaisensa Kölnissä, jonne hänet on legendan mukaan haudattu 11 000 surmatun neitsyen kanssa. Tämän legendan on kuitenkin epäilty johtuvan väärin­ käsityksestä: lyhenne XI M V olisi tarkoittanut "undecim martyres virgines" (yksitoista marttyyri­neitsyttä), mutta sen olisi myöhemmin luultu tarkoittavan "undecim millia virginum" (yksi­toista tuhatta neitsyttä).


Toinen fitiivisenä pidetty henkilö, joka liittyy myös kuningas Arthuriin ja graalin maljaan on piispa Sarras , jonka sanotaan olleen maljan ensimmäinen hoitaja.

Muinais-Kaunuusta voi sanoa että täällä käytännössä istuu sen päällä, mutta viitteet on haettava ikävästi muualta kuin Suomesta. Minulla on tunne että Nenättömänkylä liittyy siihen jotenkin, mutta kunpa hoksaisi miten...
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ansgarius

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.06.2014 19:25 - 26.06.2014 19:35 #23052 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Ruotsin omat kuninkaalliset
Hieman ironisesti pitää todeta, jotta suomalaisen tekemä keksintö menee Suomessa läpi, on se ensin vietävä / myytävä ulkomaille, että se huomattaisin täälläkin. Kainuun muinaiskuninkaisiin ei ole Suomessa kovinkaan polkuja olemassa kun "virallinen" historiankirjoitus alkaa 1500- luvulta ja sitä edeltävä aika on verhoiltu enemmän vähemmän ruotsalaisten saavutuksiin. Omia juuria hakiessa kirkonkirjoilla voidaan päästä aina tuonne 1600-luvulle, mutta sitä edemmäs sitäkin harvemmilla asiakirjoilla. Yksi konsti on etsiä esi-isiään ulkomaiden kautta ja mahdollista yhteyttä takaisin Suomeen. Miten luetettavia lähteet sitten on, sitä on vaikea sanoa ja propaganda on osattu jo tuhat vuotta sitten. Yksi tälläinen epämääräisyys on Skotlannin kuninkaan Ross III:n ensimmäisen puolison Ingibjörg Finnsdóttir lapsien määrästä, jossain lähteissä se on mainittu olevan kolme, toisissa kaksi ja yhdessä lähteessä lapsi on vanhempi kuin vanhempansa. Neljännessä lähteessä lapsi on merkittynä kunkun toisen akan kanssa tehdyksi. Tätäkin kautta lopputulos on sama, mutta kiertää eri henkilöiden kautta.

Toinen huomio tai oivallus mikä tuli tehtyä, liittyy Norjaan. Muinainen Kainuu on aikoinaan käsittänyt lähes koko Skandinavian alueen ja Norja on kuulunut hyvin suurelta osalta siihen ja nykyisin vaikuttaa siltä, että Kainuun kuninkaiden valtakunta ja niiden jälkeläiset ovat edelleen vallassa siellä. Väittäisin että Norjalaiset ovat samalla tavalla kuin virolaiset, melkoisen läheinen sukulaiskansa. Tämä selittää myös hyvinkin sen, miksi siellä osataan olla vielä fiksuja ja pysytään poissa EU:n hömpötyksistä... Ruotsi taasen vaikuttaa valtakunnalta, joka on alunperin syntynyt luomaan kiilaa muinaisen Kainuun ja Norjan väliin ensin pienenä plänttinä Ruotsin eteläkärjessä Gotan- ja Sveanmaana ja laajentuen siitä pohjoiseen katkaisten lopullisesti yhteyden "Atlantille"...

Tässä on pala Anteron sukupuuta Skotlannin kuninkaan Ross kolmosen akasta Kainuun kuninkaisiin:

KAINUUN SUKU

I. Father to Fornjot of Kvenland (130 – 210). Syntynyt Suomessa, kuollut 210 Suomessa. Kainuun kuningas.
Puoliso mother to Fornjot (130 – 220). Syntynyt Suomessa, kuollut 220 Suomessa.
II. Fornjot King of Kvenland, King of Kvenland (c.160 – c.250)
"Fornjotur", "Fornjótr", Syntynyt Kainuussa Suomessa, kuollut 250 in Kvenland, Finland. Kainuun kuningas, King of Kvenland.
Puoliso NN. Fornjot . ., (c.165 – c.220). Syntynyt Suomessa, kuollut noin 220 Suomessa.
III. Kari ”Ilmarinen” ("Wind") Fornjotsson, King of Kvenland (c.189 – c.240), "Kåri", "Kåre", "Wind" ”Ilmarinen”. Syntynyt Kainuussa Suomessa (Kvenland, Finland), kuollut 240 in Finland. Kainuun kuningas, King of Kvenland.
Puoliso Gonnor Fornjotur Fornjotsson (født Gorrettsdatter) (c.185 – 230), Suomen kuningatar, "Queen of Finland". Syntynyt Suomessa, kuollut 230 Suomessa.
IV. Frosti / Jøkull Karasson, king in Kvenland (c.240 – c.274), "Frosti", "Jøkull", "Logo", "King Logi". Syntynyt Suomessa, kuollut 274 Suomessa. Kainuun kuningas, King Of Kvenland."Oli kuningas kutsui Fornjotur joka hallitsi Suomessa", Konge, King of Kvenland.
Puoliso Mrs. Frosti/ Jokull Karasson, syntynyt Suomessa, kuollut 275. Kainuun kuningatar, Queen in Kvenland (c.214 – c.275)
V. Snaer Frostison, King in Kvenland (c.270 – c.340), "Snow the Old", "Snær in gamli", "Snjór in gamli", "Snø den gamle", "Svaer Jokulsson", "Snaer Jokulsson", "the Old Svaer", ""den gamle", ""the old"", "Svaer", "Snaer /Finland/", "King /Snaer/", "The Old /Snaer/", "Snaie /Jokulsson/", "Snaer Jokulsson /Knenland/", "/S Jokulsson/". Syntynyt Suomessa, kuollut 340 Suomessa, Kainuun Kuningas, King of Kvenland, konge i kvenland.
Puoliso: ”Niera” Mrs Snaer (Svaer) Jøkulsson (Jokullsson) (c.276 – c.320), syntynyt Raumsdal, Norway, kuollut 320 in Norway, Naimisiin noin 301 in Raumsdal, Telemark, Norway
VI. Thorri Snaersson, King in Kvenland (c.320 – c.344) "Þorri", "Torre", syntynyt Suomessa, kuollut 344 in Tynset, Hedmark, Norway. Kainuun kuningas, King of Kvenland, konge i kvenland.
Puoliso: Mrs Thorri Snaersson (326 – 365), Syntynyt Raumsdal, Norway, kuollut 365 in Raumsdal, Møre og Romsdal County, Western Norway Region, Norway. Suomen prinsessa, Princess in Finland
VII. Gorr Thorrasson (c.355 – c.400) - Raumsdal, Norway, elänyt vuonna 400 Norjassa, Merikuningas, Sea King of Upplands
Puoliso Mrs-Gorr GORRSSON Gorr Gorrsson Thorrasson (de Heidmark)
VIII. Heytir Gorrsson, Kainuun kuningas King in Kvenland, (425 – c.499) - NN Wife of Heytir Gorrson (c.390 - d.)
IX. Sveide "I" "The Sea King" "Havkongen" Svidrasson (Heytirsson), Norse King (c.650 – c.710) - Mrs. Sveide Sviadrasson (c.605 - d.)
X. Halfdan "Gamle" Sveidasson, “the Aged” (750 – 800) - NN Halfdans kone Sveidasson (705 – c.770)
XI. Ivar Halfdansson, Opplendingejarl (c.780 - 824) - Gundella? Eysteinsdatter (785 - c.850)
XII. Eystein «the Noisy» Glumra (Ivarsson), Jarl av Oppland og Hedmark (c.830 – c.870) - Ásdís (Ascrida) Ragnvaldsdóttir (812 - 890)
XIII. Svanhild (Svanhildi) Eysteinsdotter (c.850 – c.892) - Harald «Fairhair» Hårfagre (Halvdansson), King of Norway (c.850 – c.932) - Bjørn «The Merchant» Farmann (Haraldsson), King of Vestfold (c.895 – 927) – NN
XIV. Gudrød Bjørnsson (932 – 963) - Cecilie, fra Vestfold (c.936 – 960)
XV. Harald Gudrødsson Grenske, underkonge i Viken (952 – 995) - Åsta (Astrid) Gudbrandsdotter (970 – 1020)
XVI. Halvdan Sigurdsson, av Stein (995 – 1047) – NN. Mother of Bergljót Halfdan Sigurdsson (990 – d.)
XVII. Bergjlot (Thorborg) Halfdansdottir - Finn Arnesson, Jarl av Halland (1005 – 1062)
XVIII. Ingibjörg Finnsdóttir (c.1030 – c.1069) - 1031 Malcolm III Ross Ceann Mor King of Scotland, Máel Coluim III 'Canmore' mac Donnchada, Rí na h'Alba (1031 – 1093). Skotlannin kuningas.
-
-
Wilhelm Mansin 1667 – Elisabet Posso, Ilmajoen pitäjänkirjuri, Ilmola
Maria Mansin 1718 - Simon Koskenkorva, Västilä, Nenättömänkylä, Ilmola
_

Ja lopuksi suvun ainut Suomessa virallisesti kruunattu kuninkaallinen:

Viimeksi muokattu: 26.06.2014 19:35 Antero. Syy: Tekstin fiilausta
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ansgarius

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.099 sekuntia