Tyrvään ja Sastamalan kirkot

Lisää
06.11.2010 09:21 #5644 : Vingnir
Olen jo pitempään miettinyt miksi Sastamalassa ent. Vammala on kaksi suurin piirtein yhtä vanhaa
keskiaikaista kivikirkkoa. Sastamalan vanha kirkko:
Pyhän Marian kirkko fi.wikipedia.org/wiki/Sastamalan_kirkko
Ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko: fi.wikipedia.org/wiki/Tyrv%C3%A4%C3%A4n_Pyh%C3%A4n_Olavin_kirkko
Ensimmäinen rakennettu 1400-luvun lopussa ja jälkimmäinen 1510-luvulla.

Vähän taustaa vielä. Kumpikaan kirkoista ei ole ns. alkuperäisiä kirkkoja. Lähettyvillä on ollut puisia kirkkoja tai kappeleita jo 1200 ja 1300 luvuilla. Molemmat paikat sijaitsevat hyvin vanhan ja suht voimallisen asutuskeskittymän, Sastamalan pitäjän alueella. alue sijaitsee Kokemäenjoen vesistön ikiaikaisen kulkuväylän varrella. Esihistoriallisia löytöjä alueelta on runsaasti ja kumpikin kirkko sijaitsee rautakautisen kalmisto-alueen keskellä.

Teknisesti ottaen kirkot sijaitsevat kyllä eri kylissä, mutta niiden keskinäinen välimatka
on noin 4,5 kilometriä. Miksi kirkot ovat näin lähellä toisiaan? Suomi on tietysti täynnä lähekkäin olevia kirkkoja, mutta suhteutettaessa vaadittavat resurssit rakentamiseen näin lyhyelle ajanjaksolle, alkaa ainakin allekirjoittanutta ihmetyttämään. Kivikirkon rakentaminen seutukunnalle on varmasti errittäin kova rasitus. Veroja nostetaan ja väestölle lankeaa monenlaisia työvelvoitteita vuosien ajaksi. Miksi samaa aluetta on rasitettu lyhyen ajan sisällä näin vaativilla rakennusprojekteilla?

Mahdollisia syitä on tietysti useita. Ensimmäisenä tulee mieleen kansakuntamme suurin voimavara kateus. Tyrvään seurakunta erottettiin/irrottautui Sastamalan emäseurakunnasta samalla aika-jaksolla. Haluttiinko näyttää että omia voimavaroja löytyy ja kadehdittiin naapuriseurakunnan kirkkoa? Entä naapuririidat? Olivatko Tyrvään alueen valtaapitävät riitautuneet emäpitäjän kanssa?

Toimiko Tyrvään alueella kenties voimakas pakanallinen kultti, jonka ruotuun palauttamiseksi täytyi pakanat laittaa "kristuksen hommiin"? Kirkon omistaminen p.Olaville, joka on eräänlainen pohjolan kristillistämisen vertauskuva, voisi kenties viitata tähän suuntaan.

Onko taustalla jotain vielä mystisempää? Salomonin temppeliä tai Temppeliherrojen aarretta näistä tuskin löytyy mutta jotain muuta? Liittyvätkö kirkot jotenkin näihin paljon puhuttuihin Jukkiksen kirkkomittoihin?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.11.2010 13:37 #5646 : Kane
Vastaus käyttäjältä Kane aiheessa Vs:Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Turussahan on kolme isoa kirkkoa virekkäin, jotka on rakennettu muistaakseni alle 100 vuoden marginaalilla. Jokainen näistä kirkoista on niin suuri, että silloinen väestö olisi mahtunut kokonaan sisään.
Selityskin tälle löytyy siitä, että ne ovat olleet eri uskontokuntien kirkkoja. Samahan jatkuu tänäkin päivänä ja vierekkäin saattaa olla Jehovantodistajien valtakunnan sali ja heluntailaisten pesä.

Just joo...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.11.2010 14:03 #5647 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs:Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Turussa vissiin tehtiin se, mikä Tampereella jäi tekemättä. Kustaa III alkuperäinen suunnitelma oli rakentaa keskustorille neljä eri uskontokunnan kirkkoa vierekkäin. Tekemättä tuo jäi.

mutta tuohon Sastamalaan. Siellähän on kirkko poikineen ja mukaan joukkoon kuuluisi vielä Karkun kirkko. Sanotaan että kun kapuaa Ellivuoren pirunvuoren päälle, voi nähdä (hyvällä ilmalla) seitsemän kirkon tornit. Siinä varmaan on joku juttu että aikanaan kirkonrakentamisessa on vedetty kunnolla överiksi kustannuksista viis veisaten.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.11.2010 14:30 #5648 : Vingnir
Vastaus käyttäjältä Vingnir aiheessa Vs:Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Nykyäänhän on näitä kaiken maailman villityksiä, kuten uskonnonvapaus mikä aiheuttaa pyhättöjen nousemisen sinne ja tänne. 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa täällä oltiin kuitenkin tiukasti
katolisia ainakin virallisesti. Joten ainakaan ns. eri näkemyksistä ei voi olla kyse. Katolisissa kirkoissa missä itse olen käynyt, on eri alttarit eri pyhimyksille, joten syynä ei voi olla sekään
että olisi nimenomaan tarvittu Olaville oma kirkko. Olisi voitu omistaa joku nurkka Sastamalassa
olavinpalvontamenoilla ja uhreille.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.11.2010 20:48 #5653 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs:Tyrvään ja Sastamalan kirkot
En muuten itse asiassa tiedä miksi tällä alueella on tuhottomasti kirkkoja. tietääkseni väestöpohjakaan ei ollut niin suuri että olis joka kirkko saatu tupaten täyteen. jos joku tuntee paikkakunnan historiaa kertokoon.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.05.2011 17:26 - 20.05.2011 17:32 #8364 : reijob
Vastaus käyttäjältä reijob aiheessa Vs: Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Miettikääpä tätä
Ahvenanmaalla on näitä keskiaikaisia kirkkoja tosi tiheään, kun verrataan mantere Suomeen, Sitten sama tilanne esim. Gotlannissa.
Tällaisen teorian heittäisin. Paikkakunnat jossa kirkkoja on rakennettu suht lähelle ovat olleet vauraita paikkoja. Periaatteessa Rooman paavit tarjosivat aneita sellaisille seurakunnille ja seurakuntalaisille, jotka rakensivat kirkkoja. Eli kirkon rakantaminen tarjosi autuuden seudun asukkaille ja näin edistettiin myös paavin valtaa alueilla, jolloin kirkko ei ollut vielä vakiinnuttanut asemaansa kyseisellä alueella.
On huomattava, että Keski-Eurooppassahan kirkoja rakennettin runsaammin kuin täällä Pohjolassa....
Katolinen kirkko vaati myös osallistumista messuun ja väestölle oli edullista, jos ei tarvinnut kuluttaa aikaa kirkkomatkaan. Kirkon oli myös helpompi seurata väestöä, koska kirkko taisteli pakanallista uskontoa vastaan. Vanhat tarinat kirkon rakentamisesta kertovat myös tästä, kuinka hiisi tai jättiläiset vastustivat kirkkojen rakentamista heittelemällä kiviä tuhotakseen rakentajien työn...
Aneet tavallaan jatkivat myös katolisen ajan jälkeen , sillä erilaiset uhrillahjat eli votiivit olivat kirkkojen kaunistuksena. Teiskon kirkossa esim. oli vaaatimattomien kynttilälampettien lahjoitusteksinä, että nämä ja nämä nuoret miehdet oivat lahjoittaneet ne kirkon koristukseski. Samoinhan aateliset tekivät lahjoituksia kirkolle, vielä uskonpuhdistuksen jälkeen, vasta valistuksen aika ilmeisesti vähensi tätä perinnettä, mutta ei lopettanut...

rib
Viimeksi muokattu: 20.05.2011 17:32 reijob.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.05.2011 18:32 #8365 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Onhan noita. Onhan esim Bornholmin saarella ihan tuhottomasti kirkkoja, varmaan kymmenittäin moisella luodolla. Näitähän on sitten esoteerikot sommitelleet erilaisiin geometrioihin, sillä juttu menee niin että moisen kirkkokatraan takana ei ole vähempää kun Templarit, ja tietty Temppeliherrojen suunnaton aarrekin on kätketty saareen – jos vaan joku osaa ratkoa geometrisen koodin.

Juttu on toisaalta niinkin että että näitä 33-mittoja ei olisi voinut syntyä ahvenanmaalla koska saari on siihen liian pieni, mutta mantereen puolella näitä on sitten enemmänkin. Tähän liittyy muuten nuo kiviä viskovat jättiläisetkin. Kuten tutkimusporukkamme älyllisempi siipi hoksasi – ja minähän en kuulu siihen – kirkot rakennettiin aina vastarannalle näitä kivenviskojia. Yleensä juttu onkin niin että n. 3km päässä vastarannalla onkin aina jokin hiisinkangas, hiisinkallio ja muuta hiisi- aiheista juttua. Arvaatte jo mihin tämä johtaa… jos kirkot on aina 33.3 km välein toisistaan, on nämä hiisi- nimisetkin paikat silloin….

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.07.2011 13:03 #8829 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Tyrvään ja Sastamalan kirkot
En tiedä onko tästä ollut aiemmin puhetta, mutta kun alkaa näihin vierekkäisiin kirkkoihin oikein kunnolla perehtyä – ja niitä edeltäneisiin puukappeleihin, alkaa muodostumaan kummallinen kuva. Meillähän on tämä perinteinen asetelma että ensin oli hyviä suomalaispakanoita, joita sitten tuli roomalaiskatoliset käännyttämään uskoonsa, enemmän tai vähemmän krouvisti, ja näin pakanuus vaihtui sitten kristinuskoon. Tämä on niin laajalle levinnyt myytti, ettei oikein tiedä, uskaltaako tässä edes uida vastavirtaan.

Totuus kuitenkin on ja pysyy, että Suomi on täynnänsä näitä puukirkkojen raunioita, ja sammalen alla kaikenmaailman hopearistiä ja muuta krusifiksia. Uskon että kun pelkästään läntisestä suomesta lyö nämä kaikki yhteen – saadaan sadoittain kadonneita kappelinraunioita. Millään ei voi välttyä ajatukselta että kun rooman kirkko tänne työntyi, ensin 1200-luvulla mutta kunnolla 1400-luvun alussa, se ei suinkaan hävittänyt pakanuutta vaan toisen kirkkokunnan. Sitä en tiedä mikä edeltänyt kirkkokunta on ollut, mutta aikas tavallahan nämä puukappelit kontekstin perusteella muistuttaa ortodoksien tsasounia. Toisaalta tiedämme että Norjasta levinnyt Olavin kultti oli myös Satakunnassa, ja se ilmeisesti oli enemmän kelttikirkkoa kuin roomalaiskatolista. Eikä se kelttikirkko tainnut niin katolinen ollakaan, kuin luullaan.

Lyhyesti sanoen, on kutina että kristinusko on tänne tullut aaltoina; on ollut kelttikirkkoa, on ollut ortodoksinen uskonto ja on ollut löyhästi roomalaiskatolinenkin uskonto, alkuun löyhästi ja pirstaleisesti; kaikenmaailman munkkikuntaa fransiskaaneista sisteriläisiin. Sitten vaan jossain kohtaa historiaa on noussut vaan yksi kukkulan kuningas ja muistoksi on jäänyt näitä vierekkäisiä kirkkoja hurumykkä, ja vielä enemmän tuhopoltettuja kappelinpohjia. Tämä olis niinku mun näkemykseni asioihin, mutta sehän on kaukana tästä perinteisestä pakanat vs. kristityt asetelmasta.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.07.2011 07:35 #8833 : Aragorn
Vastaus käyttäjältä Aragorn aiheessa Vs: Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Nyt tämä kuva kristinuskon tulosta Suomeen alkaa jo kuulostaa lähes oikealta korvissani.

Jukkiksen viimeisimmän kirjoituksen perusteella nousee tällainen kuva. Kelttiläinen kristillisyys nousee ikäänkuin energiavirtana Irlannin länsirannikolta Suomeen ensimmäisellä tuhatluvulla, ja voi olla että siihen liittyy myöhemmin Pyhä Olavi. Joka tapauksessa Irlannin henkiset energiat tuntuvat sopivan hyvin yhteen suomalaisen luonnonyhteyden kanssa.

Kun virallinen tiedenäkemys on tulkinnut Kalevalan Marjattarunot myöhäiseksi kristilliseksi lisäksi, niin esimerkiksi Steiner on sanonut, että ne kuvastavat suomalaista kansanluonnetta kauneimmillaan, tai suunnilleen siihen suuntaan. Kun irlantilaiset aikoinaan jo hyvin varhain loivat Maria-runoutta, niin mielestäni suomalaista Marjatta-tarustoa voikin pitää aitona ja alkuperäisenä kristinuskona.

Myöskään katolinen kirkko ei ollut katolinen ennen kirkon jakautumista katoliseen ja ortodoksiseen suuntaan. Sitä voisi kai nimittää roomalaiseksi tai Pietarin kristinuskoksi ennen jakautumista.

Tuntuu myös itsestään selvästä, että ortodoksinen kristillisyys on voinut tulla Suomeen hyvin luonnollisella tavalla jo paljon ennen sotaisaa ja väkivaltaista katolisuutta. Jos nyt vielä katsoo Kalevalaa, niin siellähän ruotsalainen hengenlaatu koetaan tietynlaisena uhkana.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.07.2011 08:47 - 21.07.2011 08:48 #8834 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Joo, mullekin alkaa kokonaiskuva vasta nyt hahmottua – eikä vieläkään kunnolla. Suomalaisen rautakautisen kulttuurin yhteneväisyys kelttikulttuuriin on niin ilmeinen, ettei tosikaan. Onhan meilläkin näitä dolmeneita (suom. pöytäkiviä), kuppikiviä, tumuluksia (suom. kumpuhautoja), menhireitä, pyhiä vuoria – joita linnavuoriksi sanotaan jne. Tämä on auennut vasta asteittain, taisi olla silloin kun metsänmenninkäinen näytteli sitä pöytäkiven kuvaa, enkä itsekään tajunnut että niitähän on maassamme satoja ja taas satoja. Toinen oli tuo junkkarinmätäs joka on niin ilmeinen tumulus kun olla ja voi – ja näitäkin on puoli hämettä täynnänsä.
Sen lisäksi näihin tumuluksiin liitetään niin skotlannissa, irlannissa kuin suomessakin tarustoa maanalaisista tunneleista, joissa menninkäiset ja peikot vipeltää. Itse asiassa niissä onkin ollut kaivettuja tunneleita, jotka tietty on romahtaneet aikaa sitten, mutta taruston yhteneväisyys on sekin ilmeistä. Kun kulttuuri on näin identtinen irlannin kanssa, niin onko se sitten kumma, että näitä ley-linjoja alkaa putkahdella esiin täältäkin – kuuluuhan nekin samaan kulttuurivyöhykkeeseen. Yhteys kotimaisen shamanismin ja brittiläisen druidismin välillä on ilmeinen. Toki suomesta puuttuu joitakin juttuja; spiraalikoristeita ja ogam-riimukin on laskettavissa yhden käden sormella, mutta silti. Tuntuukin oudolta että kukaan ei ole viitsinyt koskaan koostaa näitä juttuja yksiin kansiin, mutta kenties yliopistotutkijoiden aika menee analysoidessa pohjanmaan talonpoikais-puulusikoiden vuolentatekniikkaa (oliko tämä nyt kauniisti sanottu?). :unsure:

Se mikä itseäni on kiehtonut druidismissa eivät ole itse druidit, vaan niitä tutkineet 1600-luvun antikvaarit, eli arkeologien edeltäjät, joilla oli toinen jalka rosenkreutzilaisuudessa, ja toinen kabbalassa. Tätä juttuahan tehdään vieläkin jossa kelttikirkkojen katsotaan olevan druidismin perillinen, ja salaista geometriaa onkin etsitty kirkkojen mittasuhteista aina näihin päiviin, sekä tietenkin niiden asettumista samalle suoralle. Pisimmälle sen vei 1700-luvulla muuan kabbalaan hurahtanut Stukley joka sanoi druideilla olleen oma kirjoitusjärjestelmä, joka oli kätkeytyneenä rakennusten ja pyhien paikkojen sijainteihin, eräänlaisena maantieteellisenä koodina. Vanhana 33.3 –tutkijana allekirjoitan tämän täysin, sillä koodi todellakin tuntuu olevan olemassa, joskaan en ole viitsinyt sen mystisempiä tulkintoja koskaan julkisesti esittää, sillä maltillisetkin selitysmallit on vähän liian radikaaleja kylmiltään.
Viimeksi muokattu: 21.07.2011 08:48 Jukkis.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.08.2011 23:06 #9043 : Tuule
Vastaus käyttäjältä Tuule aiheessa Vs: Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Jos virallisen historiantutkimuksen näkökulma pitää paikkansa, niin Olavin kulttia toivat tänne lähinnä Gotlantilaiset ja ehkä Etelä-Ruotsin alueelta olevat kauppiaat 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa. Tarvitsivat omat talonsa ja kirkkonsa täällä päässä kauppareittiä, että kaupankäynti olisi jatkuvaa ja mukavaa.

Tästä sitten Olaville pyhitetyt kirkot pystyyn, aluksi puisina, mutta kun aikaa kului, samalla paikalle kivinen kirkko.

Sitten tuli Saksalaisten kausi 1200-luvun puolivälistä alkaen, saksalaiskauppiaat levittivät Marian kulttia ja tekivät omat talonsa ja kirkkonsa. Joten samoille kauppapaikoille saattoi tulla eri porukoiden kirkot - ihan niinkuin nykyäänkin.

Tai sitten jotain ihan muuta...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.08.2011 00:56 #9044 : Aragorn
Vastaus käyttäjältä Aragorn aiheessa Vs:Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Intuitiivinen vastaus Suomen kirkkojen suurelle koolle on, että vainajienkin piti mahtua mukaan. Ja ovatpa nuo saattaneet ollakin.

Edelleen sama fiilis kertoo, että noiden kahden suuren kirkon lähekkäisyys liittyy näiden näkymättömien tasojen seurakuntien välisiin juttuihin.

Ei näitä intuitioita tarvitse ottaa niin vakavasti eikä olla ottamattakaan. Kirjoitan kuitenkin niistä tänne, koska niin usein olen saanut lukea jostain asioista, että "kukaan ei tiennyt". Vaikka eihän se ihan niin ollut, ei vain kukaan tullut kysyneeksi.

No mutta se filosofoinnista. Samalla tasolla on tämän sisäisen tuntuma, että Gotlannin uskomaton keskiaikainen kivikirkkomäärä - oliko se jotain satakunta kivikirkkoa kahden tunnin kävelymatkojen päässä toisistaan - johtuu siitä, että ne olivat haltijakirkkoja, ja taitavan pitkälti olla vieläkin.

On kerrottu, että Gotlannin kirkot olivat kaikki vanhoilla pyhillä luonnonpaikoilla, joita siis Gotlannissa oli runsaasti ja voimakkaita. Pitkään on ajateltu, että tuhmat kristityt vallansokeudessaan tuhosivat nuo vanhat luonnonhenkien ja deevojen keskukset, mutta nyt tuleekin vaikutelma, että Gotlannissa oli voimakkaita suurhaltijoita, jotka pitivät näistä Valkean Kristuksen paikoista, ja panivat ihmiset rakentamaan ne.

Tämä on tietysti kovasti vallankumouksellinen ajatus, mutta minkäs sille voi.

Muistelen että Gotlannissa on nykyäänkin alueita, joissa on oma kivikirkko runsasta kahtasataa asukasta kohti. Mutta tosiaankin Gotlannin kivikirkkojen tunnelma ja eräänlainen energeettinen hereisyys on aivan toista laatua kuin Suomen kivikirkoissa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.08.2011 06:42 #9045 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs:Tyrvään ja Sastamalan kirkot
Joo, melko turvallisesti voi olettaa, että nämä ryppäät on myös eri kirkkokuntien tekemiä. Jostain saattaa löytyä kaivauksissa aikas läjä bysanttilaisia rahoja ja toisesta roomalaisia rahoja. Tai vaikka olisikin löyhästi samaa kirkkokuntaa, on niin eri tahojen rakentamia, ettei yhteistä säveltä juurikaan ole löytynyt. Kannattaa aina muistaa, että kristinuskon väljät uskonkappaleet ei ole juurikaan suosinut kovinkaan yhtenäistä kristinuskoa. Näin oli ennen, ja näin oli nyt, jossa modernissakin kaupungissa lähekkäin on luterilaisten lisäksi kaikenmaailman jehovan todistajien temppeliä ja adventtikirkkoa.

Sitten on tietenkin yksi juttu, jota ette halua kuulla, jos haluatte pitää kiinni hyväPakana/pahaKirkko –asetelmasta. 1100-luvulla väkimäärä kääntyi näillä kulmilla radikaaliin nousuun. Unto Salo ehdottaa että rautakautiset kulttuurit saattoi pitää väkimäärän aisoissa – jotta kaikille riittäisi ruokaa – yksinkertaisesti viemällä ylimääräiset lapset metsiin kuolemaan. Ehkä justiinsa noille uhripaikoille, joista täällä on ollut puhetta. Tapahan on ollut yleinen käytäntö useilla pakanakulttuureilla ja jopa antiikin korkeakulttuureillakin. Monet pyhät paikat saattaa yksinkertaisesti olla lapsenmurhauspaikkoja. Kristityt sitä vastoin lähtivät siitä, että lapset kaikessa viattomuudessaan ovat pyhiä, ja sen takia koskemattomia. Näin suomenkin historiassa nähdään kristinuskon levitessä oikea lapsentekobuumi, joka synnytti sen ajan suuret ikäluokat. Kristityt piti tietenkin tarkan vaarin, että nämä ikäluokat tunnustavat oikeaa uskoa, ja sehän sai siitä oivaa työväkeä jolla vallata lisää peltopinta-alaa, ja luoda kulttuuria laajemminkin. Eikä tässä mitään uutta, tämähän on aina ollut kristinuskon salainen ase, joka on ollut maailmanvalloituksen tae. Kirkot on aina hanakasti omineet lehtolapsia luostareidensa uumeniin, jotta näistä tulee lähetyssaarnaajien armeija vuosikymmenen päästä.
Eli sekin pitää ottaa huomioon, että nämä tiiviit kirkot saattaa olla yhdenlaisen väestöpolitiikan – tai pikemmin väestöräjähdyksen – seuraus.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.135 sekuntia