Eestiläisten miehitys ja orjuuttaminen

Lisää
07.01.2011 14:50 #6481 : 338LM
Löysin kirjoituksen "Eesti keskiajalla vuosina n. 1000-1550"
joka kuvaa hyvin vihollisten saksalaisten, tanskalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten suorittamaa Eestin valloitusta ja eestiläisten tietä maaorjuuteen ja alistukseen omassa maassaan.

users.tkk.fi/u/ijantune/hobbies/history/eesti.html

Lainaus:
"Rautakautensa lopussa Eesti eli Viro, kuten sitä myöhemmin alkoivat suomalaiset nimittää, oli kihlakuntajärjestelmän ja löyhien maakuntien pirstoma epäyhtenäinen valtio. Keskusjohtoa sillä ei onnettomuudekseen ollut, mikä helpotti saksalaisten "ristiritareiden" ja tanskalaisten suorittamaa valloitusta venäläistenkin yrittäessä kaapata oma osuutensa. Pohjoismaihin levinnyt katolinen kirkko ja Venäjän ortodoksinen kirkko kilpailivat keskenään Pohjois-Euroopan viimeisen pakanallisen alueen valloittamisesta.

Suomensukuisten kansojen vuosisatoja kestänyt perääntyminen pohjoisen Euroopan rannikkoalueilta oli 1000-luvulle tullessa jättänyt jäljelle Baltian eestit, suomet, kuurit, liivit, samogiitit ja jetsveteläiset. Tanskalaiset, saksalaiset, puolalaiset ja venäläiset alistivat 1400-luvun alkuun mennessä nekin. Uuden ajan alussa ei vapaita suomensukuisia kansoja enää ollut.

Vuonna 1000 eesteillä oli kuntatason hallinto, kihlakunnat. Lisäksi ulkoisen paineen alla muodostettiin maakunnat, jotka olivat käytännössä vapaiden miesten neuvostoissa hallittuja löyhiä itsenäisiä valtioita. Maakunnilla oli linnoituksia, maalinnoja, jotka oli yleensä rakennettu mäkien hajanteille, niillä oli myös sotajoukkonsa, maalevat.

Linnoille ja sotaväelle oli käyttöä ajan levottomissa oloissa. Ympäröivät kansat eivät jättäneet eestejä rauhaan. Jaroslavin, Novgorodin ruhtinaan, retki vuonna 1030 oli tyypillinen: Jaroslavin sotajoukko valloitti Tarton ja hän rakennutti paikalle Jurjev-nimisen varustuksen. Jaroslavin palattua kotiin sotajoukkonsa pääosan kanssa eestit valtasivat linnan jonkin ajan kuluttua takaisin. Eestit kykenivät torjumaan vieraiden kansojen hyökkäykset siihen saakka, kunnes "ristiritarien" hävittävät miekat (ja ruoskat) tuhosivat heidän itsenäisyytensä 1200-luvulla. Hyökkäyksiä torjuttaessa eestiläisistä kehittyi sotataitoinen kansa, vahvempi kuin suomalaiset, jotka olivat Eestistä asutettu vähäväkinen siirtokunta.

1100-luvun lopussa alkoi saksalaisten tulo Eestiin. Ensiksi tulivat kauppiaat orastavan Hansan mukana, sitten lähetyssaarnaajat. Ensimmäinen katolinen kirkko perustettiin lähelle Väinäjoen suuta. Liiviläiset, joita tuolla alueella asui tunsivat aiheellisia epäilyksiä piispa Meinhardin ja hänen pappiensa toimintaa kohtaan ja vuonna 1196 uusi piispa Bertold toikin aseellisen ristiretkeläisjoukon tullessaan. Piispa kaatui taistelussa liiviläisiä vastaan. Seuraava piispa perusti Riian kaupungin ja linnan sekä vuonna 1202 Kalpaveljesten ritarikunnan. Sota tuhosi liiviläisten voiman ja v. 1206 antautui viimeinen liiviläinen linnoitus. "....

(Loput saatte lukea kinkistä.

Kuten teksti näyttää ottivat saksalaset kauppiaat taloudellisen ja sitten sotilaallisen vallan. Oliko kehitys Suomessakin samanlainen?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
13.02.2011 07:12 #7014 : masap37
Vastaus käyttäjältä masap37 aiheessa Vs: Eestiläisten miehitys ja orjuuttaminen
Tuli mieleen, että kun suomalaisten naapurit, balttien ja venäläisten rahvas, elivät maaorjuudessa, miksi Suomessa ei virallisen historian mukaan koettu täysin vastaavaa. (Vaikkakin torppari-aika liki liippasikin). Johtuiko siitä, että Aasiasta tulleet rusit / kainuut, (eli nämä muin. kainul. kuninkaat jotka hallitsivat "Suomen ja Kainuun" lisäksi Ruotsin, Baltian, Preussin, Tanskan, Norjan, Skotlannin, ym. alueet), olivat juuri näitä orjuuttajia ?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
23.05.2011 13:50 #8382 : reijob
Vastaus käyttäjältä reijob aiheessa Vs: Eestiläisten miehitys ja orjuuttaminen
Ei pidä ihan paikkansa.... Maaorjuus oli periaatteessa voimassa Vanhassa Suomessa eli Kymijoen itäpuolella. Vanha Suomi kyllä liitettiin Suomen autonomiseen alueeseen, mutta mikäpä muutti ruhtinaiden hovien käytäntöä-

Eli Suomen autonominen asema Venäjän valtakunnan alaisuudessa v. 1809 ts. Suomessa säilytettiin pitkälti Ruotsin aikaiset lait... Vasta Nikolai II pyrki kumoamaan suomen autonomisen aseman.

Torpparijärjestelmää on vaikea verrata, jotkin olivat varsin heikossa asemassa, toiset taas verraten vauraita riippuen torppari kontrahdin laadusta. Äitini kertoi, että hänen vanhemmillaan oli torppa ja asiat ok siihen saakka, kunnes uusi talollinen osti isäntätilan. Vanha tilanomistaja oli vain tuuminut, ettei mitään kontrahtia tarvita, pystymme sopimaan asiat puhumalla. Kun hän hukkui kalastusreisulla, niin talo meni myyntiin eikä uusi omistaja halunnat enää tehdä kontrahtia.
Tällöin hän laittoi häädön päälle, mutta paikallinen nimismies kieltäytyi totettamasta häätöä ja vaati laatimaan kontrahtisopimuksen, joka tehtiinkin.
Kuitenkin isäntä käyttäytyi hankalasti vielä 1950 luvulla, vaikka torppa oli lunastettu itsenäiseksi tilaksi jo v.1920. Esim. torpalle ei mennyt tietä omaa maa-aluetta pitkin. Ja uusi isäntä ei sallinut esim. tienparannusta tai läpikulkua maittensa läpi. Tie saatiin vasta kun tämä uusi isäntä kuoli 50 luvun alkupuolella.

Tiedän myös tapauksen ja olen ollut itsekin heinätöissä tekemässä torpparin kontrahtia vielä v.1961, en kyllä tiennyt että kyseessä oli kontrahtityö. Torppari oli kilttim mies, eikä halunnut riidellä isännän kanssa eli ko torppa säilyi torppana n. v. 1970 saakka, torpparin kuoleman jälkeen vasta hänen lapsensa saivat torpparisopimuksen purettua ja lunastettua torpan itselleen.
Heikoimmassa asemassa olivat kuitenkin mäkitupalaiset, joilla ei ollut varsinaisesti laisinkaan omaa viljelysmaata ja kyseessä oli kuitenkin vuokrasopimus työtä vastaan. No täysin vailla maata eli maattomat eli esim. rengit joutuivat kiertämään pitäjän taloissa ja asuivat talollisen tiloissa niin ettei heillä ollut edes tuota mäkitupalaistupaakaan.... ellei sitten ollut niin iso talo, että rengeilläkin oli oma tupa talon lähettyvillä tai renkien majitustilat

rib

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
23.05.2011 14:08 #8383 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Eestiläisten miehitys ja orjuuttaminen
Mulla on sellainen kutina että ihan puhdasta maaorjuutta koetettiin silloin 1200-luvulla piispa Tuomaksen aikoihin. Tällöin koko silloinen Tabastia nousi aseisiin ja heitti teutoniritarit mereen. Muuten Suomi eli omaa elämäänsä.
Feodaalisuuden puute saattaa tosin selittyä enemmän maastollisilla olosuhteilla. Jos oloihin tyytymätön maaorja päättää karata metsään, niin milläs sen sieltä löytää?

Torpparilaki oli alkujaan näitä Kustaa III sosiaalisia uudistuksia. Alkuun se oli hyvin edistyksellinen juttu, jossa taattiin puhtaasti mierolaisina eläville jonkinlainen katto ja peltotilkku toisen mailla, tosin työpanosta vastaan. Vasta 1900-luvulle tultaessa se alkoi teollisena aikakautena osoittaa ajastaan jääneitä piirteitä, jotka johtikin sitten monenlaisiin seurauksiin.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.05.2011 11:32 #8403 : scudhall
Vastaus käyttäjältä scudhall aiheessa Vs: Eestiläisten miehitys ja orjuuttaminen
Yleensä väitetään, että Suomessa ei ole ollut maaorjuutta, mutta käytännössä näin on usein kuitenkin ollut. Katsoin eilen Malev-elokuvan, mikä on hauska kuvaus Viron historiasta. Aikanaan Tartossa opiskellessani paikallishistoria tuli hyvinkin tutuksi, mutta historia tuppaa ajan kuluessa unohtumaan, mutta Tarto on kuitenkin poltettu lukuisia kertoja historian saatossa Jaroslavin ajoista toisen maailmansodan tuhoihin. Suomen Viro-nimitys tulee Virun maakunnasta. Suomessa ennen jaettiin nimitykset Viroon eli maahan ja eestiin eli kieleen, mutta nykyään viron kieli taitaa olla virallinen nimitys.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.112 sekuntia