Virosta löytyi viikinkien purjelaiva

Joo, tämä ”ruotsalaiset toivat siwistyksen” on tämä suurille ikäluokille räätälöity historiantulkinta, josta on hiljalleen kasvanut suoranainen kansallinen trauma. Jutun pohjakiven varmaan on lyöty jo tuolla Potrhanin aikana; hänhän halusi kirjoittaa Suomen historian, ja kelpuutti sen ajan tiedehengessä mukaan vain sellaisen joka voidaan ehdoitta todistaa eikä spekuloinneille jää tilaa. Tapahtui vaan sama mikä riivaa edelleen – mitään ei jäänyt käteen. Siis ei yhtikäs mitään, aivan kuin koko maa olisi pelkkä tyhjiö. Jotenkin se Porthan sitten tyytyi kirjoittamaan suomenruotsalaisten historian, josta hiljalleen oikeissa käsissä kasvoi myös lappalaisten ja savolaistenkin historia.

Svekomaanisen tulkinnan ongelma on ollut kautta historiansa se, että se on höyhenellä kaadettavissa. Pieni kurkistus ruotsalaisten omaan historiaan paljastaa, että ajatus suomalaisten valloittamisesta, ja näiden pitämisestä ikeessä on mahdotonta. Jo yksin siksikin, että Ruotsi on itse ollut miehitettynä miespolvien ajan, ja sitä ovat hallinneet milloin ketkäkin. Olen sitä mieltä, että niitä joita närästää koko svekomaaninen tulkinta, olisivat voineet avata historiankirjat, mutta ilmeisesti ruotsalaisten historia on ollut liian vastenmielistä kahlattavaa – vaikka se olisi avannut silmät yhdellä kertaa. Ruotsin historia on muutenkin täynnänsä vallanperimystaistoja, suoranaisia sisällissotia, kulkutauteja, eri maakuntien radikaalien eroa toinen toisistaan jne. En tajua miten voidaan edes kuvitella, että tälläinen maa olisi voinut ylläpitää siirtomaata lahden toisella puolen.
Vaan on niin totuuden vastainen kuin on koko historiankirjoitus se elää ja voi hyvin, kunnes joku kirjoittaa uuden. Tämän uuden ongelma on sitten se, että se koostuu teorioista, mielikuvista ja tulkinnoista, joiden todenperäisyyttä ei voi vahvistaa. Toinen että svekomania on saanut käyttövoimaansa venäläisvastaisuudesta. Vaikka vastavuoroisesti on osoitettavissa Novgorodin vaikutus suomenkin historiaan, sitä puolta ei taas ole haluttu ottaa vastaan edes pitkän tikun päässä.

Lyhyesti sanoen; ongelma historiankirjoituksessa on toisen maailmansodan vaikutus, ja tarvitaan sukupolvia joilla ei ole mitään kosketuspintaa sotaan tai sitä seuranneeseen kylmään sotaan, ennen kuin juttu voidaan läpikäydä uudelleen tyhjältä pöydältä.