Juhnu kirjoitti:
Fenix kirjoitti: No, hallituksemme tulee pelastamaan se, että koronavirus näyttää olevan hiipumaan päin. Saa nähdä jaksaako se syksyllä ja talven tullessa enää siitä nousta, vai onko heikentynyt harmittomampaan muotoon, tai sitten peräti siirtynyt kokonaan lepotilaan.
Itseä kiinnostaa kovasti, kun en tiedä. Muuttuuko mikää virus harmittomampaan muotoon tai siirtyy lepotilaan itsestään. Vesirokkokin pysyy täällä meidän keskuudessa ja sen sairastaa, jos ei ole sairastanut ennemmin (lapsena voi olla todella lieväoireinen, omasta kokemuksesta muistan).
Toisaalta olen kuullut, että huonossa terveydentilassa sitten vanhana voi nämä "vaarattomat" taudit iskeä uudestaan ennen kuolemaa. Itse olen päätellyt, että laumaimmuneetti saa viruksen näyttämään muuntuneen vaarattomammaksi ja olevan näin lepotilasssa.
Näin ollen meillä on tulossa korona piikkejä vielä ympäri Suomea, johtuen tehokkaasta leviämisen rajoittamisesta tai sitten laumaimmuniteetti on saavutettu sairastamalla se suhteellisen lievänä?
Viruksen muuntautumis ja lepotila käsitystäni saa vapaasti korjata, jos jollain on oikeaa tietoa.
Tässä hyvin mielenkiintoinen artikkeli, jonka huomasin vasta nyt:
yle.fi/uutiset/3-11246000
"THL:n mukaan virus voi hävitä itsekseen tai palata heikentyneenä."
Ainakin tämän mukaan virus voi siis heiketä ajan kanssa.
Siinä todetaan myös:
- epidemioilla on oma kaarensa ja että virusten leviäminen noudattaa usein sama kaavaa.
- ja sitten tauti sammuu.
Lisäksi:
- kurkkumätä tuli kahdenkymmenen vuoden välein uudelle lapsisukupolvelle, kun taudille altistumattomia vailla suojaa olevia lapsia oli syntynyt riittävästi. Rokotus muutti tämän.
Löysin myöskin tällaisen:
www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://jultika....gQIBxAB&usg=AOvVaw0qWeY36N6OB48Ednmp2X3H
Siinä esim:
- Influenssavirusten kausittainen talveen kohdistuva infektiohuippu on parhaita esimerkkejä
infektiotautien kausiluonteesta. Puolen vuoden välein tapahtuvan influenssaviruksen aiheuttaman infektiohuipun
syyt eivät ole tiedossa. Puhkeaminen tapahtuu sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla samanaikaisesti (Nelson & Holmes 2007). Ilmiötä selittäviä teorioita on esitetty lukuisia, muun muassa transmissioiden määrän kasvu kouluvuoden alkaessa, isäntien kylmän seurauksena alentunut immuunipuolustus ja viruksen stabiilimpi rakenne kylmemmissä olosuhteissa (Dowell 2001).
Hieman myöhemmin tuossa tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että uusimpien tutkimusten mukaan viruksen kausiluonteisuutta ei voida selittää viileämmällä lämpötilalla ja sitten siinä esitetään joitakin muita arveluja kausiluonteisuudelle.
Itseäni kiinnostaa näin maallikkona, että tällaisilla epidemioilla näyttää siis olevan oma syklinsä ja elinkaarensa. Ne puhkeavat ympäri maailmaa samanaikaisesti. Sitten tauti monesti hiipuu ikään kuin itsestään, vaikka ympärillä olisi kuinka paljon ihmisiä jotka eivät ole vielä tartuntaa saaneet. Virustyypistä riippuen jotkut näyttävät olevan vähän väliä aktiivisia, kun taas toiset aktivoituvat harvemmin.
Arvelen, että näin saattaa tapahtua tämän COVID-19 kanssa myöskin, jonka jälkeen se pysyy ikään kuin lepotilassa jossain isäntä-otuksessa odottaen mahdollisuutta iskeä heti kun heikkoutta ilmenee ( eihän esim. herpeskään ole aktiivinen kuin aika-ajoin, vaikka se pysytteleekin koko ajan ihmisen kehossa ). Tai sitten aktivoitumisyritys tapahtuu tietyn syklin mukaan, mitä itse pidän todennäköisempänä. Jos isäntäolento on joku eläin, virus ei välttämättä leviä enää ihmiseen uudestaan. Jos se pysyy ihmisessä, silloin sen aktivoituminen riippuu viruksen sisään rakennetusta "kellosta", että onko sykli esim. 3 kuukautta, puoli vuotta tai 10 vuotta. Sykli voi olla joidenkin virusten kohdalla huomattavasti pidempikin (kurkkumädällä siis 20 vuotta). Mistä tietää, vaikka joillakin viruksilla vieläkin pidempiä jaksoja tyyliin 100 vuotta, jolloin ne olisivat ikään kuin lepotilassa ja siirtyvät siinä muodossa isännästä toiseen, vaikka sitten sukusolujen mukana, tai jotain. Nämä siis vain omia arvelujani.
