Elokuvapäiväkirja

mulla ei oo noista animaatioista paljoa sanottavaa. aattelin et omia projekteja aatellen youtube olis kultakaivos mut pahasti on saanu pettyä. ne näkee jo kaukaa animaatioiksi. iho on yleensä pikselimäinen, sellainen saippuainen vaikka liikkeet muuten oliskin. ne on noi 60-luvun teeveesarjat jossa jälki on parempaa koska ne aikanaan tehtiin manuaalisesti wanhalla tavalla eli kumi- ja muovipuvuilla. Pitkä on vielä matka että tästä tulis jotain mut ehkä jo viiden vuoden päästä noi 3D ohjelmat alkaa olla vähän realistisempia.

Joo, mä oon ollu kateissa ja pahoittelut. elokuvasta on ny sit tänä viikonloppuna kuvattu 2/3 ja eihän se uskottavaa ole, jos se on 2x8h aikana tehty.

Kolmen päivän youtube -sessiot eikä mitään. Näyttää siltä että tube on täynnä opetusvideoita joissa neuvotaan tekeen efektejä muttei sanallakaan mitään niiden korjaamisesta. Se taitaa olla sitten niin ammattilaissarjaa tai tekijät on jo niin parkkiintuneita että osaa ottaa jo kuvatessa huomioon mitä tarttee-

tässä mielenkiintoinen kuvakaappaus jonka kanssa painin.

Kuten kuvasta huomaa, on sekä machete että sen kotelo läpinäkyviä. Itse asiassa lähes kaikissa mun klipeissä tapaa katoilla noita raajoja ja hiuksia. Ongelma juontaa siitä että kuvatessa vihreää veraa vasten oli kova lamput ja kuinka ollakaan että vihreä heijastu sitten metallisen macheten pintaan ja teki siitä vihreän. ja kun vihreän poistaa kuvasta, poistuu myös metalliteräkin. Olenhan minä koettanu tätä korjata; rajannut alueen johon syöttänyt väriä, kontrastia, hueta, tummentanut, vaalentanut ja luvalla sanoen käännellyt kaikkia mahdollisia hanikoita. Kerran olin niinku jo onnistuvani ja muuten hyvä lopputulos mutta käsi värjäyty punaseksi.

Tämä on kuitenkin vähän parempi kuva. Vaihdoin meinaan itse taustaa tummemmaksi. Sen vois ovelasti koettaa leikata jotenkin pois ja antaa pelkän äänen puhua, tai kuvaa voi nopeuttaa. Luulen kuitenkin että se jää tollaseksi. Kesto on 2 sekuntia ja rehellisesti sanoen en usko että on katsojaa joka sitä siinä ajassa huomaa tai jos huomaa, uusi kuva vyöryy jo päälle. Kokonaisuutena näyttää siltä että lähes kaikessa on jotain pikkuvirhettä mutta uskon myös että jos tämän elokuvan kerran katsoo, tai toisenkin kerran, ei niitä kukaan huomaa. Joku raita taustalla, käsi sekunnin ajan läpikuultava jne. Niin pieniä ettei kannata ottaa yhteyttä ammattilaiseen ja maksaa itteensä kipeeksi.

muutenhan siitä tulee saakutin tiukka. Paras tähänastisistani. Mietin vaan että kun puoli elokuvaa on efektiä jossa on kuvaa kuvan päällä niin yksi klippi alkaa painamaan mukavasti megatavuja. Jos ajattelin ottaa siitä pienen dvd-painoksen, jos en muuta niin porukalle ja muutamalle tosi elokuvafriikille niin mahtaakohan sitä löytyä diskettiä johon moisen hirmun saisi sisään?

Mahdollisesti viimeinen sanansäilä tästä aiheesta. Suunnitelmana oli tehdä vielä yks raina, sellanen perusmettäkauhu johon oli haalittuna puvut ja puupyssyt ja niin vaan kävi että koronaepäily kaato sen projektin. Huomenna piti kuvata ja kuvaamatta nyt vaan jää. Ja mitä ilmeisemmin tulee jäämäänkin ja ikuisesti tekemäti. Sitä en tiedä mitä niille univormuille tekis mutta ehkä kuitenkin säästän kun ei sitä ikinä tiedä...

Sen jälkeen oli tarkoitus lopettaa nää elokuvahommat tykkänään ja alkaa niistä puuhista eläkeläiseks. Se nyt tuli yhtä rainaa aiemmin kun piti. Eläkkeellä silti yhtä kaikki. Suoraan sanoen en ihan tälläistä loppua olis itelleni halunnu ja harmittaa vietävästi tyyppienkin puolesta kun näkivät siihen niin paljon vaivaa. Itteeni tietty vituttaa eniten. Ei oikeen juhlallista lopettaa vitutuskäyrään mutta kuka täällä kenenkään mielialoista on kiinnostunu.

Mulla on ollu tää päivä haipakkaa kun olen tehny uutta yritystä saada tuo kauhukuvaelma ny viikonloppuna purkkiin. Aikataulun vaihtohan tarkottaa väistämättä myös miehistövaihdoksia kun yhdelle ei sovi tää viikonloppu ja toiselle ei tuo - ja talvi höökii niskaan joten kauheesti ei pysty siirteleen.

Eli ollaan taas tutuissa uomissa että on kun laho talo jossa pitää yhtä nurkkaa pystyssä niin johan toinen nurkka alkaa vuotaan. Oon kyllä ilonen kun tää mun leffaura saadaan hyvällä lykyllä ny viikonloppuna loppuunsa.

Mun tarttis varmaan tutustua tarkemmin noihin taustanteko-ohjelmiin. Kesällä kun valokuvasin ihmisten ruusu- ja kukkapenkeissä tätä mun pienoismallimaailmaani, niin ei sillon osannu aavistakaan mihin niitä tarttis, ja millä tavalla. Nyt on vähän myöhästä korjailla ja tehdä uusiks mitään mut jotenkuten on pärjätty. Itse asiassa kehittyny aikas paljon sillä niinhän se on että vaan tekemällä oppii. Tällä viikolla opin noista valoista, ja taustahämärryksestä aikas paljon ja lopputulos alkaa olla jo... taidetta.
Tän kuvakaappauksen nimi olkoon iltarusko ruttometsässä. Kyllä kannatti kontata ruttojuuripuskassa... näkymä on todella makee.


No ihan vahingossa kylläkin. Piti peitellä kaikenlaisia mokia joihin ei ole vastauksia. Kun jonkun pää on läpinäkyvä, keksin lopulta miten sen saa paremmaksi lisäämällä väriä mutta sitten alko koko kuva värisemään. Sain lopulta vähennettyä että lisättyä väriä kun vaan väänteli ja sitten joka jannun ympärille alko muodostuun vihreä raita. Lisää hanikoita ja arvatkaa mitä... lopputulos oli muuten kaunis mutta pää oli vaan läpinäkyvä. Yhtä kohtausta tein ainaski 14 kertaa ja sitten kun oikeen luovuus kukkii niin keksii tehdä yökohtauksia salamaniskuineen ja rakuuroineen. Sen verran mekkalaa että yhdet läpinäkyvät solmiot ei paljon seassa näy.