Fennosskandian geologia

Lisää
19.01.2013 19:10 #17743 : samuliloov
Vastaus käyttäjältä samuliloov aiheessa Fennosskandian geologia

Jos tuo kallioviirujen suuntien kartta on vähänkään tarkka niin siitä voisi päätellä esimerkiksi tsunamien tai vastaavien suuntia. Keskelle perämerta olisi esimerkiksi voinut osua jotain mikä olisi laittanut paljon tavaraa liikkeelle.

JN: "Uurteet tuskin ovat tsunamin tekemiä".


Riippuu uurteista. Niitä on joka lähtöön ja nuo selvästi eri kivilajien muodostamat viirut kannattaisi jokaisen unohtaa. Kun katsoo hiekkarannalla pieniä laineita mitkä kasailee pieniä hiekkaharjuja niin ne aallothan siinä harjun muodostumisen loppuvaiheessa työntää itseään korkeampaa hiekkakasaa edellään. Tällainen megatsunamin työntämä kivikasa naarmuttaisi kallioita aivan varmasti.
Mitä tulee tuohon moreenin muodostumiseen niin luulin aina että moreeni on rapautunutta kalliota. Rapakivi rapautuu. Sopiiko moreenien kiteet mihinkään tunnettuun graniittiin? Ja vaikka ei sopisikaan niin mitä väliä.

Ei millään pahalla mutta skepot älkää vastatko mitään. Ei jaksa. Jos erilaisia karttoja laitatte niin kiitos niistä. Kirjoittaa ei tarvi sanaakaan.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.01.2013 19:59 #17749 : Trolli
Vastaus käyttäjältä Trolli aiheessa Fennosskandian geologia

samuliloov kirjoitti: Sopiiko moreenien kiteet mihinkään tunnettuun graniittiin?


keskusteluun ilmaantui mustahevonen, lienet jonkin sortimentin nero? mitä ihmettä ovat moreenien kiteet? käsite moreeni taitaa olla sulle iha utopiaa?????????

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.01.2013 20:01 #17750 : Trolli
Vastaus käyttäjältä Trolli aiheessa Fennosskandian geologia

Jukkis kirjoitti: Jatkan vielä sen verran että arvoitukseen tuo syvyyttä nuo säännöllisesti toistuvat "kulmat" joita ainakaan itse en osaa millään tavalla selittää


kieltämättä hyvin uskomaton muoto aallon tekemäksi. kuvittelisi että aalto tekisi aikalailla suoremman kasan.

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.01.2013 20:16 #17752 : OnWhiteMars
Vastaus käyttäjältä OnWhiteMars aiheessa Fennosskandian geologia

Trolli kirjoitti:

Jukkis kirjoitti: Jatkan vielä sen verran että arvoitukseen tuo syvyyttä nuo säännöllisesti toistuvat "kulmat" joita ainakaan itse en osaa millään tavalla selittää


kieltämättä hyvin uskomaton muoto aallon tekemäksi. kuvittelisi että aalto tekisi aikalailla suoremman kasan.


Onko interferenssi tuttu käsite?

Liity Myytinkertojiin.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.01.2013 20:21 - 19.01.2013 20:28 #17753 : OnWhiteMars
Vastaus käyttäjältä OnWhiteMars aiheessa Fennosskandian geologia
Ei hätää, pistän trollille "lähteen" ettei tartte erikseen kysellä. ;)


Liity Myytinkertojiin.
Viimeksi muokattu: 19.01.2013 20:28 OnWhiteMars.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.01.2013 21:04 #17754 : samuliloov
Vastaus käyttäjältä samuliloov aiheessa Fennosskandian geologia

Sopiiko moreenien kiteet mihinkään tunnettuun graniittiin?

keskusteluun ilmaantui mustahevonen, lienet jonkin sortimentin nero? mitä ihmettä ovat moreenien kiteet? käsite moreeni taitaa olla sulle iha utopiaa?????????


Pieni ajatusvirhe. Vuorisoraa mielessäni pyörittelin. Jos moreenilla tarkoitetaan hiekkaa missä on pyöristyneitä pulterikiviä seassa ja mistä salpausselät ovat muodostuneet niin juttu on toinen mutta yhtä helppo. Jos megatsunami puskee edellään kivikkoa ja hiekkaa useita satoja kilometrejä kenties niin matkalla kerkee kulmat pyöristyä ja moreeni on syntynyt. Jos joku miettii mistä niin suuria aaltoja voi tulla niin siihenkin löytyy helppo vastaus. Yksi mahdollisuus on tietenkin että kun maapallon napojen paikat on vaihdelleet paikkaa 5000-50milj. vuoden välein kuulemma niin maapallon pyöriminen on hidastuessaan laittanut valtameret läikkymään.

Pyysin että skepot olis hiljaa. Toistan pyynnön kohteliaasti. Kiitän etukäteen vilpittömästi. Tuolla asenteella olisi vastustettu kaikkia tähänastisia tieteen saavutuksia aina(ja varsinkin) Einsteinin oivalluksia myöten. Epäkohtelias öykkäröinti tulee siitä ettei siedetä ihmisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa teorioita ja auktoriteetteja joihin skepot ovat itse sokeasti uskoneet. Sokeasti siksi koska kaikki oma ajattelu epäonnistumisen pelossa on täysi mahdottomuus. Traumoja lapsuudesta kenties.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Susibelle

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.01.2013 23:11 #17755 : Find
Vastaus käyttäjältä Find aiheessa Fennosskandian geologia
Harjujen kiviaines, kivet, sora, hiekka ovat lähes pelkästään paikallista kiviainesta. Siirtolohkareet ynnä muut harvinaisemmat hiput muodostaa vain muutaman prosentin koko kivimäärästä jos sitäkään. Vanhat teoriat ei worki tämän asian kanssa.

Veikkaan että harjun alta, sen keskikohdalta, löytyy pituussuuntainen peruskalliohalkeama josta hiekka on puskenut ylös. Isoimmat painavimmat lohkareet on jääneet harjun ydinosaan, sora hieman kauemmaksi, hiekka pintaan ja hienompi aines lillunut ympäröiville tasangoille.

Tätä teoriaa tukisi muutamat muutkin seikat, kuten se että harjun ja ympäröivän maaston välillä ei ole selvää rajaa. Harjun ydinosa ulottuu peruskallioon asti. Pohjavesialueilla vesi monesti hanakasti liikkuu harjun suuntaisesti, mikä viittaa harjun alla olevaan notkoon, rotkoon tai halkeamaan.

Ei joka paikassa ole halkeamaa ollut. Kun johonkin on kertynyt korkeampi kasa, se on siitä levinnyt fysiikan lakien mukaan tyylillä tai toisella kauemmaskin, niinkuin voimme nähdä.

Lauhavuorikin lienee syntynyt samalla tavalla. Mukana on vaan ollut senverran liimaa että hiekka on jäänyt kasalle heti siihen ulostuloreikänsä päälle.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.01.2013 23:15 - 19.01.2013 23:32 #17756 : samuliloov
Vastaus käyttäjältä samuliloov aiheessa Fennosskandian geologia
Jaa-a. Mistä tiedät että kivet, sora ja hiekka on paikallista tavaraa?
Viimeksi muokattu: 19.01.2013 23:32 samuliloov.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Trolli

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.01.2013 09:51 #17758 : Trolli
Vastaus käyttäjältä Trolli aiheessa Fennosskandian geologia

samuliloov kirjoitti: Jos moreenilla tarkoitetaan hiekkaa missä on pyöristyneitä pulterikiviä seassa ja mistä salpausselät ovat muodostuneet niin juttu on toinen mutta yhtä helppo. Jos megatsunami puskee edellään kivikkoa ja hiekkaa useita satoja kilometrejä kenties niin matkalla kerkee kulmat pyöristyä ja moreeni on syntynyt.


fi.wikipedia.org/wiki/Moreeni

www.google.fi/search?num=10&hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source...1188.0j10.10.0...0.0...1ac.1.MVtn0da1iB0

commons.wikimedia.org/wiki/File:MorainesLakeLouise.JPG

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.01.2013 15:26 - 21.01.2013 16:42 #17774 : samuliloov
Vastaus käyttäjältä samuliloov aiheessa Fennosskandian geologia
Kaivopuistossa on muutaman metrin päässä Ehrenströmintiestä viborgiittipulteri. Kiven halkaisija on alle metri ja siihen on kiinnitetty kuparilaatta missä lukee jotakuinkin silleen että "Tämä siirtokivi on ajautunut jääkauden vaikutuksesta nykyisen kaakkois-suomen tai pohjoisen kannaksen alueelta tähän". Kun aikoinaan krapulassa sitä lueskelin reilu kymmenen vuotta sitten niin tulin siihen lopputulokseen että juttu on täysin mahdoton. En tiedä mihin suuntiin jääkauden on sanottu kiviä siirtelevän enkä haluakaan tietää. Maalaisjärki kuitenkin sanoi ja sanoo vieläkin ettei ainakaan Idästä suoraan länteen.

Meni vuosia aikaa ja lueskelin jotain artikkelia koskien kivirakentamista Suomessa. En jaksa muistaa mikä artikkeli oli mutta siinä kerrottiin että aikoinaan(olisko ollu varhaista 1800-lukua) juuri siinä kohtaa Kaivopuiston rantaa oli kivisatama. Ne ajoi siihen kiviä Helsingin rakennustarpeisiin ja ne ajoi niitä kiviä pääasiassa Hamina-Vehkalahti-Virojoki-alueelta missä on pelkästään tuota kyseistä viborgiittia.

Kumpi on todennäköisempää, se että olematon jääkausi on siirtänyt sen kiven vai että se on jäänyt siihen hylkykivenä kivisataman perukoille?
Viimeksi muokattu: 21.01.2013 16:42 samuliloov.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.01.2013 15:33 #17775 : Trolli
Vastaus käyttäjältä Trolli aiheessa Fennosskandian geologia

Jukkis kirjoitti: Lappi oli jo olemassa kuten tiedämme, ja kuten tiedämme senkin, se oli jäätön. Asian vahvistaa sekin että jääkauden ajalla siellä oli jo asutusta - asia joka tosin on tiedetty jo vuosikymmeniä. Nythän uusin tutkimus vahvistaa että ihmisasutusta olisi ollut jäämereltä napapiirille saakka:
yle.fi/uutiset/jaamerelle_paasi_tornion_vaylaa_jo_jaakaudella/5968412


"Our palaeoenvironmental reconstruction suggests that the
site became ice-free ~10,700 cal. yr BP; thus the Aareavaara
site was, both in time and space, located in close
proximity to the retreating Fennoscandian Ice Sheet margin
,
but also in a waterfront location to Ancylus Lake"

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.01.2013 16:58 #17776 : Trolli
Vastaus käyttäjältä Trolli aiheessa Fennosskandian geologia

samuliloov kirjoitti: Kaivopuistossa on muutaman metrin päässä Ehrenströmintiestä viborgiittipulteri. Kiven halkaisija on alle metri ja siihen on kiinnitetty kuparilaatta missä lukee jotakuinkin silleen että "Tämä siirtokivi on ajautunut jääkauden vaikutuksesta nykyisen kaakkois-suomen tai pohjoisen kannaksen alueelta tähän". Kun aikoinaan krapulassa sitä lueskelin reilu kymmenen vuotta sitten niin tulin siihen lopputulokseen että juttu on täysin mahdoton. En tiedä mihin suuntiin jääkauden on sanottu kiviä siirtelevän enkä haluakaan tietää. Maalaisjärki kuitenkin sanoi ja sanoo vieläkin ettei ainakaan Idästä suoraan länteen.

Meni vuosia aikaa ja lueskelin jotain artikkelia koskien kivirakentamista Suomessa. En jaksa muistaa mikä artikkeli oli mutta siinä kerrottiin että aikoinaan(olisko ollu varhaista 1800-lukua) juuri siinä kohtaa Kaivopuiston rantaa oli kivisatama. Ne ajoi siihen kiviä Helsingin rakennustarpeisiin ja ne ajoi niitä kiviä pääasiassa Hamina-Vehkalahti-Virojoki-alueelta missä on pelkästään tuota kyseistä viborgiittia.

Kumpi on todennäköisempää, se että olematon jääkausi on siirtänyt sen kiven vai että se on jäänyt siihen hylkykivenä kivisataman perukoille?


eikö laivankin siirtämä kivi ole siirtolohkare jos se on kerran siirtynyt pois alkuperäiseltä paikaltaan.

se on varmaan tämä?
pienipuutarha.wordpress.com/2011/03/28/rapakiven-siirtolohkare-ja-migmatiittipaljastuma/

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.01.2013 18:22 - 21.01.2013 21:08 #17777 : samuliloov
Vastaus käyttäjältä samuliloov aiheessa Fennosskandian geologia
Kyllä, juuri tätä kiveä tarkoitin. Nyt kun sain katsoa sitä taas niin huomaan että sehän on Kotkan-Haminan seudulta kotoisin. Lähimmät tuota kuviota vastaavat kauppakivet ovat nimeltään Eagle Red ja Carmen Red mitä kumpaakin louhitaan tänäkin päivänä. Pitäisi olla kiillotettu pinta niin näkisi tarkemmin. Ne on laivanneet Helsinkiin louhittuja ja kantikkaita kiviä. Joku on koittanut onneaan ja yrittänyt laittaa sekaan tuollaisen luonnonpulterin mikä ei tietenkään stadin kivisepille ole kelvannut.

Kiitos linkistä.
Viimeksi muokattu: 21.01.2013 21:08 samuliloov.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.08.2013 17:09 #20016 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Fennosskandian geologia
Jatkaisin vielä alkuperäistä aihetta eli ideaa siitä että tanska olis ammoin irtaantunu norjasta - ajatus joka on tietenkin vastoin kaikkea tietämäämme. Ei sille vaan mitään kuitenkaan voi että tanska siihen muottiin mahtuu, kuten mahtuu suomen etelärannikkokin kiinni baltiaan jne.

on kuitenkin fakta että norja että grönlanti ovat olleet toisissaan kiinni koska molempien maiden vuonot ovat niin identtiset että melkein ovat kuin peilikuvat. se on sitten toinen kysymys koska tämä olisi tapahtunut.

anyway, keksin tuossa että eihän sitä norjasta asti tartte vuonoja ettiä kun sellainen on tossa teiskossakin. oikeastaan se oli ihan pimee idea ruveta vertaan maastollisesti näsijärven vastarantoja toisiinsa mutta sille ei mitään voi, että niissä on tiettyä identtisyyttä. sen verran kumminki että vastaavalla tavalla päijänteen vastarannat ovat lahtineen ja niemineen kun avain ja lukko jotka sopii toisiinsa mitä parhaiten - erityisesti kun repeämäsuuntaa pitää luode-kaakko -suuntaisena.

Mistä voi esittää varovaisen - tai varovaisen ja varovaisen - että samalla kun grönlanti irtosi norjasta, myös merenkurkku repesi ja samalla noi näsijärvet, päijänteet ym. onko tämä sitten tapahtunu miljoonia vuosia vai vasta muutama tuhat vuotta sitten, on oma kysymyksensä.

eli eihän tää keskustelu suinkaan hautautunu omiin mahdottomuuksiinsa - piti vaan saada lisää polttoainetta.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
31.08.2013 22:55 #20031 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Fennosskandian geologia
Tämäkin uutinen jäi eilen linkittämättä
www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194835446482/artikkeli/gronlannin...ytyi+jattimainen+kanjoni+katso+kuva.html

ei sen puoleen että tämä sinänsä uusi uutinen olisi. tätä on päätelty jo kauan sitten ns. painovoima-anomalioiden avulla joka ilmentää että keski-grönlanti olisi ns. tyhjä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.193 sekuntia