- Viestejä: 9758
- Vastaanotettu kiitos 491
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Jukkis kirjoitti: Sitten me päästään detaljeihin. Noi yleiskartat on vähän hämääviä mut sanotaan ny noista tieteilijöistä mitä vaan, niin geologit on kyl pätevää väkee ja ne osaa hommansa. Olen ettiny megaliittikulttuurin pohjoisinta kiveä ja se näyttäs tällä tietämin olevan pohjanmaalla Tohnisen äijän kivi vähän kyläkaupasta pohjoiseen ja se osuu kun nakutettu just tohon rantaviivalle. Itse asiassa tollaseen merenlahteen joka on ollutkin hyvä asuinpaikka murtovetensä ja suojaisen sijaintinsa puolesta.
Historiantutkija J.V.Ruuth kutsui v.1897 jokea "Suupohjan emäjoeksi". Armas Luukko arveli tuntuvan siltä että "Kyrönjoki" säilyi "Korpijoen" rinnakkaisnimenä joen yläjuoksulla 1500-luvulle asti... Mutta tässä tulee se varsinainen pommi:
Joen oikea nimi vanhastaan oli koko matkalta ILMAJOKI !!!
Siitä kertovat paikannimet "Ilmolan pohja" (1532) ja Ilmola (1546) sekä se tosiasia, että eteläpohjanmaan maakunnan kartassa v.1650 joen nimenä oli aina Kauhajoen Aronkylään saakka ILMAJOKI (Ilma fluvius). Siellä joki haarautuu ja vielä Litorianmeren alkuaikoina 10000 vuotta sitten, Aronkylässä oli kapea salmi jossa Kurikan Niinistönmaa, Jurva, Nenättömänkylä ja Pässilä oli lähes Ahvenanmaan kokoisella saarella. Kauhajoki kuului jo mantereen puolelle. Tuolloin meri oli 90 metrin korkeudella ja meiränkin tupa olisi mukavasti ollut 7 metriä vedenpinnan yläpuolella. Myös Hiivanaasen aluetta ympäröisi puolikaaren muotoinen lahdelma.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Antero kirjoitti: Saaren pohjoisempi pää päättyy Tipulinkalliioon ja josta on ollut toisaalla juttua. Jurvan ja Tipulinkallion välille sijoittuu Pässilän satama-alueet, joita on ainakin Kokonmäessä ja jossa on myös jättinkirkko. Vanha-Pässilässä ja Pikkupässilässä on suurimmat "laituripaikat" neljässä tasossa, kuten myös Rajalammen vierellä olevalla kalliolla.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
tarja kirjoitti: Todella mielenkiintoiseksi mennyt tämä keskustelu muinaisrantojen myötä. Todella fiksua kytkeä nämä megaliitit muinaisiin vedenkorkeuksiin. Tästä on varmasti löydettävissä paljon uusia ulottuvuuksia.
Antero kirjoitti: Saaren pohjoisempi pää päättyy Tipulinkalliioon ja josta on ollut toisaalla juttua. Jurvan ja Tipulinkallion välille sijoittuu Pässilän satama-alueet, joita on ainakin Kokonmäessä ja jossa on myös jättinkirkko. Vanha-Pässilässä ja Pikkupässilässä on suurimmat "laituripaikat" neljässä tasossa, kuten myös Rajalammen vierellä olevalla kalliolla.
En tunne näitä Pässilän seutuja ja varmasti alueelta on löydettävissä vaikka mitä mielenkiintoista. Näitä satamia on kuitenkin vaikea pitää ihmisen tekosina, jos todellakin sijaitsevat aavan meren puolella. Merenkulkijat ovat aina rakentaneet satamansa suojan puolelle. Kyseessä on todennäköisesti muinaisranta jonka ahtojäät ovat lananneet vuosisatojen aikana. Merenrannat ovat pullollaan vastaavia muodostelmia tänäkin päivänä.
Naapurin vanhaisänta usein kertoi trooppisista kasveista ja että Suomi on ollut joskus muinoin Egyptin korkeudella. Kertoi että Pässilässä ja Äijän- sekä Ämmänpellolla on sellaisia kasveja mitä ei missään muualla Suomea ole. Hän myös kertoi satamasta ja siitä että siellä on edelleen metallirengas johon on joskus muinoin vene sidottu kiinni. Moni tuttu kertoo nähneensä sen renkaan ja sen lähettyvillä on iso luola, parikin sellaista. Myös kalliomaalauksia olisi... Paikka missä kiertelin on tosiaan satama tai laivatelakka, ajalta kun vesistö ennen maan kohoamista ylsi pitkälti yli sadanmetrin korkeuteen. Vanhan Kainuunmeren alue on tunnettu maan kohoamisesta ja maan nousu tapahtuu voimakkaimmin Merenkurkusta Kemiin ulottuvalla alueella, ollen paikoitellen suuruudeltaan 9 mm vuodessa. Laskettaessa maan kohoamisen mukaan koska vesi on näitä rinteitä huuhtonut, päästään karkeasti 14000 vuoden taakse eli 12000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Ancylusjärven aikajaksolle. Ancylusjärvi oli ennen Litorianmerta ja nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8900-7200 eaa. Vaihe on nimetty tuon ajan kerrostumista runsaasti löytyneen Ancylus fluviatilis -kotilon mukaan. Sataman ympäri menevä tie on 120 metriä meren pinnasta ja rinne jossa satamalaitureita on muinoin ollut, on 140 metrin korkeudella. Laskin rienteessä olevaa vuonoa kulkiessani noin 300 metrin matkalle yli 20 laiturin haaraa. Ajan myötä kun maa on kohonnut ja veden pinta on laskenut alemmas, laiturivalleja on useammalla tasolla. Parhaiten säilyneet on ylempänä ja se mikä niissä eniten ihmetyttää, miksi kivilaatat on aseteltu tai "valettu" 45 asteen kulmassa... Vasta alempana nuoremman kauden kivet ja niiden saumat on suoremmassa linjassa. Niin miksiköhän muuten ruotsalaisvaikutteinen museovirasto muuten kiertää tälläiset alueet kaukaa...
Koordinaatit: 62.74369, 22.19345
Kokonmäen jätinkirkolta ja satamasta matkaa tänne on 1.4 km ja Rajalammen satamakalliolta 1,9 km sekä Hiivanaisenkiveltä 5 km.
Kuvanssa oleva V-haarauma on kanavan alkupäästä toinen ja suurten "laivojen" telakoitumiseen tehty ja johon laivan tai veneen köli asettuu.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kaunisnevan kivipöytä ja sen läheisyydessä olevat samanmuotoiset pienet kivi-kasat kiinnostavat varmasti tutkijoita. Metsästystä ja Lapin matkailua harrastava Heikki Harju on valmis lähtemään oppaaksi. Aikaa eläkeläiseltä liikenee kivipöydän esittelemiseen. Heikin tavoittaa numerosta 0400- 841 128.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Jukkis kirjoitti: Kai sen sanoo järkikin että jäätä pitkinhän se on tönätty ja jos nykyjäälläkin vielä ajetaan kuorma-autoilla, niin kyllähän tollanen kivikin kantaa jään päällä. Ainoo vaan että holoseeni alkoi jo 9500eaa ja mitään jäätä ei enää ollutkaan.
Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.