Jalkakivitutkimus

Lisää
08.03.2016 20:28 #30291 : VesQ
Vastaus käyttäjältä VesQ aiheessa Jalkakivitutkimus
Mulla itsellä on koko ajan ollut pieni kutina että kalliomaalaukset ja jalka ym kiikkukivet vois olla ainakin hiukan erillään toisistaan. Ainakin jos miettii tuota laukaan saraakalliota. Lähistöltä ei kivimonumenttejä löydy enkä oo kuullu että Konnevedellä olis maalauksia. Kuitenkin saraakallion lähellä on suomen suurin löydetty punamultakalmisto niin niiden ajoitukset täsmää. Jos nyt sit pitäis arvata niin kyllä mä ne kivet arvioisin vanhemmiksi ku maalaukset.

Laittakaapa Googlen kuvahakuun "kiikkukivi". Osaisko kukaan selvittää missä se tokalla rivillä eka kuvan kivi mahtaisi olla?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.03.2016 22:05 - 08.03.2016 22:07 #30292 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Jalkakivitutkimus
Tein vähän nojatuolitutkimusta aiheesta googlella ja karttapaikalla. Wikipediassa löytyy sivu siirtolohkareista:

fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_siirtolohkareista

Tässä kaikki löytämäni Karttapaikan heiluvat, liikkuvat ja kiikkuvat kivet:



Minun ruudullani toisen rivin ensimmäinen kuva on se missä on lapsi kiven vieressä. Tämä sijaitsee Sysmän Onkiniemellä.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 08.03.2016 22:07 tarja.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: A kivi

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2016 00:27 - 09.03.2016 00:55 #30293 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Jalkakivitutkimus
Kalliomaalauksiin liittyen, onkohan mahdollista että punamultapigmentti olisi syntynyt raudanvalmistuksen ohessa...

Punamulta (Fe2O3·H2O) on maaväripigmentti. Sitä käytetään yleisesti keittomaalin pigmenttinä. Punamulta on rautapitoista savimaata, hyvin hienojakoista hematiittia. Koostumus vaihtelee esiintymispaikan mukaan, parhaat punamullat sisältävät jopa 95 prosenttia rautaoksidia. Pigmentin sävyt vaihtelevat sen sisältämien sivuaineiden mukaisesti. Tyypillisesti punamulta sisältää noin prosentin lyijyä, 0,5 % kuparia ja 10 % luonnon kvartsia. Sävy määrittyy myös polton mukaan: mitä kuumempi poltto sen tummempi sävy. Pigmentin valmistuksessa maa lietetään, sekoitetaan ja poltetaan. Vanhojen punamultamaalien sävy oli varsin vaalea, koska lämpötilaa ei silloisilla uuneilla saatu kovin korkeaksi. Tällä vuosisadalla pigmenttien sävyjä on tasaisesti tummennettu, mutta myös vaaleampaa italianpunaista on saatavilla.



Toinen mikä viittaisi raudan valmistukseen on saviruukut, joissa käytettiin asbestikuituja vahvistamaan astian kestävyyttä. Miksi aspestikuitua kun olkikin ajaa saman asian ja sitä käytettiin mm. tiilien kestävyyden vahvistamiseen. Miksi liettää savea ja keittää sitä, kun talojenkin punamulta maalaaminen on ollut tunnettua vasta muutama satakunta vuotta tai jotta se kipattaisiin pelkästään vainajan hautaan saati taiteiltaisiin muutamilla kuvilla kallion seinämään.

Punamultaa on käytetty jo esihistoriallisella ajalla, jolloin sillä on korostettu kalliomaalauksia, maalattu luolamaalauksia, värjätty haudattavia ja pieniä esineitä. Punamullalla on maalattu muun muassa Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinassa. Suomessa kampakeraamisella kaudella (4200–2000 eaa.) valmistetut savihahmot värjättiin usein punamullalla. Ruotsissa punamullan valmistus alkoi (vasta) keskiajalla, jolloin raaka-aineena käytettiin Falunin Kopparbergin kuparikaivosten jätekivestä valmistettua kaivoslesettä eli teknistä punamultaa. Punamultaa käytettiin keittomaalin pigmenttinä.


fi.m.wikipedia.org/wiki/Punamulta

Saviastioiden raaka-aineet hankittiin todennäköisesti yleensä asuinpaikkojen läheisyydestä, sillä suuret saviastiat ja savimäärät olisivat olleet hankalia kuljettaa kauempaa. Astioiden valmistukseen ei käynyt puhdas savi, vaan siihen oli sekoitettava jotain polttokestävyyttä parantavaa ainetta sideaineeksi, kuten hiekkaa, kvartsi- tai maasälpämurskaa, asbestia, palanutta luuta, kalkkikivirouhetta tai orgaanisia sekoitteita eli simpukankuorta, hyöheniä tai kasvien osia. Ainesten laatu ja määrä vaihtelivat eri kulttuurivaiheissa. Kampakeraamisten astioiden valmistustekniikka on voitu päätellä asuinpaikoilta löytyneistä särkyneistä kappaleista. Astiat tehtiin ns. vyöhyketekniikalla liittämällä 4-6 cm leveitä savivöitä päällekkäin. Vyön alareunassa oleva uurre sijoitettiin aina edellisen vyön ohennetun reunan päälle ja liitoskohta tasoitettiin. Koristelu oli tehtävä ennen saven kuivumista. Valmiit kuivatetut astiat voitiin polttaa joko kuoppaliedessä tai avotulella noin 400 asteen lämpötilassa. Koristeina olevien kuoppien tarkoitus lienee alunperin ollut vain edistää astian palamista. Kuoppia painettaessa savea tuettiin sisäpuolelta sormella, jonka jälki painui saveen. Astiaa poltettaessa sormenjälki on jäänyt ikuisiksi ajoiksi astian sisäpintaan. Astioita on voitu koristaa leimapainanteiden ja kuoppien lisäksi myös maalaamalla astia punamullasta tai noesta tehdyillä väreillä.


www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/5

Mitä mieltä luokkahitsari on? ;)
Viimeksi muokattu: 09.03.2016 00:55 Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2016 06:33 #30295 : VesQ
Vastaus käyttäjältä VesQ aiheessa Jalkakivitutkimus

tarja kirjoitti: Minun ruudullani toisen rivin ensimmäinen kuva on se missä on lapsi kiven vieressä. Tämä sijaitsee Sysmän Onkiniemellä.


En tarkottanu sitä kuvaa. Näköjään vaihtavat paikkaa ainakin iPadilla katottuna. Se kivi jossa on kolme jalkaa mut kuvassa näkyy vain kaks.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2016 10:58 - 09.03.2016 11:04 #30296 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Jalkakivitutkimus
Hieno dolmen. Mahtaako kiikkua lainkaan ?

Tässä lisää kiikkuvista kivistä:
www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/2-2007/kejonen.pdf
www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/1-2011/kejonen.pdf
Viimeksi muokattu: 09.03.2016 11:04 tarja.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2016 14:33 #30297 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Jalkakivitutkimus

Kivi synnyttää kiikkuessaan matalan, jymisevän äänen, joka ei kuitenkaan ole kovin voimakas.



Tulipa mieleen Koirivuoren tien kuminasta, josta ennen muinoon kumiseva ontto ääni kantautui kauas ja varoitti kylää lähestyvistä ratsastajista, joilla oli pahat mielessä. Toinen mikä noiden keikkuvien kivien tarkoitus voisi hyvinkin olla, on luoda matalalla jymisevällä äänellä pelotevaikutuksen... Ainakin joissain paikoissa niitä on hyödynnetty metsästyksessä kettujen piilosta ajamiseen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2016 17:02 #30298 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Jalkakivitutkimus
Tää mun homma tais aikanaan alkaa nimenomaan tästä kivestä, joka sittemmin on ilmennyt, et taitaa olla sellainen tyypillinen kumistuskivi. Nousiaisista jos nyt välttämättä haluatte tietää.


Mulla on ollu kyllä sellainen karkea rajanveto että mitä kauemmas muinaisuuteen mennään, sen isommiksi nää muuttuu. Nää pienet on varmaan tehty ihan käytännön syistä, jos ei muuta niin ovat toimineet nimenomaan pöytinä eli työalustoina. Mitä enemmän ajaudutaan menneisyyteen, sen epämääräisemmiksi niiden käyttötarkoitukset muuttuu. Tollaset nekimetriset siirtolohkareet ei sit enää omaa paljon samaa näitten kivien kanssa.

Minä nyt olen nähnyt tiettyä yhtäläisyyttä noitten kuparikauden dolmeneiden ja kotimaisten jalkakivien kanssa, mut se voi olla sattumaa koska käyttöidea ei vastaa. On kumminkin niin että megaliitti/kupari -kaudella oli toi taivaanmekaniikka avainasemassa ja onhan noi dolmenitkin suunnattu aina jonkun taivaanmekaanisen säännön perusteella - olkoon niitten käyttötarkoitus sit mikä on. Se lienee ollut aikakaudelle tyypillistä ja näkyy kyl kotimaisissakin kalliomaalauksissa. nehän on aina suunnattu tiettyyn ilmansuuntaan ja sanokaa mitä sanotte, mut kalliomaalausten aihepiirit on suoraan tähtitaivaalta. kyl ne ihmiset ja hirvet on noita orioneita ja kaksosia ja leijonien tähtikuvioita.

mut niissä on noi kallioprofiilit ja samaa ideaa toitottaa noi savi-idolit jotka voi olla ihmis- tai eläinaiheisia. mut tääkin perustelu voi olla pettävää koska tokihan ihminen on näitä aiheita käyttänyt aina universaalisti. ei kai voi odottaa et ihmishahmo olis vaan jotenkin yhdelle aikakaudelle tyypillinen. mut ei oikeen oo muuta aikakautta joka ne olis voinu tehdä. Ihan turha vetää mukaan noita askolan kivikautisia kulttuureita koska kivikausi näyttäytyy rannikkokulttuureina ja nää on sisämaassa ja niitä on ilmeisesti tuhansittain - paikoissa jossa asutushistoria käytännössä alkaa noissa mitoissa vasta keskiajalla - eikä ole tietyillä alueilla alkanut vieläkään. Se on nyt vaan sit uskallettava katsoa raakasti enemmän menneeseen päin niin pitkälle kun on tarpeen. Jopa aikaan ennen nykyihmistä. Näiltä ajoilta tota eläintaidetta sit löytyykin.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2016 19:16 #30301 : VesQ
Vastaus käyttäjältä VesQ aiheessa Jalkakivitutkimus

VesQ kirjoitti:

tarja kirjoitti: Minun ruudullani toisen rivin ensimmäinen kuva on se missä on lapsi kiven vieressä. Tämä sijaitsee Sysmän Onkiniemellä.


En tarkottanu sitä kuvaa. Näköjään vaihtavat paikkaa ainakin iPadilla katottuna. Se kivi jossa on kolme jalkaa mut kuvassa näkyy vain kaks.


No nyt. Tarkotin tätä. Mun mielestä aika täydellinen vaikkei niin kovin isolta näytäkkään.

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2016 21:32 #30303 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Jalkakivitutkimus
Ettei olis Lieksasta?
ja ettei esittäs vaikka villisikaa

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2016 21:47 #30304 : Amidontti
Vastaus käyttäjältä Amidontti aiheessa Jalkakivitutkimus
Kyseessä on Pyssyvaaran kivi joka sijaitsee Nurmeksessa, lähellä Lieksaa.

Liitetiedostot:
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: A kivi

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.03.2016 16:50 #30311 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Jalkakivitutkimus
Mä oon tässä läpiköyny noita vanhoja kuvia ja koettanut päätellä niistä yhtä sun toista. tästä kuvastahan tää päättelyketju aikanaan alko ja eihän sille mitään voi että kokonsa ja muotonsa puolesta se on kun ilmetty mammutti



Otan nyt ihan esimerkkinä vaikka ton Ruoveden kun tuli siellä käytyä kattomassa sitä paimenen alttaria ja törmättyä siihen albiinohirveenkin. Ihan ekaks on tää nokkakivia jossa siis todellakin on nokka tonne vasemmalle. Mielikuvitus varustaa sen luonnolliseen kokoonsa ja jonkinlaiseks jättiläisjoutseneksi jollasia kuulemma liihotteli taivahalla vielä holoseenikaudellakin. parimetrisiä äkäsiä lintuja. ei kannata ruokkia.



Osa näistä kivistähän edustaa ihan selkeesti pelkkää päätä ja osassa on torso mukana. samalla mäellähän oli siis toi paimenenalttari joka on aikas ilmetty norppa tai hylje.


Sitä en sit tiedä onko noita polskinu sisämaan isoissa järvissä ja vesistöissä mut eihän se mahotonta tietenkään ole. Selvästi se ainaski on isompi mitä luonnossa nykyisin.
tää ekana vastaan tullu kivi on ilmetty saukko mut kokoluokkaansa suurempana. nehän on nykyisin sellasia pieniä vintöitä.

Liitetiedostot:
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: A kivi

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.03.2016 19:18 #30312 : A kivi
Vastaus käyttäjältä A kivi aiheessa Jalkakivitutkimus
nyt on kyllä nätin muotosii kiviä.. ja monesti muistuttaa ittekin jostain eläimestä kun vähän aikaa kattelee..
tossa kuva missä on ehkä entinen pöytäkivi mut joku on kayny keikuttaa sen pois paikaltaan.. picasaweb.google.com/103704973429246719832/December7201502?a...y=Gv1sRgCNrRybDJyI1p#6225564020550733026
oonpa sitäkin miettiny että onko joku laitettu tuhoomaan näitä hienoja kiviä, kun monesti just se kukkulan näyttävin kivi onkin keskeltä halki..
vai onkohan vaan luonnon tekosia.
niinku esim tässä ois hieno munan muotonen mutta on mennyt kahtia.
picasaweb.google.com/103704973429246719832/December7201502?a...y=Gv1sRgCNrRybDJyI1p#6225559494190616082
ja kuvia yhestä kivi-eläintarhasta.. tää on yks mun lempipaikoista täältä vaajakosken alueelta. selkeesti näkyy ihmisen kädenjälki ainakin paikanpäällä jos ei kuvista.
picasaweb.google.com/103704973429246719832/December7201502?a...y=Gv1sRgCNrRybDJyI1p#6225562195304854402

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.03.2016 19:26 #30313 : A kivi
Vastaus käyttäjältä A kivi aiheessa Jalkakivitutkimus
sit on tässä samassa rinteessä eri korkeuksilla kaks aika samantyylistä kivee missä menee tollanen ura yhellä tasasella pystysivulla..
olisko kartta jostain reitistä, vai kenties ehkä ennen mäen alla kulkeneesta joesta...
siinä linkit kivien kuvista
picasaweb.google.com/103704973429246719832/December7201502?a...y=Gv1sRgCNrRybDJyI1p#6225562667141122194
ja
picasaweb.google.com/103704973429246719832/December7201502?a...y=Gv1sRgCNrRybDJyI1p#6225563717173024882

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.03.2016 19:37 #30314 : A kivi
Vastaus käyttäjältä A kivi aiheessa Jalkakivitutkimus
ja tässä saman seudun kivitarhaa
picasaweb.google.com/103704973429246719832/December7201502?a...y=Gv1sRgCNrRybDJyI1p#6225562958771142818
kyselin kaupungin maankäyttöinsinööriltä luontopolun merkeissä tästä paikasta niin ei olla kuulemma tuhoomassa ainakaan vielä ens kesänä. mutta rivitalorakentajat lähestyy toisesta ja omakotitalolukaalit toisesta suunnasta..
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=kivitarha...s=EPSG%3A3067&y=6902216&x=440057&lang=fi

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.03.2016 23:33 - 10.03.2016 23:43 #30315 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Jalkakivitutkimus
Varmaankin toi pakkanen ja salamat halkoo kiviä ihan luonnostaan. mut jäi kiinnostaan toi kolmiomainen kivi joka sunkin kuvissas oli ja johon tuppaa törmään ainakin mettälappalaisten pesäpaikoissa. jotenkin on tunne et se symboloi kotaa ja sen takia ihan tieten nostettu asentoonsa.

MUOKS: mistähä päin isojärven kansallispuistoo tän löytäs,
janikvirtanen.1g.fi/kuvat/Retkeily%C3%A4+%28Hiking+and+Trekk...J%C3%A4rven+Kansallispuisto/_MG_3701.jpg
Viimeksi muokattu: 10.03.2016 23:43 Jukkis.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.360 sekuntia