messuilua

Jari Tervo otetaan vakavasti, vaikka se on vanha juoppo, koska se kirjoittaa dekkareita.

Se on varmaan se syrjäytyneen juopon näkökulma mikä niissä kiinnostaa, koska kaikki intellektuelleiksi kohotetut dekkarikirjailijat kirjottaa sellaisista.

Sellaisen kun panee päähenkilöksi niin kaikki maailman rikollisuus voidaan keskittää samaan syrjäkylään eikä kukaan pidä sitä epäuskottavana.

On vähän epätodennäköistä, että semmoisen postitoimipisteessä hajonneesta paketista paljastuu ydinpommi, mutta jos se putoaa syrjäytyneen juopon varpaille niin sitten kaikki on ok.

Jukkis kirjoitti: Mulle sano toi Mediapinnan äijä harvinaisen terävän oivalluksen: Kun täyttää 50v ei kukaan enää ota vakavasti!

Jotenkin toi on jääny korvaan että näin se maailmanmeno vaan tapaa mennä. Enpä tiedä muuten juuri yhtäkään senikäistä jota ei jo pidettäs vähän kyllästyttävänä tyyppinä, ellei sit oo nuorena hankkinu sen verran meriittiä että olis joku julkku. mut ei sellanenkaan oo julkku muuten kun omanikästensä keskuudessa. Täytyy vaan myöntää että on jollain tavalla ihan out...

Useimmiten se on niin että se vaatii sukupolven kahden yli hyppäystä kun on taas julkku. Julkulle se on sikäli ongelmallista, kun useimmat lepää jo kivipainon alla ja eivät pääse enää nauttimaan työnsä hedelmistä.

Dekkarikirjailijalla on sekin etu, että muitakin kirjoja sitten luetaan.

Mika Waltarin historiallisien tiiliskivien suosion salaisuus on komisario Palmu, jonka ansiosta niitä on lukenut moni sellainenkin, joka ei tähän lajityyppiin muuten koskisi.

Tänään tuli käytyä Teknologia'15-messuilla ja näin mihin suuntaan ala on kehittymässä.

Roinaa on jaossa paljon enemmän kuin viime vuonna, mutta esitteitä jaetaan vähemmän. Kahvia sai ainakin kymmenestä paikasta ja makeistarjoilu oli ylenpalttinen.

Näytteille panossa kehitys on mennyt värikkäiden tai välkkyvien valojen suuntaan. Myös pelkillä julisteilla ja esitteillä näkyy pärjäävän jos ei viitsi raahata mitään paikan päälle.

Oppilaitoksille on kova sana, että niillä on 3D-printteri, jollaisen saa hommattua kuka tahansa vähän päälle tonnilla.

Inssi, joka tosissaan tuntee alan, on out, ja myyntitykki ja pissis ovat in.

Myös se perinteinen palkattu malli/juontaja-pimu on näköjään out ja mainoskassin voi työntää pahaa-aavistamattoman ohikulkijan nenän eteen aika aggressiiviseenkin tyyliin. Se, että muistaa ketä on jo yrittänyt puhua ympäri kiinnostumaan jostakin, ei ole tärkeää, ja ihan pistää silmään jos joku yrittää vielä tosissaan pitää kiinni tästä periaatteesta.

Fantsuja museoautoja oli kanssa hyvin, vaikka uuden teknologian tapahtumasta oli olevinaan kyse.



Tää homma rupeaa olemaan puhdasta markkinointia, mitä ei olla edes harkittu kunnolla.

Plussaa on, että heijastimia on nyt enemmän kuin niitä ehtii talven aikana hukata.

Kyniä olisi varmaan voinut kerätä monen vuoden tarpeisiin tarvitsematta ottaa kahta samanlaista, ja kasseja, avainkaulanauhoja ja linssinpuhdistusliinoja oli tyrkyllä joka puolella.

Mun mielestä teknologiamessuilla näkyy aika selvästi, miksei suomalaiset firmat pysty myymään kunnolla edes priimatavaraa.

Niille tärkeä ihminen on semmoinen, joka haluaa olla tärkeä.

Messuilla näiltä ei kannat kysyä mitään, koska ne vastaan yksinkertaiseenkin kysymykseen jaarittelulla ja eksyy helposti aiheesta. Ilmapiiri on kyllä tosi lämmin, mutta muuten olo on kuin olis jotenkin juuttunut paikoilleen. Ei sitä kestä jos ei anneta kupillista kuumaa kahvia, jota pitää jäähdytellä ennen kuin sen voi juoda.

Nörtit on eri asia. Ne ei yleensä osaa esiintyä, mutta ne joko tietä tai osaa kaiken mitä mieleen tulee kysyä, riippuen siitä mitä ne tekee työkseen.

Sitten on nää edustustilaisuuksia kiertävät laitetut naisihmiset, joita jotkut bimboiksi kutsuu.

Niillä on esiintymistaito hanskassa eikä sormi mene suuhun missään tilanteessa. Ne ei jaarittele vaan asiavaihde on päällä koko ajan. Joskus pitää tarkistaa jotain kun on sentään pystymettästä reväisty ihminen, mutta niin pitää kyllä sen jaarittelevan myyntitykinkin.

Nää pystyy usein jopa muistaan naamasta jokaisen jonka kanssa ne vaihtaa edes pari sanaa kolmen päivän aikana, mutta tämmöinen niitä jotenkin alempiarvoisena pitävä myyntitykki joutuu usein tarkistaan kännykän kalenteriohjelmasta mitä seuraavaks pitää tehdä kun päiväohjelmassa on niin paljon sisältöä, ettei kaikki voi pysyä mielessä.

Eli mulla on sellainen käsitys, että jos firma palkkais tämmöisen bimbon ja perehdyttäis sitä firman toimintaan vaikka kuukauden ajan ja antais sille sen jälkeen mukaan kaikki tarpeelliset nörtit jä lähettäis sen kiertään maailmaa, kauppa rupeais käymään ihan eri tavalla.

Myyntipuolella on kanssa nörttejä niin että ei sen pukujupin osaaminen ihan korvaamatonta ole.

Minen ehtinyt vielä kattoo Prionia kun se jo vietiin käsistä. Emännän veli tuli akkansa kans kylään kun hoksasi hyllyllä kansion, -Mikäs tää on? Lukaisi teksit ja totesi -täähän mielenkiintoista, lainaatko? Hän tuo sen viikon päästä takaisin... Sanoin etten oo ittekkää vielä kattonu ja ehdotin että tilaa, mutta niin se vain piti saada mukaan ja matkaan. Samalla sitten annoin Vaivaistalonkin kattottavaksi samalta tekijältä

Sähän voit panna jatko-osaan vähän New Agea mukaan. Paat mukaan jotain viittauksia ley-linjoihin ja jossain kohtauksessa on megaliitti, mitä joku outo heimo on alkanu palvoa.

Ei sitä paljon tarvii olla atmosfääriä luomassa. Kunhan on sen verran että asiasta kiinnostuneet huomaa. Puoli minuuttia yhteensä on jo aika paljon.

Sun kannattais harkita megaliittielokuvaa, ettei harmita sitten kun joku muu tekee sen ensin.

Voisit hyödyntää kokemuksias vaikka silleen, että joku näkee vaikka juhannusyönä kallion päällä sinivalkosia aaveita ja menee ihmettelemään asiaa. Tälleen sen sais käsiteltyä ilman, että pitää tehä joku tietokoneanimaatiosaaristo sinne ylös tai megaliitteja alas.

Siinä vois yrittää jotain kansallishengenkin tapasta. Päähenkilö pääsee niinku juurilleen ja silleen.