'
Ikinä en oo ollut kellekään vihreenä kateudesta...
Tiesittekö että olen tässä maassa ainoa tietokirjailija jota voi tituleerata vaikkapa maallikkotieteilijäksi? Se on sikäli hämmästyttävää, että muualla se on varsin yleinen kirjailijatyyppi. Jos me ajattelemme jotakin Britannian, Saksan tai vaikkapa Ruotsin muinaishistoriaa joka on pitkä kuin mikä, siitä riittää ammennettavaa kaikille. Sen vuoksi näissä maissa onkin koko ajan kokonainen eskardoona maallikoita tutkimassa milloin aihepiiriä, erityisesti mystisen muinaishistorian saralla. Toki on sanottava, että Suomessakin on sallittu maallikoille joitakin aihepiirejä, kuten suku- tai pitäjätutkimusta tms pienemmän kaliberin tutkimuskenttää, mutta on tavatonta, että joku ottaisi kantaa kokonaiskuvaan. Tai jopa kokonaiseen aihepiiriin.
Myönnän että urani ajan on ollut rasitteena tittelinpuute,sillä sen vuoksi on yleensä lähtökohtaisesti jotenkin epäilyksenalainen; ”Mitä tieteilijät tästä sanoo” tai ”mikä sun koulutukses on” on tyypillisimmät kysymykset, joihin törmään koko ajan. Rehellisesti sanoen, näen tämän ongelman juontuvan siitä, että maamme muinaistutkimus on alkeellisella tasolla, ja se että maallikotkaan eivät sitä kehitä eteenpäin, on samaa ongelmakenttää. Pääsääntöisesti syyt ovat ahdasmielisyydessä, pienuudessa, yhden totuuden hegemoniassa, jossa rinnakkaistotuus nähdään jotenkin kilpailevana eikä näkökulman täydentäjänä, ja sitten on vielä ne liian pienet piirit, joka juontaa pienestä väestöpohjasta. Ei siitä kannata missään nimessä katkeroitua, kyse on vaan rakenteesta. Eikä tässä ole syytä vähätellä itseään saati porata edelläkävijän rooliaan, sillä se mitä teen, sille on valtava sosiaalinen tarve.
Väittävät minua mukamas huuhariksi mut pitäähän sitä foliohattu olla jotta mindcontrol ei pääse iskemään
En minä ole pienkirjailija. En ole ollut enää vuosiin. Painosmäärät lasketaan nykyisin tuhansissa ja ne on pääosin myyty vuodessa, mutta yleensä kahdessa kokonaan pois, ja niitä mangutaan vielä pitkään jälkeenkinpäin. Keskimääräinen Jukkisten kirjojen myyntiluku on huonoimpien kohdalla 2000-3000kpl ja parhaimmissa 5000-6000kpl joka tarkoittaa että joka tuhannes suomalainen on lukenut kirjojani, ja omaa niitä hyllyssään. Kirjastolukijat sitten tapaus erikseen. Toisaalta tässä on rakenteellinenkin ongelma – painokset loppuvat vain kesken jotta pääsisi ylittämään tunnetut menestyskirjailijat. Harvahan niistäkään nykyisin ylittää 30 000kpl painosta. Uskon että joku Suomen Mysteerit tai Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta – molemmat aikaa sitten loppuunmyytyjä – olisivat kivunneet jonnekin 15 000kpl tietämille, jos niistä vain olisi repinyt uusintapainosta toinen toisensa perään. Sehän on myydyimpien kirjailijoiden saralla kevyesti jo Top-10 –luokkaa.
Jotkut ovat epäilleet allekirjoittanutta Venäjä-trolliksi liian myötäilevän venäläisymmärryksen takia. Tässä kattellaan Parikan Talvisotaa ... Uraaaa...
Toisaalta rahaa enemmän on kyse arvostuksen saamisesta. Kuulun näemmä niihin joita ”luetaan salaa” ja olen sellainen hiljaisesti hyväksytty tutkija. Silloin tällöin olen ammattipiirien hampaissa mutta se nyt pohjaa jossain määrin protektionismiin; mitä siitä nyt tulee että tuiki tavallinen harrastaja tekee silloin tällöin ammattilaisiakin parempaa kädenjälkeä ja vieläpä omalla ajallaan ja kustannuksellaan? Kenties suurimmaksi ansiokseni näen tuon megaliittikivien arvoitus –kirjan havainnon, että meillä on tutkimatta kokonainen aikakausi, eli ne ensimmäisistä ensimmäiset alkusuomalaiset.
Omalta kohdaltani tämä kevät muuten menee mukavasti. Tuossa saa pian kutsuvierasnäytöksenä elämäni ensimmäinen kokopitkä tieteiskauhu-elokuva Prioni, jonka pusken videolle välittömästi, enkä edes harkitse alle viidensadan painosta. Sitten nähdään TUFF-2017 eli vanhalla roskaelokuvafestareilla jossa esitetään kalkkuna-lyhärini Niina – palkkionmetsästäjä. Lähes heti perään on sitten Tampereella hengen- ja tiedonmessut jossa on pöytäpaikka koska olen siellä lähes pääpuhuja ja panelisti. Tämän kevään jälkeen sitä voi astua haudan poveen hyvällä omallatunnolla.
mut ny lähen reissuun ja palaan parin päivän päästä jos olen palatakseni
Jukkis