Todetaan heti alkuun että kun puhumme terrorismista tai terrorismin uhasta, sillä ei ole mitään tekoa islamilaisuuden saati sen ikävänpuoleisen haaran jihadismin kanssa – niin uskomatonta kuin näin onkin väittää. Terrorismi on yksi sodankäynnin muoto ja sen syyt ovat valtapolitiikassa. Kun nyt tutustutan teidät ISIS-järjestöön, näette itsekin millaisessa solmussa terrorismintorjunta vaan voikaan olla, ja miten monisyisiä asiat ovat.
Meidän täytyy mennä ihan alkuun ja arabikevääseen. Sehän oli länsimaiden organisoima ja tukema vallankumousten sarja, jossa vanhat arabisosialistijohtajat korvattiin kovan linjan jihadisteilla – joiden ainoa pääasiallinen tehtävä ulkopoliittisesti oli päästää kansainväliset öljy-yhtiöt apajille. Arabikevät oli kokonaisuutena kuin elokuvasta Yksi Silta Liikaa – tällä kertaa oli yksi Syyrian kokoinen alue liikaa.
Obaman hallinto halusi tietenkin Syyrian, aivan kuten se hamusi masinoimassaan Ukrainan tapahtumissa niin ikään itä-ukrainaa, ja molemmat jäivät vain haaveeksi kuin aikanaan Montgomerylle Arnheimin kaupunki operaatio Kauppapuutarhassa. Koska Yhdysvallat oli haluton käyttämään omia joukkojaan – poislukien mattopommituksia suorittavia ilmavoimiaan - se keksi terroristijärjestö Al-Qaidan, jonka se sponsoroi sotimaan puolestaan. Pian tuli ilmi, että Al- Qaida ei ollut niin kuuliainen kuin sen olisi pitänyt olla, ja toisekseen se oli amerikkalaisille kiusallinen järjestö juontuen sen roolista WTC-iskujen yhteydessä.

Tästä valokuvasta alkoi Syyrian sota. Yhdysvaltain senaattori John McCain poseeraa maailman vaarallisimpien terroristien kanssa. Luvaten Isikselle rahaa, aseita, koulutusta, ilmahuoltoa... jne. Eikä vastineeksi tarvi kun vähän katkoa päitä ja ajella länsimaissa rekalla ihmisten päälle.
Niinpä muodostettiin ISIS. Sitä organisoitiin CIA:n tuella, rahoitettiin, aseistettiin ja koulutettiin. Tuntuu ironiselta että samaan aikaan kuin länsimaista mediakuluttajaa peloteltiin maailman vaarallisimmalta terroristiorganisaatiolla, samaan aikaan amerikkalaiset pommittivat Isiksen edestä hallituksen joukkoja, pudottivat kaikkiaan 60-80 aselastia terroristeille, lahjoittivat Humvee-ajoneuvoja ja M16 -kivääreitä suoraan irakilaisista varastoista ja ennen kaikkea ostivat kaiken öljyn, mitä Isis onnistui tuottamaan - ja rahatkin makailevat jossakin länsipankeissa. Tällä Janus-kasvoisella politiikalla Yhdysvallat halusi paitsi kaataa Syyrian hallituksen, kiristää Irakin hallitusta, sillä oli myös optio kaataa Isis-hallitus heti voiton jälkeen, ja korvata se haluamallaan hallitusmuodolla.

ISIS-terroristit ovat saaneet Humveensa suoraan amerikkalaisten irakilaisvarastoista - huollettuina, tankattuina ja täysvarustettuina.
Vaan pieleenhän se kaikki meni. Syyrian hallitus oli liian kova pala ja kiväärimiehet eivät vain mahtaneet mitään raskaille panssarivaunuille. Yhdysvallat joutui Isiksen kanssa siihen samaan välikäteen mikä sillä oli ollut esimerkiksi epäonnistuneen Sikojenlahden maihinnousun jälkeen – puoli Floridaa oli hampaisiin asti aseissa olevia kuubalaisia, joille ei sitten ollutkaan käyttöä.
Yhdysvallat yritti. Se oli ilmeisemmin taustapiruna Ranskan verisissä terrori-iskuissa jolla se painosti Ranskan hallitusta liittymään myös Syyrian sotaan. Myös Suomi joutui mukaan sotaan, juontuen sen amerikkalaismyönteisestä politiikasta, koska kärkipolitiikot olivat rähmällään Obaman hallintoon. Suomihan ei ole virallisesti ollut sodassa sitten vuoden 1944, ja koska aiheesta ei haluttu eduskuntakeskustelua, se lavastettiin koulutus- ja rauhanturvaamisoperaatioksi. Käytännössä suomalaiset toimivat kuitenkin pesmerga –pataljoonan esikuntajoukkueena, eli kyseessä on ns. salainen sota – black ops. Se ei ole jäänyt vastapuolelta huomaamatta, joka nettipropagandassaan yrittää organisoida Suomeen terrori-iskua. Sillä terrorismi on – kuten sanottua – sodankäynnin epäsymmetrinen muoto. Yksi kunnon pommi helsinkiläiseen paikallisjunaan ja kummasti Suomi vetää tuon puolikomppaniansa Irakista pois –näin niitä voittoja saavutetaan.

Yksi ISIS-järjestön oiva propagandatempaus oli pudotella katoilta alas paikallisia homoseksuaaleja. Nykyisin nämä pudottelijat ovat pakolaisina eri länsimaissa ja ymmärrettävästi kotopuoleen ei ole paluuta.
Sitten me pääsemme tähän paradoksiin. Kun Isis-joukot muodostavat selkeän uhan länsimaille, ja samaan aikaan länsimaiden hallinto on kyynärpäitään myöten sidoksissa tähän terroristijärjestöön, niin mitä muuta se voi kuin tarjota sen taistelijoille turvapaikkaa? Ironista että joka maa on käytännössä ottanut liudan irakilaisia että syyrialaisia pakolaisina, vaikka tunnetusti seassa on paljon vaarallisia ja pahoja ihmisiä. Terrorismi onkin nostanut kovasti päätään eri länsimaissa, samaan aikaan kun eliittipolitiikot vakuuttelevat ottavansa pakolaisia vastaan, ja vetoavat ihmisoikeuksiin. Mikäs siinä on puhuessa, kun he itse eivät ole iskujen kohteita, vaan tavalliset ihmiset.

Pikkuinen Bana-tyttönen ISIS-propagandan palveluksessa, jotta venäläiset lopettaisivat terroristien pommittamisen. Todellisuudessa Bana oli koko propagandansa ajan Turkin puolella ja hänen hellyttävät kuvansa suunniteltiin brittiläisen medialobbareiden taholta. John Kerryn vaateesta Bana antoi uudenlaiset kasvot ISIS-terroristeille.
Kun Trump julisti maahantulokiellon näiden maiden kansalaisille, päätöksessä oli myös aimo annos tervettä järkeä. Se kuitenkin kaatui liian radikaalina ja äkillisenä toimenpiteenä, mutta sen perusidea oli hyvä. Trumpin epäonni oli kuitenkin, että länsimaat ovat liian vinoutuneet kehityskaarissaan, ja niiden oikominen ei onnistu tuosta vaan. Obaman hallinnon korjaaminen vie aikaa, ja on oikeastaan vaikea kuvitella miten länsimaat kykenevät rypistelemään itsensä irti tuosta pelätystä organisaatiosta, sillä jo yksin tuen vetäminen pois äärijärjestöiltä aiheuttaa välittömästi sarjan kostotoimenpiteitä. Tässä näemme tilanteen monimutkaisuuden: samaan aikaan kun terroristit iskevät länsimaiden kansalaisiin, länsimaat itse rahoittavat, aseistavat ja tukevat niitä kykyjensä mukaan – ja tarjoavat vielä taistelijoille sisäänpääsyn maahansa – julistaen sitä vieläpä ylpeänä – ja jossa Isiksen on hyvä perustaa uusia terroristisoluja.
Oma vaikea lukunsa on myös Irak. Kun Venäjä liittyi Syyriansotaan, se kaatoi Isiksen muutamassa kuukaudessa. Länsimaat jotka sotivat Irakin puolella Mosulin alueella, sitä vastoin ovat hyvin haluttomia kaatamaan mitään. Päinvastoin; Yhdysvaltain entinen ulkoministeri jopa yritti suojella Isistä ilkeiltä venäläisiltä, ja käytti kaikkia painostuskeinoja Isiksen puolesta. Aloitettiin myös mittava mediakampanja terroristien puolesta, jossa pahoja poikia olivat Syyrian hallinto ja venäläiset, ja raakalaismaiset terroristit esitettiin yllättäen raunioiden raivaajina ”white helmets” ja pikkutyttöinä, josko se lämmittäisi länsimaisen mediakuluttajan sydäntä.
Käytännössä jos haluaa estää tulevat terrori-iskut, on järkevää myöntää yleisesti Irakin ja Syyrian kansalaiset riskiryhmäksi. Mikäli kuitenkin pakolaisia ottaa kansainvälisten sopimusten mukaisesti, luulisi olevan mielekkäämpää panostaa kokonaisiin perheisiin, kuin yksittäisiin riskeihin nuoriin miehiin, joiden aivoituksia ei kukaan tunne, ja jotka selkeästi aiheuttavat myös valtaväestössä pelkoa ja rasistista turbulenssia. Toisaalta markkinaliberaalinen hallintokoneisto suosii nimenomaan tätä ikä- ja sukupuoliryhmää, koska näkee heidän antinsa alati heikentyvill ä työmarkkinoilla halpatyövoiman lähteenä.
Jos kykenitte sisäistämään mitä ajoin takaa, ymmärrätte millainen gordioninsolmu nykytilanne on. On perustettu länsimaiden toimesta todellinen pandoran lipas, josta ei pääse eroon. Länsimaiden hallitukset ovat itseasiassa sitoutuneet suojelemaan tätä järjestöä, samaan aikaan kun se muodostaa selkeän turvallisuusuhan. Tälläistä on eliittinen markkinaliberalismi, ja sen luotsaama ulko-ja turvallisuuspolitiikka.
tahdon sanoa tähän loppuun, että jos ja kun suomalaiset saavat kokea ensimmäisen jihadistisen terrori-iskunsa tuossa parin kolmen vuoden viiveellä, siihen ovat syyllisiä yhtä lailla amerikkalaiskortilla pelanneet politiikkomme, merkeliläistä pakolaispolitiikkaa noudattaneet EU-myötäilijät ja vieläpä kotimaiset suuryrityksemme jotka eivät näe näitä syyrialaisia miehiä muuna kuin hyväksikäytön ja riiston kohteina.
Jukkis