Ihan 48 tunnin salamasotaa ei Venäjän hyökkäyksestä sittenkään tullut. Siihen lienee tärkein syy vuodenaika eli tietoisesti hyökättiin talvella. Se sitoo panssarit tiestöön maaston sijasta pitkäksi kolonnaksi jossa huolto jää jälkeen. Syntyy Clausewithzilaista kitkatoimintaa joka hidastaa kunnes pysäyttää kokonaan.
Vastapuolella on sitten Ukrainan armeija ja reservit ja voinee odottaa että ainakin kaupunkitaisteluista tulee pitkät ja veriset kuten asutuskeskustaisteluissa aina. Siihen päälle on sitten nämä varsin eksoottiset natsipataljoonat jotka perustettiin jo 2014-2015 ja joiden tunnuskin on varastettu vanhojen SS-divisioonien sotalipuista. Ne olivat puhtaita uusnatsi-yksiköitä joille luvattiin kullekin itä-ukrainan voiton jälkeen 10-20 venäläisorjaa. Näin ei kylläkään koskaan käynyt. Siihen päälle tulee sitten monenkirjavat oligarkki-armeijat. Oligarkit, vaikka joku kaivoksenomistaja, yleensä perustaa, varustaa ja ylläpitää omaa paraljoonaa. He saattavat vuokrata niitä väliin rintamallekin ja laskuttaa valtiota. Rikkaimmat hallitsevat kokonaista rykmenttiä eli heistä voi puhua toisella termillä sotalordeina.
Se jos tämä sakki demilitarisoidaan eli riisutaan aseista ei voi olla paha asia. Valtiomuotohan on puhtaan feodaalinen jossa tarkoitus on ylläpitää iänkuista sisällissotaa ja sotalordit käyttävät sitä väestön kurissa pitämiseen, on vain hyvä jos valtiojohto on pakotettu panemaan kynä rapisemaan rauhansopimukseen joka nämä kieltää. Tai itkee ja allekirjoittaa.
Yksi iso kysymys on miksi Venäjä ylipäätään hyökkäsi. Mikään Ukrainan nato-sopimus ei voi olla syynä sillä moinen valtio ei Natolle kelpaa. Itä-ukrainan sota on periaatteellinen syy mutta siihen olisi riittänyt pienempikin paikallisoperaatio. Sekin kyseenalaista koska viimekädessä sisällissodan toinen osapuoli ei ole venäläisiä kansallisuudeltaan.
On hyvin mahdollista että Ukrainan korkein poliittinen johto on lähtenyt pyrkimään kohti isojen poikien kerhoa haalimalla itselleen ydinasetta. Se sanottiin Saksan suurlähettiläälle jo 2014 että mikäli Ukraina ei kelpaa Natolle, sille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hankkia rauhanturvansa omalla ydinaseella. Tiettävästi sellainen valtio jolla on oma ydinase voi uskoa olevansa koskematon. Tämä haave on kummitellut toistuvasti Ukrainan valtiojohdossa vaikkakin edellinen presidentti Porosenko ei sille tielle lähtenyt. Nyt uusi presidentti Zelensky on alkanut puhumaan tämän vaihtoehdon puolesta lämpimämmin ja ilmoittanut että ydinaseen kieltävä Budabestin sopimus pitäisi tarkastella uudelleen. Tämän hän totesi viimeksi neljä päivää ennen hyökkäystä.
Sellaiset hankkeet ovat salaisia ainakin siihen asti kunnes valmiilla atomiaseella voi kehuskella. Sentrifugit ovat eräänlaisia ydinvoimaloissa olevia myllyjä jotka linkoavat uraanin rikastusastetta ja mikäli ne on pantu jo pyörimään, on aivan vissi että kaikkinäkevä Venäjän tiedustelupalvelu on saanut asiasta tiedon. Työnsä se saa valmiiksi parhaimmillaan jo kuudessa kuukaudessa. Syntyy sama mitä nähtiin Kuubassa 1962 jossa suurvalta ei pelleile enää yhtään. Venäjä hyökkää samoin tein, piittaamatta vuodenajoista, miestappioista tai ylipäätään mistään. Se tulee ja murskaa miettimättä talouspakotteita saati miltä näyttää muun maailman silmissä. Venäjän valtiolle kyse on elämän ja kuoleman kysymyksestä, sen roolista suurvaltana sillä se menettäisi ydinpelotteensa mahdin ja olisi tuomittu häviämään sodan kauhun tasapainosta. Vaikea sanoa oliko tai onko sellainen ase valmisteilla, julkisuudessa on nähty vain sitä puoltavia lausumia. Mutta ainakin tämä skenaario tekisi motiiveiltaan järjettömän sodan hyvinkin järjelliseksi.
Media rakentaa tässä ukrainalaisista tarinaa talvisodan ihmeenä. En silti menisi hehkuttamaan suuren torjuntavoiton puolesta. Hyökkääjä teki vain muutaman klassisen virheen eli hyökkäsi vääränä vuodenaikana ja omaa liian pienen reservin. Lopputulos on silti sama, olkoonkin että menee vain astetta hitaammin. Tokihan ukranalaisilla on oikeus puolustaa maataan, ei sillä. Periaatteessa velvollisuuksin ja yhtä lailla oikeus olla taipumatta rauhanneuvottelujen ehtoihin. Klassinen periaate sotia viimeiseen mieheen. Se on kunniakasta se. En silti usko että sankaritarinasta mikään myyttinen taru kasvaa, kun Kiova on venäläisissä käsissä, on sota käytännössä hävitty. Kaikki muut rintamalohkot ovat sivuseikka ja uskon että venäläisillä piisaa arsenaalia ryhtyä valtaamaan kolme miljoonaista suurkaupunkia, olkoonkin että se syö miestä ja tekee itse kaupungista rauniokasan mihin lopulta päädytään jahka raskaat pommikoneet päästetään irti.
Te saatte toki hehkuttaa ukrainan puolesta eikä siinä pahaa ole. Minä en yhdy siihen näkemykseen ja soisin koko maan muuttavan kurssiaan parempaan suuntaan ja jos se siihen on pian pakotettu, en näe venäläisten invaaiossa mitään moraalisesti pahaa. Olen todellakin pahoillani mutta ajattelen sen näin. Toki sota kiinnostaa itseäni puhtaasti sotilaallisessa mielessä sillä viime kädessä kaikki sodat soditaan tiettyjen lainalaisuuksien mukaan, olkoon mukana sitten mitä uudenkarheita vimpaimia tahansa.
Jukkis