Ukrainansodan alussa tuli ihmeteltyä Venäjän kelvottomuutta sodankäyntiin ja nyt näyttää siltä että ukrainalaiset itse ovat tehneet perustavaa laatua olevan virheen joka käy sille vielä kalliiksi. Puhutaan itä-Ukrainan pussista jota ukrainalaiset eivät ymmärtäneet tyhjentää ajoissa ja nyt alkaa liian myöhäistä. Sen myötä Ukrainan koko armeija on vaarassa romahtaa. Mistä oikein on kysymys?


Venäjä käy tällä hetkellä sotaa jossa se on armottomasti niskanpäällä. Itse asiassa sen olisi kannattanut käydä tälläistä sotaa alusta saakka, ja ainakin välittömästi Kiovan epäonnisen valloitusretken jälkeen. Kiovan valtausyritys jää aikakirjoihin hillittömänä riski-operaationa jossa murphynlaki näytti voimansa joka kohdassa. Eikä mitään varasuunnitelmaa ollut, ellei oteta huomioon tunkemalla valtatielle isoon sumppuun. Kolmas yritys on nyt sitten tämä itä-Ukrainan operaatio joka alkaa kääntyä venäläisille eduksi. Se tapa millä nyt soditaan itä-ukrainassa olisi pitänyt olla olemassa välittömästi Kiovan jälkeen jolloin ainakin Harkova olisi nyt pysyvästi venäläisillä. Kommando-operaatioonsa hurahtaneet venäläiskenraalit eivät varmaan miettineetkään mitään varasuunnitelmaa.

Nykyinen itä-ukrainan offensiivi on toista maata. Sehän pohjaa valtaisaan tykistön rumputuleen, taktiikka joka opittiin jo loppuvuonna 1943. Siinä hakataan tykillä ympäriinsä ja läpimurtokohtaa vasta paukutetaankin. Sinne sitten hyökkää jalkaväki rajoitetuin tavoittein ja tykistö hakkaa läpimurtokohdan ympäristöä estäen kaikenlaiset vastahyökkäykset. Tällä taktiikalla on vallattu mm karjalankannas kesällä 1944. Edelleen se näyttää tehonsa. Saksalaiset olivat jo opettaneet suomalaisia keväällä 1944 että tällä konstilla venäläiset pääsevät aina läpi. Niin ne pääsevät nytkin, asia jota on turha kiistää.

Alun uskomattomat voitot saivat ukrainalaiset ylimielisiksi. Zelensky katsoi asiakseen olla neuvottelematta rauhasta koska katsoi ettei moisen rupusakin kanssa kannata neuvotella vaan ne voi vaan lyödä päreiksi toisenkin kerran. Vanha viisaus jonka mukaan neuvotella kannattaa aina kun on voitolla jotta saa paremmat rauhanehdot, sivuutettiin. Samaa mieltä oli myös Ukrainan kansa joka voittojensa jälkeen ei varmasti ollut rauhantuulella vaan pikemmin sotahurmoksessa. Kaikki ainekset katastrofiin olivat siis olemassa. Liiallinen itsevarmuus ja usko omien aseiden ylivertaisuuteen.

Tiukka, suoranaisen monoliittinen puolustus idässä varmasti nojasi kokemukseen että tähän astinen ei ollut tehnyt mitään vaikutusta ukrainalaisiin venäläisten taistelukyvystä. Luotettiin, toivottiin että itä-ukrainan offensiivi päättyy venäläisittäin yhtä surkeasti kuin aiemmatkin viritykset mitä oli nähty. Ei kaiken uhoilun keskellä tiedostettu että toivo on yllättävän huono strategia.

pussi
Viivyttely itä-Ukrainan pussin tyhjentämisessä saattoi koitua kalliiksi. Sotilaallisin termein joukkojen jättäminen sinne tarkoittaa suomeksi sanottuna ratkaisutaisteluun ryhtymistä liian aikaisin ja itselle epäedullisessa tilanteessa. Ukraina tulee tähän pussiin menettämään parhaat yksikkönsä ja laajemmin armeijansa iskukyvyn. Muutaman viiikon päästä tilanne koko maassa on ukrainalaisittain erittäin vakavaa sorttia.

Ongelma on nyt tämä itä-Ukrainan pussi. Se on kiila jota ukrainalaiset puolustavat kiivaasti. Jopa saarroksen uhalla. Puhtaasti sotilaallisesti sellaiset pussit ovat pahoja, mm edesmennyt Verdunin sotakenttä oli samanmuotoinen - ja lähes yhtä verinen. Paha se on siksi että rintamalinjan lisäksi pitää puolustaa etelä- ja pohjoissivustaa joka vaatii miehiä joka kohtaan, ja tällöin puolustuslinja ohenee ja läpmurrot missä tahansa kohtaa ovat aina realiteetti. Toinen rakenteellinen virhe että vihollinen yltää tykeillään lähes kaikkialle joka takaa vähintään huoltoyhteyksien katkeilun.

Kansainväliset sotilasasiantuntijat odottivat, sotilaallisesti kun ajattelevat, että kiila tyhjennetään hyvissä ajoin jolloin se lyhentää rintamalinjaa huomattavasti. Tällöin ukrainalaisilla olisi jopa vapautunut joukkoja mahdolliseen vastahyökkäykseen. Näin teki muuten Mannstein siellä keväällä 1944 sotien mystisesti jopa samoilla seuduin ja joka ajoissa tyhjensi nykyiseen itä-ukrainaan syntyneen kielekkeen ennen kuin puna-armeijan hyökkäys jyrää sen alleen.

Sodassa ei aina ajatella sotilaallisin tarkoitusperin vaan myös poliittisin. Tässä asiassa painaa sekin että tässä pussissa on sodittu kahdeksan vuotta ja muodostnut liian "rakkaaksi". En epäile hetkeäkään etteivätkö ukrainalaiskenraalit kansainvälisine "pentagonilaisine" neuvonantajineen olisivat vaatineet ajoissa sen tyhjentämistä ja rintamalinjan oikaisua. Poliittisesti oli kuitenkin ilmiselvää että kun itä-Ukrainan luovuttaa taistelutta se jää ikuisesti osaksi Venäjää ja parhaimmillaankin separatistialueita. Sitä ei tulla ikinä luovuttamaan takaisin minkäänlaisissa rauhanneuvotteluissa. Sellaisen tempun tekeminen olisi ollut haastavaa keskellä voitonuhoista kansaa ja vähintään ravistellut hallintoa, kenties sen kaatanutkin. Sen luovuttaminen taistelutta oli ja on siis poliittisesti mahdotonta. Sotilaallinen ja poliittinen ajattelu eivät kohtaa. Ei tämä uutta ole. Jo tuhansia vuosia aiemmin Sun Tzun sotataidon opissa mainitaan että mikään ei ole armeijalle yhtä tuhoisaa kuin kuninkaanpalatsista tulevat käskyt kun kunkku itse haluaa työntää sormensa leikkiin.

Ukrainalaiset ovat olleet yhllättävän hiljaa tappioluvuistaan ja myöntäneet vain sadan miehen päivätappiot. Tilalle toki löytyy aina nostoväkeä. Puhtaasti matemaattisesti laskien oikeat tappioluvut lienevät mitä tahansa 300-500 miehen päivävauhtia. Katsoo asiaa miten päin vaan, se on rankka suonenisku ja pitkän päälle koko Ukrainan armeija joutuu kestämättömään tilanteeseen. Lyhyesti sanoen, se murenee tiili tiileltä ja loppupäässä on romahdus. Jos nyt jo ajattelee missä tilassa Ukrainan operatiivinen kyky on vaikkapa elokuun ensimmäisellä viikolla kun meno jatkuu jatkumistaan, ei Zelenskyä käy kateeksi. Hän katselee armeijansa rapautumista ja tietää että hyvin pian se romahtaa ja on tyystin neuvoton tekemään mitään.

Viivyttely koitui tappioksi strategiassa. Nyt kiilan tyhjentäminen on myöhäistä sillä se on jatkuvan tykistötulen alla ja venäläiset rynnäköivät uutterasti etsien puolustuksesta aukkoja. Mikäli ottaisi riskin perääntymisestä sekavissa oloissa, on varmaa että ainakin raskaat aseet pitää jättää jälkeensä. Sellainen sakki, vaikka pystyisikin perääntymään kesken taistelun, ei olisi puolustuskykyinen uudella linjalla koska sillä ei olisi jalkaväkikivääriä raskaampaa käytössään.

Kaltaiseni maallikkokin ymmärtää että puolustustaistelu ei ole vain jäykkää ja monoliittista puolustustaistelua jossa puolustetaan joka maapalaa viimeiseen asti. Sota on itse asiassa hyökkäyksen ja puolustuksen rytmiä ja taitava sotapäällikkö tietää milloin on kummankin vuoro. Siihen oppiin kuuluu myös perääntyminen silloin kun se on itselle edullista ja takaisinvaltaus oikeassa kohtaa jos se on perusteltua. Näistä asioista tuntee sotataidon todelliset mestarit. Muun muassa Rommel on kuuluisa siitä että osasi aina luovuttaa maastoa kun huomasi tilanteen epäedulliseksi. Valitettavasti ukrainalaisilla ei ole mitään Rommelia. On vain upseereita jotka antavat armeijansa jauhautua poliittisen jäärpäisyyden vuoksi. Siinä sivussa he menettävät ne parhaat yksikkönsä jotka toki ovat taistelleet urheasti, mutta jotka on korvattava silkalla kouluttamattomalla nostoväellä. Sitä en osaa sanoa miten tässä fiaskossa vaikuttaa presidentti Zelensky henkilökohtaisesti mutta jokainen varmaan ymmärtää että näyttelijä ei omaa yleisesikuntakoulutusta ja jälki on sen mukainen. Luulen, enkä usko erehtyväni, että Zelensky näkee lähiaikoina menettävänsä itä-Ukrainan ja tämä viivytystaistelu vain heikensi hänen tulevia mahdollisuuksiaan kun alkaa manööverin neljäs vaihe - taistelu Dnepr -joesta.

Jukkis
Gravatar
KimmoK
Ukraina on pyrkinyt perääntymään paremmin puolustettaviin asemiin. Samalla odottaen / valmistellen moottoroidun tykistön siirtymistä etulinjaaan.
Gravatar
KimmoK
Todellisuudessa Venäjän tappiot päivätasolla on olleet 1200 luokkaa ja kymmenittäin kalustoa tuhoutuu joka päivä.
Koulutettu sotajoukko on jo hyvin pitkälti tuhoutunut Ukrainassa, uusien sotilaiden rekrytointi on ollut vaikeaa ja koulutus vie aikansa.
Ukrainan reservi on ollut kertaamassa nyt pari kuukautta, vaikeaa nähdä että siitä kehittyvä Venäjää suurempi sotilasjoukko ja modernimpien aseiden virta johtaisi häviöön.

Venäjä haalii varastoistaan T62 ja T55 tankkeja taisteluihin. Se kertoo omaa kieltään.
Samoin rahankeruu venäjällä on intensivistä, armeijalla on puutetta miltei kaikesta paitsi tykin ammuksista.

Gravatar
KimmoK
Tuolla sotilastiedustelun tietoja Venäjän tappioista:
https://www.verkkouutiset.fi/a/brittitiedustelu-arvioi-venajan-karsineen-tuhoisia-upseeritappioita

Gravatar
KimmoK
Eikä Eurooppalaisilla ole muuta rauhan mahdollisuutta kuin aseistaa voimallisemmin.
Harmittaa Euroopan heikot lenkit, Macron ja Scholz.
Ei Putin eristäminen onnistu jos nuo idiootit soittelee sille joka päivä.
Putin nauttii jokaisesta soitosta ja hyödyntää propagandaan.

Gravatar
koizilla
Luulen että Venäjä hyökkäs Kiovaan siksi että luulivat sen nopeuttavan sodan päättämistä. Jos olisivat sen saaneet nopeasti haltuun, olisi voitu hallinto pistää vaihtoon ja aloittaa rauhanneuvottelut.
Piilota kommentointilomake