Kuten eilen sanoin, oli itä-Ukrainan tyhjentämättä jättäminen pahanlaatuinen virhe. Ei suinkaan maastonsa itsensä vuoksi, vaan koska sinne ukrainalaiset ovat heittäneet päävoimansa. Päävoimat ovat ne joilla sota ratkaistaan ja jos ne menettää - kuten on nyt käymässä - menettää sitten kaiken. Viisaampi olisi vetänyt päävoimat ajoissa taaksepäin. Linja olisi ajallaan pitänyt vetää linjalle Harkova-Dnipro-Zaporizzia ja jättää itä-Ukrainan pussiin korkeintaan jotain puolitehoisia viivytysjoukkoja.
Kuten sekin moneen kertaan sanottua, presidentti Zelenskyn vaihtoehdot käyvät koko ajan huonommiksi jos sotaa katsoo kokonaisuutena. Ennen sotaa hänelle tarjottiin Minsk II -sopimusta joka olisi tarkoittanut Krimin niemimaan tunnustamista venäläisille ja itä-Ukrainan julistamista Kiovasta riippumattomaksi autonomiseksi alueeksi joka kuitenkin juridisesti on osa Ukrainaa. Luonnollisesti sisällissodan olisi pitänyt loppua. Tätä ei katsonut Zelensky voivansa allekirjoittaa, vaan pikemmin suunnitteli sinne mittavan luokan keväthyökkäystä. Temppu jolla ukrainalaiset tuomitsivat itsensä sotaan venäläisten kanssa.
Ensimmäisissä rauhanneuvotteluissa joita käytiin sodan ensimmäisinä päivinä, ja joiden luonne oli lähinnä tunnusteleva, ei enää puhuttu autonomiasta. Venäjä oli tunnustanut Luhanskin itsenäiseksi valtioksi ja odotti Ukrainan tunnustavan saman. Luultavasti tässä kohtaa itä-Ukrainan tulevan valtion koko oli sellainen, että se salli maayhteyden luomisen Krimille suoraan itä-Ukrainasta. Tässä mallissa Ukraina menettäisi ison pätkän rantaviivaa ja tärkeitä satamakaupunkeja joten noin vain ei sellaiseen kannatakaan suostua.
Tätä kirjoittaessa se on menettämässä itä-ukrainan kokonaisuudessaan, mutta ei suinkaan yksinomaan separatistialueita vaan Luganskin ja Donetskin maakuntarajat kokonaisuudessaan. Eli näiden miniatyyristen epävaltioiden kokoluokka on moninkertaistumassa. Mikäli merkit pitävät paikkansa, Ukraina menettää myös päävoimansa näitä alueita puolustaessaan, ja sen jälkeen ei venäläisiä pitele enää mikään. Käytännössä Zelensky tulee tappion myötä menettämään Ukrainan kaikki venäjänkieliset alueet. Tätä kirjoittaessa hänellä on tasan kaksi vaihtoehtoa: menettää itä-Ukraina yhdessä pääarmeijansa kanssa vai ilman sitä. Hän on päättänyt menettää molemmat ja nostetaan hattua moiselle päätökselle. Se on ehkä mitä lyhytnäköisintä ja johtaa turmioon mutta kunniakasta se on kuten sankarilliset kansalliset itsemurhat yleensäkin.
Taivaanrantaan on nousemassa myös uudenlainen uhka joka ravistaa koko Ukrainan olemassaoloa. Mikäli itä-Ukrainassa käy kalpaten, kuten näyttäisi tapahtuvan, voi Venäjä edetä käytännössä melkein Dniproon saakka tai ainakin sen liepeille. Tämä on toki tällä hetkellä vielä kaukaista tulevaisuutta. Etenee sitten miten pitkälle länteen tahansa, se valtaa maan lihavat osat. Silloin tämä kuulu mustanmullan -alue jäisi kokonaan tai osittain venäläishallintaan. Kuten tiedämme, Ukrainalla on todella iso rooli vehnän tuottajamaana ja käytännössä se on tällä saralla kilpaillut venäläisten kanssa. Se että Kreml voisi saada lähes monopolin maailman viljanhintoihin, taisi yllättää sen itsekin. Sellaista tuskin laskelmissa alkujaan otettiin edes huomioon. Voi olla että maailma on siirtymässä sähköautoihin ja venäläisöljy on laskusuunnassa, mutta syödä pitää aina. Se tekee venäläisistä maailmanvaltiaan ruokapuolella kun taas Ukraina joka vilja-aittansa on vaarassa menettää, ajautuu kehitysmaaksi koska siltä viedään sen suurin vientilähde. Zelensky varmaan jo pohtii tätäkin asiantuntijoidensa kanssa ja näillä näkymin ei voi kuin katsella avuttomana sivusta suurinta uhkaa.
Siinä sivussa Ukraina saattaa menettää meriyhteytensä kokonaan jolloin siitä muodostuu sisävaltio. Silloin sen rooli globaalissa kaupassa putoaa nollaan koska sille ei jää kuin rautatieyhteys naapurimaihinsa. Ei sillä nytkään ole kuin Odessan satama, joka sekin on sodan vuoksi merisaarrossa. Mikäli venäläiset ovat tosissaan siinä että hankkivat maayhteyttä sen paikan kanssa jolla oli se hemmetin vaikea nimi: Transnistrian, ei Ukrainalle jää minkäänlaista satamaa. Tälläinenkin skenaario on olemassa, joskin se vaatii monenlaisia kehityskulkuja eikä tälläisestä varmastikaan puhuta ennen elokuuta reaalisessa mielessä, jos välttämättä koskaan.
Aika toimii venäläisten eduksi ja kohta kohdalta Zelenskyllä on valittavanaan, miten lännestä tuleva raja tulee kulkemaan. Sellainenkin vaihtoehto on sodan pitkittyessä että Ukrainan koko aasialainen puoli jää venäläishallintaan. Tällöin raja tulee kulkemaan keskeltä Dnepr -jokea. Syntyy tynkä-Ukraina. Ukrainan läntisimmät osat, Lvivin puolalaisalue tulee muodostamaan Ukrainan jäänteet. Sellaisella valtiolla ei ole muuta roolia kuin ajautua niihin tuttuihin mutta valitettaviin kaakkois-euroopan köyhälistövaltioihin joiden korruptiotaso on tähtitieteellistä luokkaa ja jonka valtiontalous elää EU-avustusten varassa. Kaikki nämä Bulagriat ja Moldovat ja uusimpana tulokkaana pienenpieni tynkä-Ukraina. Se saa kaikin mokomin hakea EU-jäsenyyttä eikä natohakemus ole poissuljettu. Se kun on niin pieni maa, ettei muodosta Venäjälle minkäänsortin uhkaa ja rikkaimmat luonnonvaransa se on antanut epäonnisessa sodassaan rajan itäpuolelle. Rahaa sillä ei ole mihinkään.
Se viimeisin vaihtoehto on tietenkin se että venäläiset päättävät murskata koko Ukrainan perusteellisesti ja syyskuussa näemme venäläisten panssarien olevan Lvivin edustalla valmiina valtaamaan kaupunki. Silloin koko Ukraina lakkaa valtiona.
Kyse on Zelenskyn kannalta siitä paljonko hän haluaa menettää. Varmuudella hän on menettänyt separatistialueet ja suurella todennäköisyydellä itä-Ukrainan sanan laajassa mitassa. Seuraavaksi hän voi menettää Dnperin itäpuoliset viljavainionsa ja sitten koko Dnperin itäpuolisen alueen. Sen myötä kaatuu suurkaupunki Harkova joka vie Ukrainalta sen teollisen potentiaalin. Kiova itse tulee olemaan suuri kysymysmerkki. Sen jälkeen keskustellaan enää siitä millaisen tynkävaltion haluaa pitää vai saako mitään? Mitä sen kansaan tulee, pitää muistaa myös pakolaisvirrat. Kolme neljästä ukrainalaisesta tulee asumaan pysyvästi ulkomailla. Sekin yksi tapa jolla valtiosta tehdään loppu.
Järkevä mies miettisi jo sodan keskeyttämistä ennen kuin tulee liian kalliiksi. Sota on tällä hetkellä Ukrainalle kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys ja Kremlissä odottava paperi "ennakkoehtoineen" se ainoa pelastus. Tahtoo tai ei. Hinta sille tulee olemaan kova mutta odottaminen tulee vielä kalliimmaksi. Se on tietenkin Zelenskyn poliittinen loppu; joku äärikansallinen upseerien salaliitto kaappaa vallan, mutta uhratako itsensä vai uhratako kansansa, siinäpä se miljoonan äänestäjän kysymys.
Jukkis