Sotapropaganda on vaarallista. Se mikä takertuu ihmiseen, saattaa jäädä sinne eliniäksi. Olen tainnut ennenkin käyttää esimerkkiä Napoleonista ja hänen pituudestaan. Äijän tiedetään olleen tumppi ja siitä on jopa kehitetty tämä kuulu Napoleon-kompleksi. Alemmuudentuntoinen ihminen joka koettaa päteä armeijoita johtamalla. Oikeassa elämässä Napoleon ei ollut millään muotoa lyhyt vaan aikansa keskipituutta. Myytin loivat brittiläiset sotapropagndistit ja uskoakseni siihen alettiin uskoa varsin laajalti. Eikä vain oman aikansa ihmiset vaan siihen uskottiin satoja vuosia sukupolvesta toiseen. Sellainen on propagandan mahti. Ihmisestä tulee helpolla väärän tiedon uhri.
Penseyteeni Ukrainaa kohtaan juontaa vuodesta 2014. Silloin media kävi raivokasta myllytystä päivästä toiseen joka kesti puolitoista vuotta putkeen. Järjestään nämä valtamedian uutiset tulivat sellaisenaan Kiovasta ja tottahan niissä ei ollut siteeksikään. Ne olivat valeuutisia jotka julkaistiin sellaisenaan ja varsin aggressiivisella tyylillä. Pienikin faktantarkistus opettaa että Krimiä ei vallannut vihreät miehet vaan kansanäänestys. MH17 -teoriassa on edelleenkin 20mm ammuskoon kokoisia reikiä eikä kukaan todistanut että Venäjä valtiona olisi sotinut itä-Ukrainassa. Paljon keskittyjä juttuja joihin valtaosa uskoo edelleen. Eikä tämänkertainen souvi sen fiksumpaa tasoa ole.
Nykyistä sotaa tarkastellaan tyystin yksipuolisesti joka luo siitä vääristyneen kuvan. Voimme toki kauhistella venäläisten kidutuskammioita, jotka varmaan sinällään ovat totta, mutta sen sijaan harva on tietoinen Azov-pataljoonan kidutuskammioista Mariupolin teurastamolla. Siellä olivat pitäneet sen avulla kurissa paikallisen venäläisväestön. Ei se juttu ihan tuulesta temmattu ole. Yhtä lailla media hehkuttaa jokaista tuhottua tankkia ja alasammuttua helikopteria mutta ei juurikaan mainitse että vastaavat tappiot kokevat ukrainalaiset joka päivä. Itse asiassa ukranalaisilla on ollut jopa suuremmat päivätappiot. Yhtä lailla uutiset kertovat siviileihin osuneista tykistö- ja ohjusiskuista, mutta ei sanallakaan mainitse että tykkitulta tulee yhtälailla Donetskin siviiliväestön päälle. Sotarikokset ovat ihan molemminpuolisia ja kumpikaan osapuoli ei koe yksipuolisia tappiolukuja.
On syynsä miksi uutisointi on näin törkeän yksipuolista ja manipuloivaa. Jos saisimme tietoomme että ukrainalaiset eivät välttämättä ole sen parempia ja jalompia kuin venäläisetkään, se voisi vaikuttaa ikävällä tavalla asenteisiin. On vain julkinen salaisuus että maa ei edes ole pelastamisen arvoinen korruption ja rikollisuuden pesäpaikkana, ja sen sodanjohto uhraa miehiään tyystin typerästi koska ei juurikaan piittaa tavallisen sotamiehen hengestä. Yhtä lailla silloin voisi nousta esiin se vaarallinen havainto että Ukraina ei välttämättä itse ole kovinkaan syytön siihen että joutui hyökkäyksen kohteeksi.
rehellinen molemminpuolinen uutisointi paljastaisi tämän ja siksi sitä ei tehdä. Pikemmin saamme lukea että Venäjän armeijan romahdus on enää päivien päässä, karkureita jo enemmän kuin miehiä rivissä ja mitä ikinä keksivätkään. Fantasioitahan ne ovat. Media vaan aina etsii oikean "asiantuntijan" joka pohdiskelee tätä oikeanlaisessa narratiivissa. Voitto on hilkulla on varsin usein kuultu moraalinkohotus.
Höystääkseen sitä ikävää tosiasiaa että pakotepolitiikallaan inflaatio lähti laukalle, hinnat kohosivat ja vissiin tulee sähkökatkokin pakkasella, koetetaan sitä päätöstä pönkittää sillä, että Venäjällä vasta asiat kurjasti ovat. Se oli hetkellinen vedätys sillä pian paljastui ettei Venäjän talous ole kokenut naarmuakaan. EU-maiden talous on kärsinyt sitäkin enemmän. Sitä ei vaan saa sanoa ääneen että korttimme pelasimme aikas paskasti. Se onkin asteittain vaihtunut kummalliseen mielikuvitusfantasiaan että pian kansanjoukko piirittää Kremlin ja syöksee Putinin vallasta. En edes viitsi kertoa miten naurettavalta se kuulostaa. Tavallinen venäläinen pääosin kannattaa sotaa, mutta on pettynyt ettei sitä käydä isommalla vaihteella. Jos johonkin on venäläinen masentunut niin siihen ettei Putin kertakaikkiaan murskaa ukrainalaisia. Siihen on kansan syvienrivien valtuutus jo olemassa.
Nykyinen Ukraina-uutistointi, tai Venäjä-uutisointi, on yksipuolista ja sen myötä vääristelevää. Siitä syntyy vinoutunut kokonaiskuva ja jos sen joku vaistoaa, ymmärrettävästi pitää mölyt mahassaan. Sillä ei voita muuta kun että saa sakin kimppuunsa. Aivan kuin ihmisen pyhin velvollisuus olisi niellä valeuutinen toisensa jälkeen ja olla niihin uskovinaan, jonkinlaisen isänmaallisuuden nimissä. Siitä ei voita muuta kuin että tulee seuraavat vuodet, kenties loppuelämänsä tulee uskomaan kaikenlaiseen tuubaan. Lyhyesti sanoen, tyhmentää itsensä tieten. Nyt te tiedätte miksi asenteeni on niin erilainen mitä muilla.
Omasta puolestani en voi neuvoa muuta kun että aina kun luette Ukrainan sotauutisia, suhtautukaa niihin skeptisesti ja kriittisesti ja pohtikaa mitä samalla koetetaan jättää sanomatta. Yleensä koettavat.
Jukkis