Pääministeri Rinne on aloittanut toimensa riuskasti ns. ylijohtamisen avulla. Tämä johtamistapa on riesana yhdessä jos toisessa työpaikassa jossa energinen johtaja sekaantuu kaikille tasoille. Tätä sanotaan – ainakin minä sanon - kenraalitaudiksi. Johtajan pitäisi vain määrittää suuret suuntaviivat ja alaisten tehtävä on pyrkiä tähän päämäärään omilla keinoillaan ilman että johtaja siihen puuttuu. Niin yleensä. Kenraalitautinen sen sijaan työntää lusikkansa jokaiseen yksityiskohtaan kunnes koko työympäristö passivoituu ja miettii uskaltaako tämän pahvilaatikon panna tähän nurkkaan, vai pitäisikö mennä johtajalta kysymään?
Kun taudinkuva on tämä, on selviö että Rinteen piti mennä sanomaan jotain postilakostakin. Kuulemma sopu on aina parempi kuin riiita, hänen tiedetään sanoneen. Juuri näitä ympäripyöreitä pehmopuheita, tai pikemmin fraaseja, joilla ei mitään tee. Rauha on aina parempi kuin sota, tai hyvinvointi parempi kuin pahoinvointi.Kyllähän näitä kuka tahansa keksii, eri asia mitä hyötyä moisista itsestäänselvistä latteuksista.
Siirtymäkausi vuoteen 2022 oli sitten juuri se viisaus joka on Rinteelle ominaista vesittämistä, kriisin siirtämistä seuraavan hallituksen harteille ja ratkaisu joka ei joka ratkaise mitään, eikä siihen ole kukaan tyytyväinen. Katsoi kuitenkin asiakseen jotain sanoa…
Sen sijaan kiirastuli käynnistyykin nyt omistajaohjausministeri Sirpa Paaterosta. Onko hän tosiaan mennyt julmistelemaan postin työntekijöiden puolesta, juuri kun oli hetkeä aiemmin mennyt toimenpiteen siunaamaan allekirjoituksellaan? Miten joku voi olla niin tyhmä että menee sekaantumaan suurieleisesti juttuun, jonka syyllinen on itse, ihan kun se ei tulisi ilmi jossain kohtaa? Itselleenkö hän tiuskii? Nyt sitten mietitään demaritoimistossa seuraavaa liikettä, joka on se, että kansan närkästys kohdistuu työnantajasta maan hallitukseen ja siitä demareihin.
PAU epäilee että ministeriä on johdettu jotenkin harhaan. Ei kukaan voi olla ihan niin tekopyhä että julkisesti arvostelee kovasanaisesti päätöksiä, joita on ollut itse muovaamassa. Tai no… Soini teki sen aikanaan kun raapusteli nimeään kreikan tukipaketteihin. Varmaa vain että silmukka kiristyy Paateron ympärillä.
Pahintahan oli että kun Malisen golfkentät nousivat tapetille, olisi Rinteellä ollu mijardin taalan paikka hyödyntää tilanne puoluekannatuksensa nostamiseksi. Eikö hän olisi näyttänyt sankarilta kenen tahansa silmissä, jos olisi antanut isoeleisesti kenkää korruptoituneelle Maliselle ja hänen hovikartellilleen. Sen tilaisuuden hän onnistui hukkaamaan olemalla kerrankin hiljaa – ja täysin väärässä paikassa. Sen sijaan hän on päästänyt ääneen itsensä ja Paateron väärässä kohtaa ja täysin väärällä asenteella. Nyt on sitten kädet kyynärpäitä myöten Postin johtajistossa, josta kukaan ei pidä.
On hallituksessa sentään yksi viisas ja se on Li Andersson. Vaikka ei hänen toimialaansa opetusministerinä kuulukaan suoranaisesti, nopeaälyisenä oivalsi että loppuvaiheessa hallitus tulee menettämään kannatustaan tämän jupakan vuoksi, ja tajusi jo alussa että kannattaa ottaa etäisyyttä aiheeseen. Viisas mies ei kuse vastatuuleen, kuten sanotaan.
Paatero on tässä koettanut hätäratkaisua. Hajotetaan postilaitos ja otetaan vähemmän kannattava kirjekanto valtion erilliseen suojeluun. Eli hajotetaan ja pilkotaan Posti jotta sieltä voidaan seasta perustaa taho, joka hoitaa Postin töitä? Ehkä jopa uusi yhtiö niiden lukuisten muiden päälle, joita Postin sisällä on jo nytkin useita,kuten kunnon bulvaanifirmassa kuuluukin. Bulvaanitoiminta kun on sitä, että rahoja voidaan aina siirrellä yhtiöstätoiseen: Postipalveluista PostNordiin ja siitä Postipalvelu Oyj ja mitä niitä kaikkia siellä onkaan, pääasia näissä bulvaanisiirroissa on, että verottaja ei pysy perässä ja aina kun se iskee kyntensä johonkin, juuri sen osion rahat ovat muualla. Aina voi myös esittää että jokin liiketoiminnan osa on kannattamatonta ja myydä se ihmisille ajatuksena, että nyt jos koskaan on palkkoja laskettava ja hintoja nostettava.
Seuraan mielenkiinnolla seuraavaa käännettä
Jukkis