Ensimmäinen otsikko kirkuu että Grönlanti alkaa sulamaan ja sen mahtavat jäätiköt pursuavat mereen josta sitten nostavat merenpintaa yli katastrofirajan, ja paniikkia välttääkseen asia ilmaistaan niin, että tulee vaikuttamaan satojen miljoonien ihmisten elämään. Siinä on sitten pikkupojilla tekemistä kun työntävät sormeaan vuotavaan hollanninpatoon.
En tiedä lienenkö ainoa joka on kerran elämässään katsonut Grönlannin korkeuskäyriä. Maahan ei ole muuta kuin vuoristoa ja jossa jäätiköt ovat 2000-3000m korkeudessa. Asian voi ilmaista vaikka niinkin, että kyseessä on alppijäätä, ts vuoristojäätä joka ei sula minkään yleislämpenemisen takia. Se jäätikkö on muuten siellä ollut iät ja ajat ja sieltä kaivellaan jopa pleistoseenikauden aikaisia jääkerroksia. Uutinen on siis samaa luokkaa kun sanoisi että jos ilmasto lämpenisi kaksi astetta, Himalajan huippu sulaisi. Jokainen tietää että se on mahdotonta koska korkeudessa nuo kylmät ilmanalat eivät juurikaan hetkauta itseään vaikka merenpinnan tasolla olisi kesä tai talvi.
Jos Grönlanti sulaisi, se voisi sulaa vain merenpinnan tasolta, eli ne kohdat jotka ovat muutenkin lumettomia kesäisin.
Puhtaasti tieteellisesti Grönlannin lumisuutta voi seurata Rutgersin yliopiston lumilaboratorion sivuilta Se kertoo, että kesäisin lumettomaksi jäävä alue Grönlannissa on supistunut merkittävästi viimeisen 50 vuoden aikana. Verrattuna 1960-lukuun kesäisin lumettoman alueen pinta-ala Grönlannissa on supistunut 2000-luvulla muutamalla 100 000 neliökilometrillä - siis lähes Suomen pinta-alalla.
Ilmastopanelistien mittaukset varmasti täyttävät tieteelliset kriteerit – itse Grönlannissa vain täytyy olla vikaa kun ei suostu tottelemaan ilmastopelottelijoiden karuja laskelmia.
Meren happipitoisuuden väheneminen vaatii vähän enemmän taustaselitystä. Merihän on itsessään happea mutta tällä viitataan vesimolekyylien välissä oleviin kaasumaiseen happeen. Se korreloi suoraan lämpötilan kanssa, mitä kuumempaa, sen vähemmän happea vedessä. Yksinkertaista.
Nyt on ytimekkäästi meneillään El Nino –ilmiö joka tarkoittaa että merivirrat lämpenevät. Alueet joiden rannikot ovat suorassa yhteydessä merivirtojen kanssa, niiden rantavedet tietenkin lämpenevät. El Nino on niin tunnettu ja etukäteen laskettu ilmiö että jo viime vuonna ennustettiin vuodesta 2019 tulevan yksi lämpimimmistä. Näin tapahtuikin. Yksi sen seuraus on tietenkin meriveden happipitoisuuden väheneminen. Onko tämä sitten se paljonpuhuttu katastrofi? No ei tietenkään, sillä El Nino toistuu tietyin välein, keskimäärin 3-5 vuoden, joskus 7 vuoden välein. Se on maapallon luonnollinen ilmastosykli jota seurasivat jo muinaiset atseekit ennen espanjalaisten tuloa. Syklin heikentyessä seuraa sen vastakohta; ilkeä isosisko La Nina, joka vuorostaan hyydyttää lämpimät jaksot.
La Nina tuo meillekin pakkastalvet, lisää meriveden happipitoisuutta ja palauttaa ilmastolämpenemispuheet omaan arvoonsa. Teknisesti puhe meren happikadosta on totta, artikkeleissa on vain jätetty kertomatta että kyse johtuu maapallon omista mekanismeista ja on säännöllisesti toistuva ilmiö. On vain jätetty arvailu ilmaan että ihmisellä ja hänen saastutusvimmallaan on jotain tekoa asian kanssa. Varmaan valtaosa sen näin lukeekin koska harvahan meistä on edes etäisesti tietoinen maapallon ilmastosykleistä.
Molemmat kuuluvat ns. vedätysuutisiin. Otetaan normaali luonnonilmiö ja väännetään siitä ilmastoalarmisti –uutinen. Yhtä varmaa on että Grönlanti on tietenkin rannikoltaan sulanut tavanomaista lämpimämmän Golf-virran vuoksi, mutta lähivuosina tästä asiasta tuskin puhutaan. Silloin kun ilkeä La Nina puhaltaa huurua Grönlantiin, ei taatusti sitäkään vähää.
Mistä me taas pääsemmekin median tilaan. Se itsehän paukuttaa henkseleitään totuuden puolesta vastakohtana kaikenmaailman valemedioille. Mutta luoko tälläinen uutisointi sitten valtamedialle sitä tarvittavaa arvovaltaa, sillä tiedeuutisen kaapuun verhottu propagandamainen pläjäys, jossa haluttu lopputulos on saatu poisjättämällä oleellisia seikkoja, ei taatusti vakuuta. Väliin tulee mieleen että valtamedian keskeinen rooli on vain manipuloida tiettyjä arvoja. Ajatelkaa ihmisiä 30v päästä kun ne lukee näitä ilmastouutisia. Eikö ne ole yhtä huvittavia kuin 1970-luvun puheet uudesta jääkaudesta?
Jukkis