Mun ei tähän aiheeseen enää pitäny tarttua mutta mutta... Tänään on sitten alkamassa se kauan odotettu MH17 -oikeudenkäynti ja farssin viimeisin episodi. Olen seurannut tapausta mielenkiinnolla, sillä tuskin koskaan aiemmin on nähty näin paljon peittelyä, vääristelyä ja pimittelyä jotta saataisiin tehtyä kansainvälistä "kylmänsodan" politiikkaa ja oikeat syylliset jätettyä kokonaan oikeuskäsittelyn ulkopuolelle.


Sinänsähän tapauksen seuraaminen on ollut turhauttavaa kaikki nämä vuodet, koska mitään sellaista ei ole näiden vuosien aikana juurikaan tullut ilmi, mitä ei olisi tiedetty jo tragedian ensimmäisinä viikkoina. Vaikka silloin hollantilaistutkimus uhosikin että tämä tapaus tullaan tutkimaan perusteitaan myöten, eikä syyllisestä jää pienintäkään epäselvyyttä. Avoimesti ja läpinäkyvästi. Kuitenkaan mitään tämmöistä emme ole koskaan nähneet, poislukien tyhmille tehty propaganda jota media säesti jonkinlaisena mielenhallinta-operaationa. Kun vaan riittävästi inttää venäläisten sen tehneen, niin kaikki alkaa uskoon. Todisteet ovat sitten sivuseikka. Tutkimukset eivät ole antaneet mitään sellaista, mitä ei olisi silloin tiedetty heti.

aivopesu 0
Suurelle yleisölle syyllisyyskysymys on tottakai ilmiselvä. Sehän ei tarvitse mitään näyttöä vaan sille riittää mitä sen halutaan uskovan. Uskon että tulevasta oikeudenkäynnistä muodostuu taas valtamediassa uusi päänhuuhdonta-operaatio. Enkä epäile yhtään, ettettekö siihen lankeaisi.

Ensimmäisessä väliraportissaan joka tapahtui kahden vuoden päästä turmasta, lautakunta juhlavasti julisti että koneen pudottivat "korkea-energeettiset kappaleet". Melkein tulee mieleen romaanista Linnunradankäsikirja liftareille se kohtaus jossa odotettiin kymmenen miljoonaa vuotta että tietokone ilmoittaisi vastauksen tähän kaikkeen ja se jykevästi ilmoitti lopulta että vastaus on 42. Tässä on vähän samaa: korkea-energeettiset kappaleet. OOOOoooh kuuluu kohaus yleisöstä. Tätä emme tienneetkään?

ja niinhän se on, että todisteita ei ole. On vain jokin salaperäinen IT-ohjus -lavetti joka huristi Venäjän puolelta Ukrainaan ilman että sitä huomasi yksikään rajavartioston patrulli, rajaa valvovat liidokit ja satelliitit. Se myös palasi Venäjälle ilman että rajavartiosto olisi mitään nähnyt vaikka raja on elektronisessa tarkkailussa. Mikä erikoisinta, tämä samainen lavetti kaahaili kuulemma ukrainan puolella likemmäs vuorokauden tarttumatta yhteenkään satelliittiin silminnäkijöistä puhumattakaan. Laukaisusta ei ole minkäänlaista todisteentynkää, poislukien venäläisten antamat videot, jossa ei näy mistään ohjuksesta merkkiäkään, vaikka muuten lennonvalvontatutkat ovat napanneet jopa kahden metrin kokoiset esineet taivaalta. Kukaan ei nähnyt ohjuksen savuvanaa tai kuullut sen lähtöääntä. Onpa se todellinen mysteeriohjus.

aivopesu 1
Kunnon manipulaatio ja ajatusten pakkosyöttö lähtee aina tunne-elämän manipuloinnista. Sen tietävät paremmin kuin hyvin ne, joiden silmissä te olette vain hyväuskoisia typeryksiä. Ja uskokaa kun sanon; te olette hyväuskoisia typeryksiä! Siihen varmaan auttaisi jonkinsortin faktantarrkistus mutta mitä turhaa.. kunnon iltiksen kommenttiosioissa mylvintä ja kivempaa, varsinkin jos sen tekee sanoilla jotka on ylhäältäpäin annettu.

Ainoa konkreettinen todiste tuntuu olevan koneen hylyn liepeiltä löytyneet ohjuksen palaset. Kukaan ei sitä tietenkään osannut kysyä, miten ne voivat päätyä kahdeksan kilometrin päähän räjähdyspaikasta sillä sen verran eroa on räjähdyspaikan ja putoamispaikan välillä. Nyttemmin on tullut ilmi, että samaisen ohjuksen - sarjanumeron perusteella - oli saanut Ukrainan oma armeija haltuunsa jo 1986 ja oli kaiken aikaa ollut visusti Porosenkon hallussa. Lapsikin ymmärtäisi että se on väistämättä oltava lavastus, mutta hollantilaisoikeus katsoo sen edelleen olevan keskeinen todiste. Niinpä.

Vielä mystisemmäksi menee itse turmakone jossa oli vääränmuotoisia ja -kokoisia reikiä, kuin mitä BUK-ohjus voi aikaansaada. Mitään palo- tai savuvaurioita ei ole koneessa ole, jotka ovat po. ohjukselle tyypillisiä ja jotka ovat kiistattomia vertailevissa kokeissa.

Sinänsähän aavelavettiin jouduttiin päätymään koska alkuperäinen teoria siitä, että kapinallisilla olisi ollut oma ohjus, kuivui kasaan. Aavelavetti oli tavallaan B-luokan teoria, joka jouduttiin ottamaan vastentahtoisesti käyttöön, ja joka alkujaan on Kiovan turvallisuuspalvelun luoma tarina. Sen tukemiseksi jouduttiin ensin vetämään olennaisia asioita pois näkyviltä. Sekä Ukrainan että Romanian lennonjohtotiedot kadotettiin, suuren yleisön käsillä olevat google-satelliitin kuvat poistettiin, EY-rajavartioston tiedot po päiviltä ovat vielä näkymättä ja ylipäätään kaikki todisteet, joilla voisi todistaa että tragedian aikaan ei näkynyt kuin tyhjää tietä, ovat kadotettu. Sanomattakin on selvää että kaikki turmakoneen analyysit että myös lentokapteenin ruumiinavauspäytäkirja ovat mitä salaisempaa materiaalia jonka vuotamisesta saa 25v tuomion, koska ne paljastaisivat lahjomattamasti kyseisen asetyypin - joka melkoisella varmuudella on jotakin muuta kuin BUK-ohjus.

Ei ole mitään BUK-ohjusta eikä ikinä ollutkaan. Sen vuoksi piti pestata apuun valeuutistoimisto Bellingcat joka on erikoistunut tehtailemaan väärennettyjä valokuvia ja videoita aidossa psy-ops -hengessä. Kuvitelkaa että moinen taho voi vielä muodostaa tulevan oikeudenkäynnin päätodisteet, joka ei kerro ainoastaan oikeudenkäynnin tasosta, vaan mitä surkeimmalla tavalla varsinaisesta rikostutkimuksesta. Tilannetta voisi verrata siihen kuinka Helsingin rikospoliisi pyytäisi murhatutkimuksessa tutkimusapua yhdeltä koikkalaiselta Putaalta, kun se on niin terävä kaveri. Suuri yleisö luonnollisesti pitää BUK-ohjusta uskottavana, mutta sehän on joutunut takavuosina massiivisen mielenhallinta-operaation kohteeksi eikä ole enää vuosiin kyennyt ajattelemaan omilla aivoillaan, vaan niillä mielipiteillä joita sille on syötetty.

unnamed
Kuvassa Soros päättää ahmaista Ukrainan luonnonvarat parempiin taskuihin ja saadakseen länsimaiden kansalaiset siihen myötämieliseksi on käynnistettävä sisöinen propaganda. Episodin ainoa voittaja on muuten ollut Puola, jolle länsi-ukrainan pakolaisaallot ovat tuoneet ilmaista työvoimaa, jolla Puola elää nyt renesanssiaan. Tästä ei tietenkään saa puhua. Isoveli kuuntelee,

Ja tämä on farssin loppunäytös:

Tälläinen tutkimus mitä on vellattu vuositolkulla, jotta suuri yleisö ehtisi suunnata mielenkiintonsa muualle, alkaa olla päätöksessään. Strategiana on, että nämä olemattomat todisteet esitetään oikeudenkäynnissä heti kun syytetyt ovat tuomarin edessä. Ainoa vaan että emme tule heitä koskaan näkemään siellä, joten myös todisteet, tai pikemmin niiden onttous, jää esittämättä. Eikö olekin fiksua? Näin jää ikuisesti elämään venäläisten syyllisyys ilman että todisteita sen puolesta tarvitsee koskaan näyttää toteen, ja jopa noinkin naurettavat todisteet, mitä olemme julkisuudessa nähneet, jäävät elämään vakavastiotettavina.

Oikeudenkäynnissä tullaan kuulemaan lähes kaikkien 298 kuolleen omaisia. He saavat kertoa miltä tuntuu menettää omainen. Odotettavissa on monia dramaattisia ja itkettäviä kertomuksia, tunteisiin vetoavia tarinoita, joissa nenäliinat eivät kuivu. Voin kuvitella että näitä tarinoita tullaan käyttämään mediassa uudenlaisena psykologisena operaationa, jossa vedotaan itsekunkin tunteisiin ja jossa kyynelsilmät saavat suuressa yleisössä aikaan yletöntä venäläisraivoa. Se on tietenkin farssin tarkoituskin. En minä tietenkään vähättele sukulaisten surua enkä näe siinä mitään vitsailemisen arvoista, mutta tulevatko nämä tarinat millään muotoa selvittämään itse turmakoneen putoamissyytä? Eivät tietenkään! Oikeudellisessa mielessä se kaikki on turhaa jargonia jolla käännetään huomio kokonaan muualle kuin olemattomiin todisteisiin. Joita siis ei tarvitse esittää koskaan julkisesti. Farssi tulee päättymään näin.

30 vuoden päästä ukrainan hallitus tunnustaa että matkustajakoneen ampui alas ukrainalaishävittäjä. Silloin valtaosa meistä on jo haudan povessa tai höperönä vanhainkodissa. Ne jotka tämän tunnustuksen lehdistä lukevat 2047 eivät ole vielä syntyneetkään, eikä tarina kerro heille mitään, koska se on vain osa historiassa tapahtunutta juttua, samaan tapaan kuin napolenin sodat tai keskiajan kirkkohistoria.




Jukkis