Maailmanmeno

Tuskin on kuunaan nähty näin onnettomien tähtien alla syttynyttä sotaretkeä mikä on ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Tätä kirjoittaessa venäläiset ovat pääosin jo perääntyneetkin rajan yli takaisin alkuasetelmiin. Löylytettyinä ja nöyryytettyinä. Sen myötä on mennyt myös toive rauhanneuvotteluista ja niiden ehdoista. Ei voittajan tarvitse neuvotella mistään. Kuka nyt auttaisi Putin-setää kun tilanne on mitä mustin? Ei huolta, Jukkis auttaa.

Lue lisää: Kuka auttaisi Putinia?

Bucha tuntuu olevan tapetilla ja se mitä siellä on tapahtunut tuntuu olevan kuuma aihe. Teoriaa on siinä missä miestäkin. Venäjän puolustusministeriö puhuu silkasta lavastuksesta, Ukraina systemaattisesta joukkomurhasta. Toisten mukaan ruumiit ovat maanneet kaduilla viikkoja, toisten mukaan vain muutamia päiviä. Epäselvyyksiä päivämäärissä; oliko asialla perääntyvät venäläiset jotka päättivät silkasta vitutuksesta ammuskella peräänhuutelijat vai sittenkin ukrainalaiset itse, jotka hoitelivät päiviltä yhteistoimintamiehet ja venäläisperäiset asukkaat.

Lue lisää: Buchan siviiliuhrit - sittenkin tahattomia?

Tätä kirjoittaessa koko sivistynyt maailma on tuominnut Busthran verilöylyn, ja vastaavia tunnetaan toisistakin ukrainalaiskaupungeista. Olenko jotenkin kyyninen kun en oikein osaa yhtyä tähän. Näissä asioissa on hyvä tuntea kaupunkisotien luonne ennen kuin rakentelee teoriaa venäläissotilaiden raakuuksista. Kun niihin hyökätään tai vastahyökätään, tai edes pidetään hallussa, siviiliuhreja syntyy väistämättä. Se on sodan luonne mutta ei niitä kukaan välttämättä tieten aiheuta.

Lue lisää: ukrainalaiset verilöylyt

Mitä Ukraina oikeasti merkitsee Venäjälle? Koetetaan selvittää tätä asiaa tutkimalla maan roolia ja lähihistoriaa. Näitä asioitahan pitää pitkälti myös arvailla koska sotasensuuri on sitä luokkaa, että tälläinen tuiki tavallinen mediakuluttaja ei saa käsiinsä ns. väärää tietoa. Se pitää hakea kautta rantain saadakseen edes jotenkuten kattavan kokonaiskuvauksen. Niinpä puhunkin ensin nettisensuurista ennen kuin päästään pääruokaan.

Lue lisää: Ukraina, sensuuri ja mafia

Pitäähän se minunkin nostaa kissa pöydälle ja pohdiskella nato-jäsenyyttä. Siihen kerhoon meitä nyt nato-lobbarit vie ja syytä on myös olettaa, ettei sitä peliä Moskovassa kattella hyvällä. Melko varmaa jopa että Venäjä ryhtyy vastatoimiin mutta millaisia nämä vastatoimet ovat? Kun ei tässä maassa parempiakaan asiantuntijoita ole, niin minä ryhdyn sitten sellaiseksi.

Lue lisää: Suomen Nato-jäsenyys

Pääsi Venäjä sentään jotenkuten kunniallisesti vetäytymään Kiovan edustalta. Ainakin tykinkantaman päähän mutta kyllä sieltä joukkkoja vedetään jo lepoonkin. Syynä eräänlainen rauhanneuvottelun suoma hyväntahdonele. Perääntymisen ymmärtää sillä historiallisesti arvokkaiden rakennustensa vuoksi Kiovaa ei voinut jyrätä mutta sen valtaaminen äkkirynnäköllä ei sekään onnistunut. Mutta uskokaa kun sanon että historia tuntee toisenkin myttyyn menneen operaation joka on yllättävän identtinenkin.

Lue lisää: Kiovan yksi silta liikaa

Tänään koetamme kurkistaa venäläiseen turvallisuusajatteluun josko siitä saisi johtolankoja Ukrainansodan motiiveihin. Samallahan se kielii paljonkin Suomen omasta turvallisuusajattelusta ja po. nato-hakemuksesta. Onko se pelastus vai suuren mittakaavan virhe onkin sitten pohdintaa jota ei yhdellä bloggauksella tee mutta onpahan tämäkin nyt jonkinlainen alustus ja vapaata ajatuksenheittoa.

Lue lisää: Putinilaista turvallisuuspolitiikkaa

Ukrainan sotaan palatakseni olen tässä koettanut selvitellä yhtä arvoituksista suurinta, eli ukrainalaisten kalustotappioita. Mediahan hehkuttaa lähes yksinomaan venäläistappioita ja sen kalustomenetyksiä lähes vahingoniloisen hehkuttavaan sävyyn. Ne varmaan sinällään ovat totta mutta äkkiäkös siitä tulee mielikuva kuin tuho koskisi vain toista osapuolta. Miten on?

Lue lisää: katsaus Ukrainan kalustotappioihin

Ukrainan sota on monellakin tapaa mysteeri ja se lienee enemmänkin pitkän kehityskaaren tulos kuin hullun diktaattorin äkillinen päähänpisto. Nolo esitys se ainakin on ollut. Kukaan ei osannut arvata edes hurjimmissa unelmissaan miten rappiolla ja toimintakyvytön Venäjän armeija on, ja taisi tulla yllätyksenä maan poliittiselle johdollekin. Se nöyryyttää itseään päivittäin maailman silmissä eikä ihmekään jos asiaa katsoo sotamenestyksen kannalta. Tietyt kausaaliset syyt tähän kuitenkin ovat vaikuttaneet.

Lue lisää: Putinin umpikuja

Kun nyt on tälläkin palstalla teilattu Venäjän armeijan iskukyky niin syytä on kysyä, jatkuuko sama linja vai alkaako Venäjä hissuksiin ryhdistyä. On selvää että suurtaistelu on edessä ja historia tulee muistamaan sen Kiovan taisteluna. Vaikka tähänastinen ei ole vakuuttanut, kolmas koitos saattaa hyvinkin kääntää sodankulun. Luultavasti se alkaa hyvinkin pian ja sen myötä venäläisille naureskelu saattaa loppua hyvinkin lyhyeen.

Lue lisää: Kiovan tuleva taistelu