Tein tämän vuotisen kesäreissuni Ilomantsin suuntaan. Sellainen tsasouna -kierros. En ollut aiemmin siellä päin ollutkaan mutta nyt jätän matkakuvaukset kertomati ja tyydyn pohtimaan miksi Ilomantsin ortodoksikirkon ja Hattuvaaran tsasounan välinen etäisyys on melko jämpti 33.34 km. Se olikin melkoinen pommi kun se allekirjoittaneelle selvisi. Homma menee aina vain mystisemmäksi.


Mnähän rakastan tätä rajaseudun periferiaa joten matkakohde oli itsestäänselvä. Se on oikeastaan vyöhyke joka alkaa jo tuolta Kuusamosta, kulkee Kuhmon kautta Lieksaan, siitä Ilomantsiin ja päättyy jonnekin Kiteelle. Seutuja joita isot palveluketjut välttelee, palvelut on nipistetty minimiin ja joita isot turistilaumat välttelee. Työpaikat on kortilla ja väki vähän persoonallista. Toisaalta siinä on myös paljon sellaista alkuperäistä jota ei voi sanoin kuvata.

Eihän siellä juurikaan mitään ole. Ehkä ne on ne ihmiset? Meille ei ainakaan majatalossa ollut tilaa, mutta majoitusmestari tarjosi meille Ilomantsista kokonaista kolmiota omaan käyttöön, jota se oli kalustamassa työmiehille jotka oli sinne tuloillaan. Pihassa sätkää vetävälle alanaapurille vaimo sanoi hei ja se vastas haista vittu! Kontakti saatu. Lupsakoita ovat.

ilomantsin tiet
Ilomantsi-Hattuvaara -tie rospuuttokaudelta 1962. Ihan huvikseen näitä ei ole siihen aikaan ajeltu.

Kun etukäteen katselin missä kaikkialla siellä kävis, paljastui Hattuvaaralla jokavuotinen Petrun praasniekka joka osui mukavasti samaan aikaan. Sinne päätettiin mennä. Laskin siinä ajomatkaa kansalaisen karttapaikan avulla ja Ilomantsin kirkosta tsasounaan matkaa oli 33.34km. Oikeastaan se on vähän ongelmallista. Onhan tässä vuosia puhuttu satakuntalaisesta ilmiöstä ja tuonne päin ei satakuntalaisia sijoita mitenkään päin. Historioitsijamme puhuvat varsin usein hämäläisistä, heille kai hämäläisyys edusti jotakin syvintä suomalaisuutta, ja joka usein on satakuntalaisten synonyymi. Mutta edes tällä termillä heitä ei tuonne sijoita. Jossain määrin hämäläisiä voidaan voidaan vielä sijoitella 1200-luvun Laatokan rannalle. Jonkinlainen hatara teoria voidaan vetää koska Ilomantsi on ollut laatokan latvavesiä, mutta on vielä avoin kysymys.

Olen pitänyt satakuntalaisteoriasta visusti kiinni. Olkoonkin että itse ilmiö on laajempi. Sen verran saanut selville että satakuntalaiset asuttivat pohjanmaan - nykyiset - rantaruotsalaisalueet 700-luvulla joten on loogista että ilmiö on sielläkin tulokkaiden mukana. Etenivät siinä 1000-luvulla kyrönjoenlaaksoon joten sitä näkee sielläkin. Samaten kuin 1000-luvulla saapuivat pohjoispohjanmaalle jossa tätä 33-mittaa on jo kokonainen rypäs. 1200-luvulla etenivät pirkkamiesten nimellä aina kainuuseen asti siikajoen latvoille ja torniojokilaaksoon joten se selittää sikäläiset osumat.

Satakunnan historiallinen maakunta oli muutenkin laaja. Se oli itään päin mennessä aina päijänteellä ja jämsässä ja etelässä syvällä varsinaisuomen alueella. Kun mukaan yhyttää myyttisen Rikalan läänin, se selittää etelärannikon osumat. Viimeisenä puskivat hämeeseen 1400-luvulla luoden 33-verkoston kattaman tien pälkäneen kautta hämeenlinnaan ja se onkin niin myöhäinen että on dokumentoitavissa. Ilmeisemmin mitta on ollut kehissä vielä näihin aikoihin sillä muuten ei selitä että sitä löytää myös länsirannikon maankohoamisalueelta. Ilmiö tuntuu katoavan vasta 1500-luvulle tultaessa, poislukien se että uskonpuhdistajat rakensivat kirkot aina edellisten päälle ja vielä 1700-luvun kirkot rakennettiin tietoisesti tai tiedostamatta tämän mitan mukaan.

Olen aiemmin näyttänyt että ne ovat olleet olemassa ennen kirkkolaitostakin. Ennen roomalaiskatolisiakin. Se on ollut varhaisin talvitieverkko. Hevosella ehti tuon matkan päätyen seuraavalle levähdyspaikalle sillä talvella matkattiin, mutta pakkasessa ei voinut nukkua. Se ajoi siis samaa mitä myöhempi kievarilaitos, mutta kirkko valtasi nämä paikat satakunnasta jo 1300-luvulla. Tätä emme voi todistaa koska uskonpuhdistus hävitti katolisen historian, ja loput täydensivät Turun kirjaston tulipalot mutta melko varmuudella asia oli näin. Kirkko astui valmiiseen pöytään.

Teoriani on ollut kaunis ja perusteltu mutta seassa on aina ollut kummitusmitta. Se on esim Myrskylän ja Elimäen kirkkojen välinen etäisyys 33.1 joka on tarkoituksella tehty, mutta astuu satakuntalaisteorian ulkopuolelle. Nyt tämä Ilomantsin mitta on sitten toinen kummitusmitta jolle ei ole raamiensa puolesta loogista selitystä. Nyt joku sanoo että se on varmaan sattumaa koska tiettävästi Ilomantsin ortodoksikirkko on lajissaan kuudes ja se 1400-luvun versio löytyy kauempaa pappilanmäeltä jonne muuten 1600-luvulla ilmaantui ensimmäinen luterilainenkin kirkontapainen. Ne olivat siellä 1700-luvulle saakka kunnes siirtyivät nykyisen sankarihautausmaan kohdalle ja lopulta nykyisille paikoilleen. Ei se silti sattumaa ole, ja yleensä nämä mitat tietävät enemmän kuin ihmisten oma historia. Paikalla on ollut kristinuskoa jo pähkinäsaaren rajan vuosina 1323 ja luultavasti jo 1200-luvulta alkaen. Niiden kirkonpaikoista ei mitään tiedetä mutta mitta tietää että nykyinen kirkonpaikka on se alkuperäinen ja ovat siis saapuneet ns. kotiin.

ristisaatto
Oli suuri kunnia osallistua Hattuvaarassa ristisaattoon näin anno domini 2022. Se että sai kokea aitoa rajaseudun ortodoksisuutta on kokemus jollaista ei saa isollakaan rahalla. Tässä matkalla kalmistoon. Siellä tosiaan on siis kalmistoja eikä hautuumaita. Haudat vedetty suoraan umpimetsiin ja täysin luonnontilaisiin metsiin, eikä sellaista ymmärrä länsisuomalaisesta näkökulmasta.

Hattuvaaran tsasouna on eräs vanhimmista, ja jo 1700-luvun loppupuolelta. Sen yhteys Ilomantsiin on ilmeinen eikä sieltä ennen Kekkosta johtanutkaan kuin yksi tie ja tietenkin Ilomantsiin. Jäljelle jää kysymys, onko tämä mitta tässä vai jatkuuko se esim Laatokalle. Kiinnostaisi tietää mikä on Ilomantsin mittasuhde esim Mutalahden tsasounaan johon se on sirtynyt rajantakaisen Melaselän kylästä ja jatkuuko se siitä jonnekin päin muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden? Valitettavasti rajantakaisen Karjalan selvittäminen käy muutenkin työstä. Kartantekijät välttelevät sen esittelemistä joka on jonkinlaista neuvostoaikojen perintöä ja mitään sellaista kuin kansalaisen karttapaikan tasoista ohjelmaa on turha etsiäkään. Googlemapsit Google-earthit eivät auta edes selvittämään missä on Melaselän kylä saati sen kadonnut tsasouna. Tämä vaatisi perehtymistä alan lähdekirjallisuuteen ja mittaamista koordinaattien avulla joka on toivoton urakka. Se toki tiedetään että Viipurin ympäristössä näitä on joka menee vielä satakuntalaisten raameihin. Siinä ja siinä.

Kun tätä katsoo kokonaisuutena niin itse asiassa koko Suomi tuntuu olevan yhtä 33-mittaa. Olenko vaan katsonut tätä liian ahtaasti pysytellen yhdessä maakunnassa vaikka ilmiö kattaa koko maan. Kuin olisi koko maan kokoinen valtakunta yhtenäisine talviteineen joka on vaikuttanut 700-luvulta aina 1300 -luvulle. Onko ollut kokonaisen Suomen kokoinen valtakunta? Se olisikin pommi jos sitä sitä lähtisi selvittämään mutta ainakin Ilomantsin mitta todistaa että kyse alkaa olla satakuntaa isommasta ilmiöstä. Toisaalta se panee sitten teoriatkin uusiksi.

Jukkis
Piilota kommentointilomake