Nykyiset virolaiset ovat tulokkaita etelästä ja sitä ennen siellä asusti salaperäinen kansakunta, joita voi kutsua vaikkapa vendeiksi. Heillä oli hyvinkin kiinteät yhteydet esim Suomen etelärannikkoon, joita he pitivät nauntinta-alueenaan.
Ollaan jossain ajanlaskuntaitteen tienoilla. Silloinhan keisari Neron eteen Roomaan tuotiin sitä itseään eli eestinmaan meripihkaa. Tästähän se sitten alkoi se vendien menestystarina. Millainen yhteisö heille sitten kehittyi, on tyystin tietämätöntä, kuin sekin oliko heillä yhteinen hallitsija. Varmaa on vain että roomalaiset siellä kävivät ahkeraan.
Vendit rakennuttivat Suomen etelärannikolle monia sen aikaisia muinaislinnoja, Turun liepeille, Porvoon linnavuoreen ja uudellemaalle joiden muoto on hyvinkin tyypillinen vuoden 150 jKr aikalainen. Näissä on paljon muutakin mielenkiintoista. Yksi on Korkeasaaren vastikään löytynyt kuppikivi, joka selvääkin selvemmin on eestiläistä alkuperää. helsingistähän me tiedämme että sen alla, tarkennettuna Vantaanjoen suistossa on helsinkiä edeltänyt helsinki, eli tämä kustaa Vaasan viritys. Vaan kuppikivi todistaa että se liittyy johonkin varhaisrautakautiseen vendikylään, joten kaiken logiikan mukaan Helsingin alla on vielä kolmaskin alkuhelsinki.
Tähän kuvaan olen sitten mieltynyt. Se on Sysmästä ja merkittynä seudun kuppikivet. Niistä näkee että muoto on ollut ns. "gorod".
Melkoisella varmuudella myös Turun alla on olemassa `Vendi-turku´ sillä paikannimistö on liian identtinen Saarenmaan vastaavien kanssa. Jollain lailla vendit ovat hyödyntäneet suomenlahden molempia rantamia, mutta eivät ilmeisesti sitten kuitenkaan perustaneet Suomen puolelle mitään pysyvämpää. Ehkä he tunsivat tiettyä pidättyvyyttä silloisia asukkejamme ns metsälappalaisia kohtaan – joskin kävivät varmuudella kauppaa heidän kanssaan.
Mistä me pääsemmekin luontevasti hämettä tarkoittavan nimityksen Tavastia etymologiaan. Olin jo ehtinyt unohtaakin että Tava tarkoitta järveä, mutta eräs nettituttavuus huomautti ystävällisesti että Tava Aest eli järvi-Eesti. Ilmeisemmin vendien retket ovat aikanaan ulottuneet pitkälle hämeeseen kunnes nykyiset hämäläiset – kaakosta käsin – ne omivat itselleen.
Hämäläiset ovat olleet itselleni täysi mysteeri. He olivat alusta asti puhdasverinen maanviljelykulttuuri joka mm. istutti maahamme kuppikivet. Niitä seuraamalla voi päätellä että he perustivat ensimmäiset peltonsa jonnekin kaakkoon, nykyisen Haminan ym tietämille ja alkoivat edetä Saimaata ylöspäin, päätyen Savonlinnan tietämille, jossa huonon maaperän vuoksi asettuivat länteen nykyisen Hämeen kohdille. Tälläiset valetamiset eivät olleet ollenkaan tavattomia sen ajan kansainvaellusten aikana jossa maata viljelevä väki tiesi oikein hyvin joutuvansa idästä saapuvien hunnien rohmuamiksi. Pois oli päästävä, ja mieluiten maailmanääriin asti.
Jokin yhteys alkuhämäläisillä että vendeillä on ollut, sillä kannakselta he eivät tulleet, vaan pikemmin suomenlahden eteläpuolelta, ja heillä oli käytössään samanlaiset kuppikivet mitä Virosta tunnetaan.
Lopun tiedämme vasta keskiajan puolelta. Kun eestinmaa vallattiin vuoroon tanskalaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten toimesta, oli ilmiselvää että nämä ristiretkiarmeijat saapuivat myös Suomen puolelle ottamaan nautinta-alueet haltuunsa. Sota hämäläisiä (pirkkamiesten armeijaa?) käytiin joskus vuoden 1229 tietämillä, taistelupaikan ollessa tuntematon, mutta päätyen hämäläisten voittoon jonka seurauksena Uusimaa päätyi hämäläisomistukseen. Virossa sitä vastoin alkoi 600-vuotinen maaorjuuden aikakausi jolloin tietämys vanhasta maailmasta katosi.
Ior Bockin ainoa merkittävä huomio oli, että uusimaa on todellakin kuin jättimäinen puoliympyrä tai -kaari. Tästä nostan hänelle edelleen hattua. Muinainen rajanveto lienee ajanlaskun taitteen virolais-vendiläisten tuotos?
Saksalaiset toki palasivat hämeeseen miespolven perässä, pehmeämmin, Hansa-liiton toimesta. He perustivat uudellemaalle monia kauppa-asemia ja linnoituksia niitä suojelemaan joista Karjaan Junkarsborg kenties tunnetuin. Junkarsborg joutuikin 1400 -luvulla novgorodilaisten polttamaksi, ja synnytti siinä sivussa väärinkäsityksen Vanain muinaiskaupungista, jota on turhaan etsitty. Väärinkäsityksen syy on sanassa Gorod joka voi tarkoittaa sekä linnoitusta että kaupunkia (ja josta muuten sana kartanokin juontaa).
Tuskin mikään muu kansakunta on saanut kokea noin perusteellista historiansa hävittämistä mitä viron kansa on saanut kokea. Suomalaisten etuna on sentään se, että meidän oikea historia on vielä esiinkaivettavissa jos vain tarmoa piisaa.
Jukkis