Paljon se tuumituttaa edelleen kun tuli piipahdettua Hollolassa paikallisoppaan ja sit tän myytinkertojat –miehen kanssa. Käytiin siellä Pirunpesälläkin joka kiistatta on jylhä rotkomainen suppilo jossa lienee aikanaan ollut joku lammentapainen. Vettä tuli taivahalta.
Onhan tuo Pirunpesä komia paikka mutta sen päällä oli sit sellaista joka herätti omankin tutkijamielenkiintoni...
Muinaistutkijoilla, siis niillä jotka saavat ihan oikeaa palkkaakin tästä hommasta, on ollut melkoisen selvä kutina että ensimmäisiä ihmisiä jotka tänne saapuivat, tulivat lahden Ristolaan. Aikanaan tätä kutsuttiin Askolankulttuuriksi. Tulivat kun maaperä oli jo kohonnut sen verran, että oleilussa oli järkeä. Ilmasto lämpeni lämpenemistään sitten viimeisimmän Veiksel –kauden, joten ei oloissa ollut valittamista. Ajoitukset tarjoavat vuotta 8400 eaa suurinpiirtein. Mukana ollut piikivenpaloja jotka on kyetty jäljittämään jonnekin baltian suuntaan, joten johtopäätös on selvä - baltiasta tulivat. Etelärannikolle. Looginen, järkevä ja perusteltu teoria. Kaikki kunnia.
Megaliitteja tällä muinaissaarella piisaa. Tai siis eräänlaisia kivipatsaita. Tässä onnekkaasti kuvattuna vasemmalta puolen, jossa ne kasvot yleensä on jos on ollakseen. Silmä ainakin erottuu
Sitten on tämä minä. Eriskummallinen ajattelija joka väittää ihmisen tulleen jo tuhannen vuotta aiemmin. Yoldiameren aikana jolloin kiinteää maata ei vielä ollut, ja seutukunta oli pelkkää saaristoa. Sitä oli silmänkantamattomiin kuin ahvenanmerellä nykyisin. Eivät tulleet baltiasta vaan idästä ja vieläpä levittäytyivät keski- ja pohjois-Ruotsiin asti. Ruotsi siis asutettiin samaan aikaan etelästä Skånen kohdalla kun taas nämä alkusuomalaiset iskivät samaan aikaan pohjoisemmas ylittäen veneillä lahden välissään. Sanoin tämän provona. Tälläiset jutut kiinnostaa alemmuuskompleksisia suomalaisia; me oltiin täällä ekana!
Asuinpaikka. Kiviympyrä joka on toiminut kotapohjana. Tunnustan että en usko monenkaan vakuuttuvan sillä valtaosa näkee näissä vain niitä kuuluja "jääkauden aikaisia" siirtolohkareita kasassa. Pitää aikas paljon harjaantua ennen kuin näitä oppii tunnistamaan ja se vei itseltänikin melkoisesti vaivaa, aikaa ja tupakkia.
Mistäpä me päästäänkin itte kiistakapulaan. Paikallisopas oli löytänyt pirunpesän päällä olevalta kalliolta, kohdasta josta oli hyvä näkymä alaspäin, ja sopiva tasanne istuinkivineen, ihka aidon piikiven kappaleen. Oli toimittanut sen geologianlaitokselle muttei ottanut siitä kumminkaan valokuvaa, jota olen pitkään hänelle harmitellut. halusin kuitenkin nähdä paikan. Siitä vähän matkan päästä kaivoin sammaleen alta kvartsinpalasia. Totesin itsevarmasti –ammatti-arkeologin arvokkuudella – kuin ohimennen niiden olevan kvartsi-iskoksia. Enkä viitsinyt sitten ottaa minäkään valokuvaa, vaan jemmasin ne takaisin sammaleen sisään.
Muistin toki paikan. Kerran tullut käytyä aiemmin. Pari kolme megaliittia, yksijalkaisia, yksi punajalkainen, asuinpaikan tapainen. Ihan siinä kivenheiton päässä. Ei epäilystäkään etteikö salpakangasta olisi asutettu silloin kun se vielä oli yksinäinen saari. Ehkä tuo Pirunpesäkin on valittu sen takia, että se on toiminut vesialtaana joka on tietenkin kaiken oleilun ja asumisen aa ja oo.
Sitten kävi niin että kun palasin himaan, piti oikeen googgeloida että mitä ne kvartsi-iskokset oikein on ja miltä ne näyttää. Vittu ne oli oikeesti iskoksia ja sit kaduttaa, ja kaduttaa tänä päivänä, etten sitä kuvaa ottanut. Pakko lähtee sinne takas keväällä käänteleen turpeita ylös alas. Asuinpaikka, kivikautinen asuinpaikka ja parit totemikivet.
Maailma vuonna 9500 eaa. Hollolassa oleva Salpakangas on ollut muinaisena saarena. Sen päällä punaisella ympyröity asuinpaikka kvartseineen, piikivineen, kotapohjineen ja kivipatsaineen. Alempi ympyrä keskellä avomerta on Lahden Ristola joka tuolloin oli vielä aavaa ulappaa.
Tällä voi olla strategista merkitystä kumota tuo Ristolan juttu.Tai siis rehellisesti sanoen vaihtoehtoja on kolme. Ekassa jengiä todella tuli Ristolan rantaan ja aikain kanssa perustivat toisen asutuskeskuksen salpakankaan päälle. Tässä skenaariossa molemmat olis ancylusjärven aikaisia. Toisessa mallissa salpaharjun päällä olisi yoldiameren aikainen ja silloin kun se oli saarena, jolle on vahvat perusteet, ja sitten kun ihmettelivät mihin merenranta katosi, muuttivat siihen viiden kilsan päähän Ristolaan. Tai sitten kyseessä on kaksi tyystin erillistä tapahtumaa. Yoldiakulttuurin väki oli jo kadonnut harjunpäältä kun baltiasta tuli sakkia. Ehkä se geologianlaitoksella oleva piikivenpala voisi auttaa asiassa, tai sitten ne kvartsinpalat saattavat antaa osviittaa ajoituksen puolesta?
Mikä on sitten totuus tässä asiassa ? Varmaa on vain että jos joskus tämän saisin julkistettua kirjan ym muodossa, se varmaan kokisi ammattipiireissä syvän hiljaisuuden, mutta jos siitä olisi pakko antaa kommenttia, se varmaan olisi pohjattoman aggressiivista, tai ainakin luulen niin. Ei kai se kenestäkään ole mukavaa luoda akateeminen uransa jonkun Ristolan puolesta ja sit tulee yks niäminen ja kumoaa koko teorian. Mutta juuri niinhän tässä tehdään ja tehty jo pitkään.
Jukkis