Ilmasto sahaa lämpimästä kylmään ja päinvastoin. Nytkin on lumeton lämmin talvikausi joka johtuu ElNinon Golf-virtaa elvyttävästä vaikutuksesta. Kaukana pysyvät Siperian puhurit mutta antaas olla kun syklin toisessa päässä sen ilkeä isosisko LaNina käynnistyy. Sinä talvena ei puhuta edes mediassa ilmastonlämpenemisestä mitään.
On tietenkin myös pienempiä ja suurempia syklejä. Jokainen voi tietää että täysikuulla on aina kuulakkaampaa kuin laskevalla kuulla ja kaikki on kuulleet jääkausista joka sitten on osa sitä suurta sykliä kun taas kuun vaiheet vaihtuvat kuukausittain. Sitten on niitä vähän perehtyneempiä jotka ovat kuulleet maksiimeista ja minimeistä jotka ilmaantuvat noin 200-300 vuoden välein. Viimeisin minimi muistetaan 1860-luvun nälkävuosista ja sitä edellinen oli 1600-luvulla. Mutta tämä tästä.
Lämpötila on aina säädellyt niitä varhaiskulttuureja jotka tänne ovat tulleet. Yleensä – jostain syystä - muinaiskansojen kulttuuri-ilmiöt ilmaantuvat kunkin lämpökauden alkupuolella ja hyvin harvoin keski- tai loppupuolella. Kun ilmasto sitten kylmenee, minkäänlaisen kulttuurin ylläpito ei ole mahdollista. Joko tämä sakki on painellut veneillä etelään tai taantunut keräilykulttuurin jäseniksi eli nk. nomadeiksi. Heistä ei ole silloin jäänyt enempiä jälkiä kuin metsäneläimistäkään.
Siinä kulkee lämpötilaraja ja sinisellä on merkitty kylmät kaudet ja oranssilla säälliset olosuhteet. Näemme kuvan vasemmalla puolen ensimmäisen pienen lämpönyppylän. Se ajoittuu holoseenikauden starttivaiheeseen, noin vuoteen 9600 eaa. Tämä kausi on myös se allekirjoittaneen mainostama Yoldia-kulttuuri josta pian lisää. On toinenkin pikkunyppylä noin vuodelta 8600eaa jolloin ihmisen sanotaan tänne asettuneen ensimmäisen kerran. Eli tämä kuulu Askolan kulttuuri.
Atlanttinen lämpökausi pärähtää päälle ennen vuotta 7000 eaa. Ja tällöin tapahtuu kehittymistä. Mesoliittinen kivikausi vaihuu neoliittiseen eli opitaan muokkaamaan kiveä koriste-esineiksi. Sen vaiheen lopettaa äkillinen kylmeneminen vuoden 6200 eaa tietämillä ja kulttuuri kokee pahan taantuman.
Lämpiää taas ja uusi kulttuuri, kampakeraaminen ilmaantuu noin vuoden 5000 eaa tietämillä. Tällöin ilmaantuu myös kallioseinämiin maalauksia. Kuten kuvasta näkee, tämä vaihe romahti täydellisesti viilenemiseen.
Jälleen tuli uudet ihmiset. Eletään vuotta 3500 eaa ja rannikolle ilmaantuvat jätinkirkot. On esitetty vakavia arveluja että tässä kohtaa myös maanviljelys olisi saapunut ensimmäisen kerran maahamme. Se vaihe jäi lyhyeksi ilmaston jälleen kylmetessä ja olipa kulttuurinen kehitys mitä tahansa – se otti jälleen takapakkia.
Sitten kun taas lämpeni, ilmaantui vuodesta 2500 eaa nuorkeraaminen kulttuuri eli tämä indoeurooppalainen vasarakirveskulttuuri. Maanviljely mitä ilmeisemmin keksittiin toisen kerran ja ohran myötä keksittiin oleuenjuonti, joka onkin tälle kansalle ollut aina rakas harrastus. Härkiäkin nähtiin. Ja kuten arvata saattaa ja kuvasta näkyy, romahdus oli jälleen kerran vain muutaman sadan vuoden päässä.
Vuoden 2000 eaa jälkeen ilmaantui kenties loistokkain ja kunniakkain aikakautemme läntinen pronssikausi. Maanviljely palasi ja pianhan ne muhkeat kuninkaanhaudat koristivat rannikkoseutuja. Tuhat vuotta ylimyksiä, nimettömiksi jääneitä muinaiskuninkaita, tieverkostoa, merireittejä, rikkauksia ja pronssiesineitä ja sitten vaihteeksi ilmasto romautti sen kaiken yhdellä kertaa vuoden -500 kohdalla. Palattiin metsäläisiksi keräämään sieniä ja narraamaan ahvenia.
Kun taas lämpenee ajanlaskun taitteen tienoilla tulevat uudet ihmiset. Kalmistokulttuuri syntyy ja valtaa alaa. Maanviljelys keksitään ties kuinka monennen kerran ja syntyy rautakausi. Kuvasta ei enää näekään miten keskiajan lämpökausi synnyttää 1300-1500 luvuilla kivikirkot, sotia ei käydä nimeksikään ja kaikilla on vissiin mukavaa. Kunnes kohtaamme 1500-luvun viilenemisen. Uskonpuhdistus kaataa kirkon, sodat syttyvät, nuijamiehet heiluu nuijineen suojellakseen vähäisiä viljojaan. Pian jo poltetaan noitiakin, itäsuomi on täynnänsä verokapinoita kohta kaikki kansat on sodassa keskenään. Sellaista jälkeä tekee kun nälkä kurnii. Nykyisin ollaan onneksi matkalla ylöspäin kohti seuraavaa lämpötilamaksiimia joka tarkoittaa että muuten niin vittumainen ja köyhä maamme on vaurastumisen tiellä ja tyhmyyskin varmaan väistyy?
Minä olen ihmetellyt tuota ensimmäistä nyppylää eli tätä Yoldia-kulttuuria. Nämä kivipatsaat vain katoavat äkillisesti ancylusjärven aikana enkä ole oikein aiemmin hoksannut että ilmaston sahaaminen negatiiviseen suuntaan voikin olla merkittävämpi tekijä kuin maankohoaminen. Mutta vielä merkillisempää on, että tämä kulttuuri kivipatsaineen putkahtaa taas esiiin Litorinameren ylimmällä rantaviivalla ja ajallista väliä on tuhansia vuosia. Muuta selitystä en keksi kuin että kulttuuri on säilynyt tuhansia vuosia mutta on välissä kokenut puutoteemi -kautensa. Kuka hullu sitä hakkaakaan graniittia taltalla kun kerran mäntyä ja koivua kasvaa koko ancylusjärven mitalta? Järkevä kai tekee puupatsaita. Ja niitä on turha nykypäivänä toivoa löytävänsä ellei sitten sattumalta jonkun suonpohjalta sellainen putkahda.
Maankohoamisen perusteella on selvää että tämä kivipatsas-kulttuurin kulta-aika oli heti alussa. Vuosien 9500-9300 eaa välisenä aikana. Silloin kun tämä porukka saapui silloisen itämeren edeltäjän Yoldiameren rantamille ja näkivät sen täynnä valaita, mursuja, hylkeitä ja mitä ikinä siellä polskikaan. Ja joka saaressa kirkui tuhansittain lintuja munimassa joten ei se ainakaan ollut ruoasta kiinni.
Pitäisi kai heittää tähän joku yhteenvetokin ja kyllä se on se, että kun tätä muinaishistoriaa ulottaa ilmastohistoriaan ei meillä taida välttämättä olla yhtä kronologista muinaishistoriaa joka on edennyt vaiheestaan toiseen, vaan on ollut lukuisia muinaishistorioita jotka kaikki ovat kestäneet oman aikansa, ja joku toinen porukka on sitten jatkanut kertomusta jahka on uudestaan lämmennyt.
Jukkis