On kuin jokin voima olisi yhtäkkiä auennut. Olen tässä naputellut muinaiskainuuta aamuisin ja iltaisin kuin itsestään. Yllättäen on irronut tarinaa sivutolkulla ja tässä vaiheessa ollaan vasta raakatekstivaiheessa - täydentävät osiot sitten viilailuvaiheessa. Kohtapuoleen on aika siirtyä hämeeseen ja sitten vielä satakuntaankin jotta saadaan kunnon tarina kasaan.


Ihan provomielessähän tätä on tullut tehtyä. Sillä akateemisen ja hyvin pitkällisen perinteen mukaan muinaiskuninkaamme ovat satua eikä niistä kannata todenperää etsiä. Joten sen vuoksi olenkin asiaa lähestynyt puhtaasti kontekstin kautta. Ensin pohtinut tämän kainuun sijaintia niiden viitteiden ansiosta joita saagakertomukset meille tarjoavat ja päätynyt tähän kainuu/kvenlandiin eli eteläpohjanmaalle. Tätä kohtaa täytyy vielä täydentää ronskisti sillä en viitsi jättää vastakriitikoille yhtään sanan sijaa.

Kun olemme päässeet sinne häjykulttuurin ja suojeluskuntain alueelle nykyisen Laihian alueelle, on aika katsastaa nykyistä arkeologista tietämystä. On todellakin siellä päin ollut pienimuotoinen asutuskeskittymä joka on täynnänsä kotikutoisia mahtipontisia hiidenkiukaita ja sitten goottien sinne tuomia röykkiökalmistoja, joista on sivustollamme ollut stooria palstan puolella. Näin olemme yhyttäneet että kvenlandiksi nimetty paikka on oikeasti ollut olemassa 300-700 -luvuilla. Ja tahtoo tai ei tahdo, mutta näiden termien välinen korrelaatio on todella vahva.

quenland
Myyttinen Quenland ihan ammattiarkeologien toteamana. Vastoin yleistä luuloa minulla ei muuten ole mitään ammattiarkeologeja vastaan vaan he ovat tehneet hyvää perustyötä. Tässä yhteydessä todistavat Quenlandin olemassaolon pyytämättä vaikka vasemmalla kädellä sanovatkin sitä pupuksi vailla todenperää.

Sitten katsoin kontekstia eli maailmantapahtumia laajemminkin ja koetan tuoda esiin miten tämä Quenland on aikanaan päässyt kuin varkain nousemaan niin isoksi mahdiksi. Tämän selittää Veikselin suulla riehuneet markomanni-sodat ja vähän sen perään alkaneet kansainvaellukset joka teki suoran yhteyden Roomaan hengelle vaaralliseksi. Uusi kauppareitti Itämeren alueella alkoi kulkemaan Pohjanlahden kautta Norjan rannikolle, ilmeisemmin finnmarkin kautta, ja siitä rannikkoa pitkin aina Galliaan Reinin rannalle. Tämän kyllä vahvistaa arkeologitkin.

Joten puitteet ovat kunnossa quenlandin olemassaololle. Kooste on hyvin looginen ja sitä täydentää Aittomäki josta tunnetaan yli sata hiidenkiuasta joka kielii aristokraattisesta elämäntavasta. Melkein suoraan jo puhutaan varhaisesta muinaiskaupungista sillä väkimäärältään sen on täytynyt täyttää kaupunkimaisen kokonaisuuden puiitteet - ainakin asujaimistonsa puolesta. Sekin me tiedetään että haudat ovat olleet täynnä aseita, solkia ja mitä vielä, mutta erityisesti kultaesineitä. Kultaa on ollut niin paljon että kun 1600-luvun papisto siellä rohmusi sitä riitti vietäväksi Ruotsiin asti ruotsalaisten valtionkassaa pönkittämään.

aittomaen kivet
Aittomäen hiidenkiukaita eli kuninkaanhautoja. Vanha kuva täältä Sinikiven sivulta. Pakko on kun kaikki kuvat on tossa vanhassa myllyssä joka on hajonnut eikä aukea. Vaihtoehdot on viedä se johonkin tietokonehuoltoon jossa ne ehkä saa sen auki jollain konstilla tai lähtee heti alkukeväästä kurvaan pitkin pohjanmaata jos meinaa saada kuvitustakin. No okei... onhan noi vanhat kuvat ihan onnettomia. tämäkin otettu kirkkaana päivänä ja aurinkohan on valokuvaajan pahin vihollinen.

Kyllä tämä on tässä aikas perusteellisesti esitetty että Quenland on ollut ihan todellinen paikka. On sitten oma kysymyksensä onko sen pällikkökunta juuri sen nimistä kuin saagat antavat ymmärtää. Mutta jokuhan siellä on täytynyt päälikkönä olla ? Ei kai siinä niin kiistaa olisikaan elleivät saagat antaisi ymmärtää että tämä Quenland on myös pitänyt ulkopoliittista valtaa em. kauppareitin ansiosta johon on liittynyt moni maakunnan kokoinen muukin kuningaskunta.

Itse asiassa saagoissa pidän juuri tärkeimpänä tätä Snaer Vanhan tyttäristöä joita kertomusten mukaan naitettiin milloin mihinkin kuningashoviin. Ja kuin varkain Snaer vanhasta tuli kaikkien kuningaskuntien appiukko; sovittelija, neuvonantaja ja se joka hallitsee kokonaiskuvan. Sukupolvea myöhemmin kaikki kuninkaat olivat serkkuja keskenään joka sekin oli rauhantae. Tämän vuoksi olenkin tätä kainuuta tässä koko ajan nimennyt Quenlandiksi sillä sitähän se on ollut - kuningattaren maa. Se joka sieltä hakee kuningattaren hoviinsa liittyy myös tähän myyttiseen verilinjaan.

mutta uutta on ollut ja jota en ole vielä sivunnut sanaakaan että sen kävivät tuhoamassa myös satakuntalaiset yhdessä tanskalaisjuuttien että mälarenin alueen svealaisten kanssa. Olen tuossa lueskellut suomen kansan vanhoja runoja ehtoot ja tullut siihen tulokseen että kalevalainen runous viitatessaan Pohjolaan viittaa erityisesti Aittomäkeen jossa nämä myyttiset häät lienee aikanaan pidetty? Ei ne tarinat olemattomista synny.

Tätä tarinaa on tullut vatvottua ja kehitettyä päänupissa vuositolkulla ja nyt se alkaa olla kontekstissaan; ketkä? Milloin? Missä? Onhan tää innokkuus toki poissa mitä täällä jaksan hillua mutta koettakaa kestää. Pian valmista.

Jukkis
Gravatar
Kaleva
Hauska kuulla että vanha kunnon Jukkis on taas kirjan ääressä!
Onko sulle tämmönen teksti tuttu kuin: "Suomi tuhat luvulla". Kirjoittanut Jouko J. Pesonen.
Käsittelee samaa teemaa, Kainuun kuninkaista.

Gravatar
Arite
Kiitos kommentistasi!i En ole tottunut, että joku tajuaa ja lukee rivien välistäkin.
Kuppikivet kuuluivat uhraamisjärjestelmään.
Ruotsin kuningatarkin on käynyt helmet antamassa Suomessa.
Se sisälsi tavallaan kaikkien ruotsalaisten naisten helmen.
Lopulta Akka sai helmet. Akka oli nuorempana Joutsen/Suometar/Pohjan neiti.
Suomen kuningas Seppo Ilmarinen ja kuningatar Maija Ilmatar kävivät Pohjolassa kylissä juomassa vettä.
Kaikki joivat vettä, koska se oli luonnollista.

Kirjassa "Bockin perheen saaga, Väinämöisen mytologia" on puolen sivun kappale otsikolla "Linnat ja linjat".

Gravatar
Antero
"Köningsbackin uudistila. Myöhemmin kirjoitettiin joskus ”bäck", (Kuninkaanluoma), josta 1700 luvun herkkä mielikuvitus teki tarun, että paikalla muka kuningas oli juonut vettä ja siitä nimi annettu. Sama taru on säilynyt viimme aikoihin asti." Niilo Liakka, Vaasa-lehti 1911
(Huom. vert. Kusikivi Kurikassa jossa ruottin kunkku kävi kiven takana pissullä)

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1334253?term=Könni&term=Paulaharju&page=3&ocr=true

Aittomäestä Könnille on 32 km ja Orisberg osuu linjalle.

Gravatar
Arite
Kaunein meni Lemminkäiselle vaimoksi Kalevalaan Uudeninmaalle.
Toisia Pohjolan neitoja lähti Ruotsiin ja muualle. Samoin lähti miehiäkin siittämään ruotsalaisia ja muita.
Kaikessa on kyse siittämis- ja uhraamisjärjestelmästä. Suomi oli alkulähde siitettäessä ja päätepiste uhratessa.


Piilota kommentointilomake