Pitkästä aikaa on taas aikaa pohdiskella muinaisia. Olen tuossa viimeiset pari päivää tutkiskellut hämeen halki kulkevaa Hiidentietä Janakkalasta Tammerkoskelle. Sekä tehnyt siitä tiettyjä huomioita joita ennen ei ole tullut pohdittuakaan.


Hiidentie alkaa jostakin Janakkalan seutuvilta, menee Hattelmalan harjun päältä vältellen Hämeen varsinaista linnaa mennen Vuorentakaan, josta erkaantui risteys legendaariselle hämeen härkätielle. Hiidentie on jatkanut Lehijärven eteläpuolelta Sattulaan ja sitten onkin tullut ilkeä suo vastaan, mutta tilanteen pelasti Hakinharju joka kohosi suomaisemasta. Tie on ilmeisesti soiden takia kaartanut Leteensuolle ja siitä Heinun kautta Kalvolaan, eli nykyiseen Iittalaan. Tiepohjaa voi ajaa edelleen autolla, ja siitä erkanee sivutiekin Hattulaan, kuten erkani jo silloin. On tiettävästi ollut suorempikin ura. Kalvolasta Tarttilan läpi Akaaseen Saarioispuolen läpi, mutta se lienee ollut vain paikallisten käytössä. Akaastasitten onkin ollut helppo päästä Viialan läpi Lempäälään, ilmeisesti nykyistä Säijän tietä Pirkkalaan ja siitä pyhäjärven rantamia - naistentietä - kohti Tammerkosken kylän siltaa. Lempäälästä on toki mennyt suorakin tie Sääksmäen läpi joka on silloin vielä keskiajallakin ollut armoton korpitie. Sitä on vältetty, sillä keskiajan talonpoika joka on kuullut rittävästi tarinoita hiisistä, ja läheinen Pirunlinna tuskin on sekään houkuttanut. Jokainen joka on ajanut vaikka savontieltä lähtevälle birgitanpolulle, honaa että edelleenkin lempäälän ja tampereen hervannan välissä on metsä, jonne yksi mies katoaa nopeasti ikuisiksi ajoiksi. Hiidet vievät.

Hiidentie on mitä nimikin kertoo. Sen varret ovat tulvillaan uhrikiviä, kalmistoja, lehtoja, kuppikiviä ja erikoisia pystykiviä.Tämä osoittaa tien olleen pakanallista alkuperää ja on ollut olemassa kauan ennen kristinuskoa. Ollaan hämeen sydänmailla, sen ytimessä ja hiidentie edustaa pakanahämeen valtasuonta. Itseäni lähti tämä tienpätkä kiinnostamaan sen takia, että sen varrella olevista kirkoista on aivan turha etsiä 33-mittoja. Sen me toki tiesimmekin että kirkkojen etäisyydet 33.3 km välein ovat rajoittuneet Stakunnan historiallisen maakunnan alueelle, joten asiassa ei sinänsä ole ihmeellistä. Hämeessä nämä mitat ovat harvinaisuuksia, ja nykyisen päijät-hämeen, eli muinaisen suur-hollolan alueelta niitä on turha etsiä ensimmäistäkään. Messukylä, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti, Viiala, Akaa, Toijala ovat kaikki mitattomia ja lähes kaikki samaisen tien varrella. Sivuun jäävät vielä mitattomat Valkeakoski että Sääksmäki. Etelässä sitten lähes kaikki Hauhosta Lahteen kuuluvat kivikirkkojen sarjat.

tunturivuori
Hiidentie nykyisin on valtateiden pirstoma ja siitä on vain palasia siellä täällä. Tunturivuori taitaa olla ainoa koskematon paikka, jossa muinaistietä menee sen laella kohtuullinen pätkä. Huomaa Lumikuninkaan kivi jolla viitataan sen Kustaa Adolfin aikaiseen ikään. Kiveen on kaiverrettu Rex Vasa 1619.

Hiidentien mainitaan keskiaikaisissa lähteissä olevan huonokuntoinen; kivikkoinen, soinen ja vetinen ja sen rinnalle nousi hyvin äkkiä ns. hämeen valtatie. Tämä Hämeenlinnasta Hattulan kautta Pälkäneelle, siitä Kangasalalle ja Messukylän läpi Tammerkoskeen oleva ura oli paljon kuivempi ja hyödynsi harjuja. On viitteitä että nämä tiet kilpailivat keskenään, jos ei muuten niin krouvareiden toimesta. Sitä vastoin tämä idempi tie on 33-mitoitettu kuten jokainen voi mitata Hattulan vanhan kirkon että Pälkäneen rauniokirkon välisen etäisyyden. On kuin näiden teiden haltijat olisivat kaksi aivan eri kulttuuria ja sen aikaisella tiestöllä, kuin sen varrella olevien kappelien että kirkkojen avulla olisi tehty sen aikaista valtapolitiikkaa. Satakuntalaiset ovat jyränneet pohjoisesta reittejään kohti hämeenlinnaa ja rakentaneet kirkkoja tien varrelle. Vastaavasti hämeen suunnasta on pidetty huoli, että kovin pitkäikäisiä nämä kirkot eivät olleet. On vain perimätiedon mukaisia tietoja tai raunioita niin Aimalan kirkonpaikasta kuin paino-jarmusenkin kappelista, joissa on selvästi kylläkin olleet 33-mitat, mutta jotka ovat hylätty ja poltettu. Eikä Pälkäneen rauniokirkkokaan varmaan turhaan ole katoton ja hylätty jo kauan sitten ja Kylmäkosken kappelista vain muistokyltti jäljellä. "Väärin rukoiltu" olisivat sen ajan kirkkojen tuhopolttoihin mieltyneet hämäläiset sanoneet.

Mainittakoon että legendaarinen Sääksmäen helkatie on toiminut näiden teiden välisenä yhdystienä, ja senkin alkuperä Rapolanvuoren juurelta on niin pakanallista kuin olla ja voi.

satakunta historiaa
Satakunnan historiallisesta maakunnasta ei ole olemassa kelvollisia karttoja, tämäkään wikipediakuva ei kerro mitään miten satakunta ammoin työntyi varsinaissuomen puolelle. Häme oli kiilamainen uloke joka on määritettävissä isojen ley-linjojen avulla.

Itse olen lähtenyt Hiidentien myötä paljon syvällisemmille linjoille. Sen ajan kartanonherroilla on väkisinkin täytynyt olla voimaa takanaan puolustaakseen satakuntalaisten levittäytymisyrityksiä vastaan. Tässä kohtaa astuu kehiin sen aikainen ritarilaitos Pirkkamiehet. Olisin aika vissi että sen ajan hämäläisillä on ollut nämä pirkkamiehet voimatekijänä, jotka selvästi ovat mallintaneet sen ajan ritarikäytäntöjä muutenkin. Hiidentie on ollut vahvassa vartiossa. Itseäni ei ollenkaan ihmetytä että piippareiden löytämä janakkalan miekkamies on haudattu Hiidentien varrelle. Arvattavasti hän on ollut soturiluokkaa, mahdollisesti kartanot asuinpaikkanaan jäljitellen sen aikaista feodaalilaitosta ja jossa hautaus tapahtuu pitkän ja lyhyen miekan avulla, kuten se tapahtui teutoniritareillakin, ja miekankärki katkaistiin joka symboloi ettei tämä miekka enää maista verta.

Tässä on vielä monta moneksi ennen kuin kykenee ymmärtämään sen aikaista tienkäyttöä, sen päissä olevia tullilaitoksia ja käyttöoikeuksia, ja miten saman tien varrella asustavat muodostivat heimorungon. Asiaa ei pitäisikään katsoa maapinta-alan vaan tiestön kannalta.

Kysymyksiä tämä avaa mutta antaa myös vastauksia. Tutkijat eivät tänä päivänäkään ole yksimielisiä missä satakunnan historiallisen maakunnan rajat ovat kulkeneet. Itse olen vissi että 33-mitat sen kertovat. Satakunta kun on aikanaan ulottunut lähes jyväskylän tasalle, omannut pohjoishämeen ja pirkanmaan itsessään mutta häme työntyy Hiidentien lailla kuin pistotikari kapeana kiilana kohti pohjoista. Mutta tämä on niin iso ja työläs kokonaisuus hahmottaa aikakautta josta ei ole olemassa minkäänsortin pohjatietoa, kuten ei rautakaudestta saati varhaiskeskiajasta muutenkaan.

Jukkis
Piilota kommentointilomake