Maailmalla sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, mutta jostain syystä elän itse pienen pienessä sisäisessä maailmassani. Tässä sitä valmistellaan efektejä elokuvaansa ja kun oikein väsyy ja kaipaa relausta, millä muulla sitä leikkisi kun 33-mitoilla ja ley-linjoilla. Joskus osuu aina johonkin. Nyt on jostain syystä sellainen paikka kun Tavastkenkä alkanut kovasti kiinnostamaan.


Lienenkö jo tuhannennen kerran maininnut tästä hiittinen-aitolahti kko -linjasta joka lävistää useammankin ikiaikaisen kirkon, ja näiden kirkkojen väli on aina se 33.3 km. Tullut mainittua ehkä itsehän pidän sitä satakunnan ja hämeen muinaisena rajana, joka lienee ehkä vuodelta 1000 molemmin puolin, ja josta kukaan ei tiedä nykypäivänä mitään. Sekin on tullut saatettua mainita että jos tätä viivaa vaan jatkaa ronskisti niin se päättyis kylään nimeltä Tavastkenkä.

tavastkenka


Se on mielenkiintoinen paikka kahdestakin syystä. Jo pelkän nimensä perusteella. Tavastkenkä on peräisin muinaisilta eränkävijöiltä: se tulee muinaisruotsin sanoista tavast ’häme’ ja gänge ’käytävä, kulkutie’. Jo nimikin viittaa rajaan monella tavalla. Toinen mielenkiintoinen asia johon hoksahdin on se, että siitä 30km länteen sijaitsee suomen maantieteellinen keskipiste. Tiedän asian kun olen siellä käynyt itteeni kuvauttamassa. Tämä maantieteellinen keskipistehän menee länteen päin koko ajan ja alustavan googletuksen myötä ei oikein selvinnyt tismalleen, koska keskipiste olisi ollut idempänä. Täytyy ottaa selvää.

Olisiko asia todellakin niin että kun nämä hämäläis/satakuntalaiset tulivat pirkkamiesten nimillä siikajoen latvavesille, jossa tuo kyläpahanen sijaitsee, niin he tieten tulivat etsimään keskipistettä? Sehän tarkoittaisi että nämä 1000-luvun satakuntalaiset olivat edistyneempiä kuin ikinä osaamme ajatellakaan. On sitten oma asiansa miten keskipiste määritetään mutta tähän maailmanaikaan Norjan Ruija oli olemassa maakuntana, norjalaisittain siis fylkenä, joten pituutensa puolesta se osuu keskipisteeksi. Vaakasuunnassa on meri hyvänä rajana mutta millainen oli itärajan rooli 1000-luvulla, siihen ei rahkeeni riitä vastaamaan - vielä.

keskipiste
Suomen keskipiste. Mutta... sehän olen minä!

Eihän yksi viiva kesää tee. Löysin toisen kun vedin ronskin viivan Nousiaisten kirkkoon. Viivan alle jäävistä kirkoista ja kylistä näkee heti sen tarkoituksellisuuden. En tiedä vielä mikä raja tämä on ja onko muinainen satakunta jaettu lohkoihin ja jos on, niin miksi. Mutta sen tiedän että olinpa viisas kun en ole kadottanut kirjaa pyhästä Henrikistä. Siinähän mainitaan Henrikin tekemät ihmeteot, joita tämä ei kylläkään eläissään ehtinyt tekemään, mutta kuolemansa jälkeen sitäkin hanakammin. parannuspaikat jossa näitä ihmeitä on nähty, ovat Nousiainen, Sastamala, ilmeisesti Karkku, ja Hämeenkyrö kahdessakin tapauksessa ja muutama jonka paikkakuntaa ei tiedetä. Näissä on sokeat saaneet näkönsä ja rammat alkaneet kävelemään. Vaan kun tätä maantieteellistä aluetta tsiigaa, ne ovat aivan tämän linjan mukaisia. Itse asiassa hyvin tarkastikin.

En läpikäy tätä nyt tämän pitkäpiimäisemmin mitä kaikkea viivalta löytää, mutta siitä voi tehdä muitakin versioita kuin nousiaisten kirkon, ja hyvää saumaa jää hanskaan. Ilmeisesti linja on mielletty leveämmäksi tai se on muuttunut leveämmäksi. En selitä tätä tässä ja nyt. Riittää kun palautan mieleen mitä sanoin linnavuorien yhteydessä rajojen liminaalisuudesta. Raja ei kuulu mihinkään ja on kaiken ulkopuolella olevaa ei-kenenkään -maata. Juuri sellaista mistä henget tulevat ja joita vanha kansa osasi kavahtaa. Uskomus on hyvin vanhaa. Ei se sattumaa ole Pythagoraskin pani sen oppilaansa säkissä järveen joka vasikoi nollan olemassaolon, sillä nolla on pelottava luku koska se on periaatteessa numeroiden ulkopuolella eikä kuulu positiivisiin eikä negatiivisiin lukuihin.

Onko se joku ihme että jos Henrik tulee kummittelemaan kuolemansa jälkeen, se tapahtuu tälläisten rajavyöhykkeen kaltaisen epämaiden välityksellä. Mikä kielii historiallisesti että po. raja on kristillistetty joskus 1100-1200 -luvuilla, kenties vasta 1300-luvulla, eikä siitä aineellistu enää pakanahenkiä ja muita peikkoja. Kyllä, ei tässä voi ns. esoteerista maantiedettä sivuuttaa.

Mistä päästään siihenkin että tuttavallani on ortodoksinen tsasouna josta se on tavattoman ylpeä tuolla Ylöjärven takamaastoissa, ja jossa itsekin piipahdin vielä nyt viikonloppuna. Huomasin vain että viiva menee siitä sadan tai 200m päästä, riippuen mihin kohtaan Tavastkenkää haluaa viivanalun laittaa. Voi sen asettaa niinkin että menee suoraan tsasounan päältä. Ei se itte tiedä että paikka mihin se on sen tehnyt, on jatkumoa piispa Henrikin ihmeidentekosuoralle. Pitää mainita sille asiasta joskus mutten tiedä miten. Mun kanssani putoo kaikki kärryiltä kun alan puhua näitä juttuja. Ette tekään tästä mitään varmaan tajunneet muttei tarvikaan.

Jukkis
Piilota kommentointilomake