Jatkaessamme muinaisten maakuntien tutkintaa, on nostettava nyt esiin jotakin, josta harva on ikinä kuullutkaan - Rikalanlääni. Oma auvoinen kauppa-alueensa tuossa Salon ympäristössä. Se eli ja vaikutti joskus viikinkikaudella ja rikastui ilmeisesti ihan sillä, että viikinkien idänreitti meni siitä alta. Tavaraa tuli ja meni.



Eihän se sinänsä salaisuus, että Rikala tunnetaan rautakaudelta, kuten nimikin jo kertoo, rikkauksistaan. Onpa sieltä päin löytynyt varhaisimpia kolikoitakin, joita silloinen väestö tosin muuna piti kuin kaulakoristeina, mutta olivatpa kulkeutuneet kaukaa Bysantista tai Välimereltä asti. Ensimmäisen kerran Rikala mainitaan Al-Idrisin kynästä 1100-luvulla. Siinä puhutaan tabastien maasta (eli tavastiasta - hämeestä) jossa sijaitsee kaupunki Regdala ts. Rikala. Käännöksestä on sitten ihan turha kinata, hermeetikko -vuosinani se käännätettiin oikein arabiankielen professorin toimesta.

Minä olen aina lähestynyt tätä aihepiiriä näitten 33-mittojeni kautta. Niitä tuntuu olevan Salon ympäristössä melkoinen rypäs, vaikken tiedäkään miksi. Varsinkin kun olen todennut sen sataan kertaan että missä vaan kirkot menevät 33.3 km välein - sadan kahdensadan metrin heitolla - tekijöinä on aina olleet satakuntalaiset. Sinänsä kimuranttia koska tiettävästi Salon - tai siis Rikalan - alue ei ole koskaan ollut osa satakuntaa. Vasta kun törmäsin Aulis Ojan mainintaan muinaisesta Rikalanläänistä, alkoi sekin arvoitus valaistua. Paradoksi sai ratkaisunsa koska varsinais-suomesta näitä mittoja on suht turha kammata, ja koska Salon ympäristö on osa varsinais-suomea, vastaus löytyykin siitä, että aina näin ei ole ollut.

33-mitoilla voi toki päätellä missä kulki tämän edesmenneen läänitysalueen rajat, koska itsenäisenä alueena se tuntuu katoavan ja imeytyvän osaksi varsinais-suomea jo keskiajan puolella. Se on toki kartasta edelleen nähtävissä. Yhä edelleen varsinais-suomen raja tekee Salon kohdalla suoranaisen ulokkeen. Ensin on tietenkin katsottava missä kohtaa mitat loppuvat lännen suunnasta. On aika näkyvää, että raja kulkee Paimionjoessa, sen länsipuolelta näitä mittoja ei löydy. Pohjoisessa se rajautuu hämeen häkätiehen ja idässä rajana tuntuu olevan nykyisinkin voimassaoleva uudenmaan raja. Pientä puskentaa on muutama kilometri uudenmaan puolelle, joka varmaan selittynee parhaiten moderneilla kuntaliitoksilla. Siinä se on - Rikala.

rikalan laani

Rikalanlääniä on turha googlettaa. Se on kadonnut historian lehdiltä. Ei arvoitus toki ihan tällä ole selvä. Vielä on ratkaisematta tämä kummallinen suora linjalla Hiittinen-Kemiö-Ypäjä-Humppila ja aina Aimalan kirkonpaikan vierestä Aitolahden kirkkoon. Otaksun muuten sen päättyvän aina Siikajoen latvoille varsin kuvaavannimiseen paikkaan Tavastkenkä, joka vapaasti käännettynä merkitsee "hämäläisten käytävää". Tiettävästi eteläsuomalaiset, puhutaan sitten satakuntalaisista tai hämäläisistä, kävivät siellä varmuudella pirkkamiesten roolissa. On sitten eri asia koska. Mikä tahansa vuosisata 1000-1300 luvuilla on mahdollinen. Se onkin asia jonka muuten näen hyvin mystisenä. He ottivat ja nimesivät paikan joka sijaitsee 30km itään nykyisestä Suomen keskipisteestä. Ottaen huomioon paljonko maata on vapautunut maanohoamisen myötä, ja rantama siirtynyt lännemmäs, on se silloin pakostakin tosiaan ollut maamme keskipiste. Tästä voi tietenkin aina väitellä missä silloin kulki itäraja ja missä norjalaisten kanssa pohjoisraja mutta jotain siinä on oltava takana, joka ei selity pelkällä erikoisella sattumalla. Kuin tieten lähteneet Siikajokea pitkin etsimään keskipistettä josta sitten vedetään raja varsinais-suomen(tai Rikalan siinä välissä) ja uudenmaan sekä satakunnan ja hämeen välille. Jos sitä oikein syynäisi, niin karkeasti se erottaa myös keskisuomen ja pohjanmaan toisistaan ja jos pohjoiseen päin menisi - kainuun ja Oulunläänin.

En minä tästä ala kumminkaan kinaan - vielä!

Mutta jotenkin tuntuu että tämä linja, joka kylläkin on merkityksellinen, on vedetty silloin kun Rikalan aluetta ei välttämättä enää ollut. Muuhan ei sitä selitä. Tietyllä tavalla se kyllä auttaa aikajanan luomisessa kun kampaa näitä vanhempia ja nuorempia rajoja. Mutta tämä juttu muuten oli tässä ja toivotaan nyt että mieltäni kutkuttanut pitkällinen arvoitus on saanut vastauksensa.

Jukkis
Gravatar
Arite
Olipas hieno. Istahdin yöllä lattialle tupakalle ja siinä ne kolme tähteä näkyi suoraan ikkunasta. Muita tähtiä ei näkynyt, koska puiden latvat peittää näkyvyyden. Jos istuisin tuolilla niin kuin "normaalit" ihmiset, en olis niitä nähnyt. Istun aina lattialla, lootusasennossa tietenkin, koska se on paras asento selälle ja lattia on paras alusta perseelle. Nyt näytti niin kuin oikea tähti olis kauempana keskimmäisestä kuin vasen, tai että ne on yhtä kaukana keskimmäisestä. Mutta se ehkä riippuu päivästä (siis yöstä), että millä silmällä katsoo, kolmas silmä on tietenkin paras.
Gravatar
Arite
Tampere - Jyväskylä - Kuopio on tarkalleen Orionin tähtivyö. Vasen on vähän kauempana keskimmäisestä kuin oikea, niin kuin Tamperekin on vähän kauempana Jyväskylästä kuin Kuopio. Keski-Suomen temppeli on Orionin vyön ja Lemminkäisen temppeli - Oulu linjan risteyksessä.
Piilota kommentointilomake