Minä olen aina ollut uskossa että Tampere juontaa sanoista tammiperä. Yllättäen valkeni että taidankin olla yksin väitteineni. Etymologinen teoreema kun väittää että tammi tarkoittaisikin napaa, akselia tai keskipuuta, eli sitä Kalevalan tarjoamaa maailmannapaa, jonka ympärillä kaikki pyörii. No sitä on vaikea kyllä kuvitella Tampereen alkuperäisnimeksi, mikään maailman keskipiste tuo aikanaan sijainnut kyläpahanen Tammerkosken partaalla kun tuskin on ollut.
Tampereen omaa etymologiaa onkin etsitty muualta. Sanottu että se tulisi ruotsin patoa tarkoittavasta Damber -sanasta. Tietty järki siinä on, sillä ensimmäinen maininta tammerkosken kylästä, mainittuna 1400-luvulla, on Tambro. Sitä vastaan kyllä sotii muutamakin asia. Mitään patoa on tuskin ikinä ollutkaan, yhtä vähän kuin ruotsalaisia. Selvästi näytettävissä että ruotsalaiskieltä puhuvia oli vielä lähinnä varsinaissuomen rannikkoalueella eikä juurikaan syvemmällä. Nämä on niitä teorioita joita syntyy aikalaishengessä eli käytännössä 1700-1800 -lukujen ruotsinkielisen sivistyneistön päänupeissa.
Eikä siihen tyytyväisiä ollakaan. Nykyisin sanaa haetaan saamesta ja lähin vastine olisi saamen Dabbal, tai sen taivutusmuoto Tempel joka tarkoittaisi suvantoa. Rehellisesti sanoen, tämä on aikas kaukaa haettu sana, joka ei muistuta lähellekään Tamperetta. Eikä edes ole viittettäkään että hämeessä olisi pahemmin saamea kuultu, lappalaisiin viittaavat paikannimet kun ei oikein ole johdettavissa saamesta vaan suomenkielestä.
Kaiken tämän keskellä on tietenkin pohdittava olisiko vastaus niinkin yksinkertainen että tammi vain on tammipuu. Minä en tiedä mistä tuo taivaannapa oikein on ilmaantunut mutta eipä ole osunut silmään mistä moinen mielleyhtymä ylipäätään on syntyisin. Jossain kalevalaisessa inspiraatiossa vissiin ja lähin johtolanka olisi 20. tammikuuta jolloin tunnetaan talvennapa. Tämä talvennapa on tunnetusti talven puoliväli ja vuoden kylmin päivä. Sen takia minäkin otan aina ulkotyöläisenä talvilomani juuri tähän kohtaan, sillä mikään pakkasen ystävä en sanottavasti ole. Talven keskikohtana tammikuu olisi siis talven pilari. Mutta onko tälle päättelylle olemassa mitään perusteita, muuta kuin Kalevala joka antaa ymmärtää että maailmanpuu olisi ollut nimenomaan jättitammi?
Asiaa on lähestyttävä toista kautta. Millä nimellä itse tammipuuta on kutsuttu jos ei kerran tammeksi? Tammi on englanniksi Oak eikä siitä ole vaikea johtaa johdannaisia Oaksa ja viimein Oksa. Sanan oksa merkityksen toki tunnemme; oksa on oksa eli risu. Tämä saattaa kyllä johtaa johonkin kontekstin kautta. On olemassa ikivihreä tammi, rautatammi jonka tunnistaa siitä, että sen oksat loistavat vihreinä jopa talvisaikaan. Ikivihreä niin sanotusti. Rautatammea kasvaa luontaisena ja harvakseltaan vielä Britanniassa asti, jossa druidit tekivät siitä pyhän puunsa. Tavallaan ainoana ikivihreänä siihen täytyy sisältyä uskomuksia ja tammikuussa vihertäessään se on saattanut meilläkin antaa nimensä koko kuukaudelle. Sehän on tammen kuukausi. Kaikki muut puut ovat silloin pelkkiä lehdettömiä rankoja.
On sitten oma kysymyksensä sekin että ymmärrettävästi rautatammi on eteläisempien vyöhykkeiden puu. Nyt pitää ottaa paketista sitten keskiajan lämpökausi. Aika jolloin suomessa oli +4 astetta lämpöisempää kuin nyt, talvella ei nähty lumesta tietoakaan, mitä lie härmää joskus satoi ja järvet lelluivat vapaana vuodet ympäri. On siinä ja siinä että rautatammi olisi meilläkin menestynyt, joko luontaisesti levinneenä tai ihmisen tammenterhoin tuomana kaukomailta, sehän on varmaan ollut germaaniväestölle/kelteille merkittävä puulajike. Siihen on saatettu liittää jokin pakana-ajan rituaali keskitalven tietämillä, jossa roolia on näytellyt ikivihreä tammenoksa. Se on ainakin varmaa että tammea meillä on kyllä kasvanut, ne vain ottivat ja katosivat 1600-luvulla pienen jääkauden myötä ja samanaikaisen uskonpuhdistuksen puritaanisena aikana, jolloin papisto niihin käytti lahjakkaasti kirvestään kun ei sietänyt pakanapuita. Ilmojen kylmentyessä ne vain eivät kasvaneet enää takaisin.
Sellainen traditio mikä liittyy mahdollisesti tammenoksaan tunnetaan mistelinoksasta. Misteli on varsin erikoinen ikivihreä pensaskasvi joka kasvaa vain puiden oksilla. Kun puut talvella pudottavat lehtensä, misteli keikkuu siellä vihreänä loistaen. Nykyisin se on tuolla euroopan puolella jouluinen traditio ja perinteen mukaan mistelinoksan alla saa varastaa neidoltakin pusun. Mistä me pääsemmekin Asterixiin jossa voimajuomaa valmistettiin mistelistä joka kasvoi (ikivihreän) tammen oksilla. Olemme törmäämässä johonkin pakanalliseen talvitraditioon ainakin sanan oksa etymologiassa. Tammenoksa on ollut merkittävämpi kuin itse puu, koska siihen on sisältynyt jokin erityismerkitys joka on kadonnut kristinuskon myötä, mutta joka salaovelasti on jotenkin säilyttänyt alkuperäismerkitystään mistelin kohdalla. Itse veikkaisin jotakin häärituaalia. Ehkä ne pakanat meilläkin meni naimisiin tammikuussa enemmän kuin muina kuukausina?
Misteli viheriöi talvella muuten lehdettlömässä puussa.
Tuohon hääjuttuun vielä että kun tapasin noita metsiä koluta ja joskus tuli vastaan noita metsälappalaisten latomuksia jostain 300-luvulta, niin niiden viisarikivet varsin usein sojotti talvennavan auringonnousuun 20. tammikuuta. Koska metsälappalaiset oli pyyntikansaa, jotka eleli hajallaan, heilläkin on varmaan olleet nuo kivilatomuspaikat yhteisiä juhlapaikkoja, joihin on kokoonnuttu juhlapäivinä. Ei tarvitse olla Sherlock oivaltaakseen että viisarikivet kielivät mitkä nuo päivät ovat olleet.
Sanan Tampere etymologia on siinä mielessä ajanut harhaan, että sen lähtöoletus koko ajan on liikkunut itse koskessa eikä ympäröivässä puustossa. Tammistossa, pyhässä lehdossa. Tammimetsä on aina ollut luonteeltaan merkityksellinen, aina vanhantestamentin maininnoista alkaen. Eikä ole voitu ymmärtää että tammi tarkoittaisi puuta, koska silloin kun etymologioista päätettiin, ei tiedetty mitään että niitä on kasvanut keskiajan lämpökaudella. Itse asiassa koko lämpökaudestakaan ei tiedetty mitään. Jos ja kun on kasvanut ikivihreitä tammeja, siitä nyt kaikkein vähiten mitään on tiedetty. Mistelin kauttakaan ei ole osattu asiaa lähestyä, jota enemmän kuin varmasti on tampereenkin korkeudella kasvanut. Kielentutkijoilta on ollut itse konteksti kateissa. He eivät ole voineetkaan tietää silloisia olosuhteita joista sana Tammiperä kumpuaa.
Se on hyvä että muakin vielä joku asia edes joskus kiinnostaa.
Jukkis