Juuh, en nyt eksy muiden projektien osa-alueelle mikä on pitänyt miehen kiireisenä. Jäi kuitenkin sen verran joutoaikaa että lukaisin netistä löytämäni, ja ilmeisesti jo 1950-luvulla kirjoitetun Aulis Ojan Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot. Raskas mutta hyvinkin antava teos. Siitä ilmeni muun muassa että kun kirkkolaitos asteli suomeen siinä 1100-1300 -lukujen taittamilla, se asettautui jo valmiiseen pöytään ja hyödynsi olemassaolevaa järjestelmää. Ojan mukaan kirkkojenpaikat olivat jo vakiintuneita turkiskaupan keskuksia. Tätä ei ole vaikea uskoa koska omissa jutuissani olen päätynyt samanlaisiin tuloksiin, joskin eri kautta. Hyvä on kuitenkin olla kun on lähde mihin vetoaa kun taas joku besserwisseri tulee vastaan ja vänkää joka kohdassa vastakkaista mielipidettä.
Varsinaisesti Oja käsittelee Varsinais-suomea. Sen hallinnollista syntyä joka itseäni ei muuttanut hullua hurskaammaksi. On ollut laamannirajaa, pitäjärajaa, veronkantorajaa, seurakuntarajaa, linnaläänirajaa ja huhhuh...mitä kaikkea. Ruotsalaisen ja suomalaisen oikeuden rajaa, sekin löytyy. Päällekkäin, ristikkäin ja vierekkäin. Se ei tietenkään valaise mitä oli ennen näitä keskiajan juttuja ja koska varsinaisuomi oikeastaan syntyi ja miten. Sehän on kyllä saattanut olla enemmän tai vähemmän löyhästi osa Sveaa jo 900-luvulta alkaen, mutta melko varmaan jo 1000-luvulta eteenpäin. Sekö sitten selittää ettei sieltä löydä kirkkoja, tai siis niitä turkiskaupan keskuksia, jotka on rakennettu 33.3 km välein. Ilmiö joka suorastaan pursuaa satakunnan puolella.
Kirkot jotka menevät suorassa toistensa kanssa ja omaavat vähän 33-mitan tapaistakin on asia jonka olen esitellyt jo kauan sitten. Ajatus näistä "ley-linjoista" sai aikanaan nk oppineemme nauraa hohottamaan jo ajatuksen ideallekin. Nyt alkaa hissuksiin varmistua että tämä suora on kuin onkin sen varsinaisen varsinaissuomen ja ala-satakunnan välinen raja. On kai luonnollistakin että kirkko kannattaa laittaa, kuten tiekin, rajalle jotta molemmat puolet sitä voivat hyödyntää. Niinhän sitä sanotaan että se parhaiten nauraa joka... kyllä, ley-linjat on ihan todellinen historiallinen ilmiö. Kyllähän se vahvistaa sitä ajatusta että alkujaan maakunnat olivat itsenäisiä herttuakuntia ts kuningaskuntia. Aikana jolloin kuningaskunnat eivät sen isompia olleet ja lähes kaikissa maissa ne oli sellaisia tilkkutäkkejä. Herttuakunnaksi niitä on passeli sanoa koska kuningaskunta mielletään liiankin usein jo kokonaisen valtakunnan kokoiseksi ts maakuntien liitoksi. On ollut olemassa hämeen kuningas, satakunnan kuningas ja varsinaissuomen kuningas jne. Ei tätä ajatusta nyt varsinaisesti vastustetakaan, joskaan emme mitään niistä ajoista tiedä.
Miettiny tuota varsinaisuomen syntyä että entä jos sitä ei katsoisikaan ruotsalaisten vinkkelistä vaan siitä että sen elinkeinorakenne oli erilainen jo alusta asti? Että jos nuo 33-mitat rakentuvat turkiskaupan ehdoilla sisämaasta kohti rannikkoa - kuten nuo mitat usein menevät lähes poikkeuksetta - niin varsinaisuomen alue ei ollutkaan riippuvainen erätaloudesta. Se oli alusta asti maatalousvoittoinen. Että se syntyi samanaikaisesti kun viljelykin mahdollistui ilmaston lämmettyä. Oliko tämä nyt sitten 200 -luvulla viimeistään.
33-mitat on kiistatta talviteitä, tai kokonainen talvitieverkosto. Turkiksia oli hyvä vetää rannikolle talvella ja saada vastineeksi rautaesineitä ym hyödyllistä ja reki kuljetti. Sen sijaan vilja on enemmänkin kesä- ja syystuote ja jos sellaisia viljasäkkejä on liikuteltu, siihen on tarvittu enemmän suviteitä kun talviteitä. Näin ollen varsinaissuomessa jäi talvitieverkosto etappi- ja lepopaikkoineen syntymättä. Sitä en osaa sen sijaan selittää miksi tuo kaikkien teiden äiti: hämeen härkätie joka lävistää varsinaisuomen, että sen varrella on kirkot olleet 33.3km välein?
Sen sijaan varsinaissuomessa on ollut jo keskiajan alussa, mahdollisesti jo rautakauden aikana, poikkeuksellisen tiheä kesätieverkosto. Valtaosa maamme alkuvaiheen tieverkostosta liittyy tähän maakuntaan. Sitä luulisi, kuten minäkin olen aina luullut, että se johtuu siitä että turun alue on perinteinen portti länteen niin tavaran kuin ihmistenkin kanssa. Että siellä on vaan ollut asutusta tiheämmässä kun muualla, ja tiet ovat syntyneet asutustiheyden pohjalta. Mutta kun Ojan kirjasta katselin, niin ei niitä "savuja" ole siellä ollut mitenkään merkittävästi ja mitään kylien tihentymää ei ole sen enempää kun muuallakaan. Kyllä sitä tieverkostoa pitäisi etsiä muista motiiveista. Vastaavasti on sitten käsitettävä että muualla kesätieverkko on harva ja vähälukuinen koska siellä on taas ollut mittava talvitieverkosto. Sen olemassaoloahan ei voi jälkikäteen päätellä muusta kun että nuo kirkot on etappipisteinä aina tasaisin välein. Itse rekitiehän sulaa olemattomiin joka kevät eikä siitä jää painaumaa maaperään.
Jukkis.