En ole vähään aikaan blogannut näistä muinaisjutuista vaikka niitä varmaan jengi odottaa vesi kielellä. Syynä on pääosin se, että kun sukeltaa riittävän syvälle mystiseen muinaishistoriaamme, asiat alkaa mennä liian vaikeiksi jotta ne voi enää selittää muutamalla relatiivilauseella niin että kaikki pysyy juonessa mukana. Mutta yritetään. Palataan siihen mistä tämä kaikki sai alkunsa vuosikymmeniä sitten eli näihin kotomaamme ley-linjoihin.


Ley-linja on ytimekkäästi maaperässä oleva suora linja joka lävistää monia muinaiskohteita ja varhaisten pakanakansojen "pyhinä" pidettyjä paikkoja. Sittemmin kun kirkkolaitos voitti alaa, ne korvautuivat kirkoilla ja näin meille jälkipolville ihmeteltäväksi havainto, että kirkot kulkevat viivasuoraa linjaa toisiinsa nähden. Voi samanlaista viivasuoruutta toki löytää muinaisten linnavuorienkin osalta. Näitä on löydettävissä muiltakin kansoilta ja varsin useasta eri aikakaudesta eikä niihin tyhjentävää teoriaa olekaan. Ammattitutkijat ne kiistävät optisena harhana ja NewAgerit puhuvat salaperäisistä maaenegialinjoista.

Itse olen päätynyt siihen jo aikaa sitten että ne ovat muinaisia maakuntarajoja. Se miten ne on määritetty noinkin viivasuoraan on tietenkin arvoitus ja yhtä arvoitus on, ketkä niitä ovat luoneet ja valvoneet sillä se edellyttää ainakin jonkinlaista järjestäytynyttä yhteisöä maakuntatasolla. Tätähän ei ruotsinsuomalaisvetoinen historiamme ole koskaan voinut poliittisista syistä tunnustaa, mutta ei mennä nyt siihen oliko maassamme viikinkikaudella läänitasoisia muinaiskuninkaita. Linja joka alkaa Hiittisen kirkosta päätyen vähintään Aitolahden kirkkoon, omaa lukuisia kirkkoja suorallaan. Lisäksi nämä kirkot menevät pääsosin 33.3 km välein joka ilmentää satakuntalaista vaikutusta. Ollaan siis jossain hämeen ja satakunnan rajavyöhykkeellä ja jonkinlainen arvio voidaan esittää että se olisi vuoden 1000 jKr paikkeilta. Siitä rautakauden ja varhaiskeskiajan taitekohdasta kuitenkin. Koska raja on aina järkevintä vetää tietä pitkin, jotta sitä voidaan hyödyntää molemmin puolin, menevät rakennettavat kirkot luonnostaankin silloin samaa suoraa. Se onko tässä sitten maagisia ulottuvuuksia, vastaan että on, mutta joka liittyy itse rajan rooliin porttina tämän- ja tuonpuoleisen välillä mutta johon emme nyt paneudu.

Hämeen itäraja vuorostaan menee linjaa Porvoon tuomiokirkko - Lauhanvuoren rajapyykki ja on pannut paljon aprikoimaan. Sehän lävistää käytännössä hämeenlinnan ja hattulan ja jotenkin vaikea kuvitella että hämäläisten ja idempänä asustavien metsälappalaisten raja olisi tästä kulkenut. Mikä ihmeen raja voi kulkea keskeltä hämettä? Arvoituksen vastaus voi tuntua oudolta mutta pääosin sekin linja, ainakin pohjoispuoliselta osaltaan on sekin satakunnan ja hämeen rajaa. Jotenkin näyttää siltä että satakunnan historiallinen maakunta on lähtenyt levittäytymään jonnekin jyväskylän suuntaan ja tämä levittäytyminen olisi ajoitettavissa jonnekin 1200-1300 -lukujen seutuville. Se ikään kuin kietoo hämettäkin sisäänsä valuessaan etelämmäs ja ympäröi kolmion muotoista hämettä molemmin puolin. Sen paljastaa lukuisat 33.3 km välein menevät kirkot tämän linjan itäpuolella. Tähän satakuntalaisten levittäytymiseen liittyy varmaan jollain tavalla tuo Kuhmoisten linnavuorikin. Sen juurtahan on aikanaan kaiveltu jonkun yksityisen asianharrastajan toimesta joka huomasi että maaperä on kylvetty nuolenkärjillä. Lyhyesti sanoen siellä olisi sodittu. Linnavuoren päälle oli jätetty sotaroinaa kuin sieltä olisi kiireellä poistettu. Tapahtumat ajoittuvat jonnekin sinne 1200-luvun molemmin puolin. Minkälainen konflikti siellä on ollut, keiden toimesta on mahdoton selvitettävä. Mutta jotenkin on kutina että toisena osapuolena keskisuomen metsälappalaiset ja toisena joko hämäläiset mutta luultavimmin nämä levittäytyvät satakuntalaiset. Ajoitus ainakin osuisi kohdilleen.

risteyskohta
Ley- tai pikemmin rajalinjat leikkaavat Lempäälän pohjoispuolella. Itse olen alkanut epäillä että tämä on ollut muinaisen hämeen pohjoisraja joka on määrittynyt sen aikaisen tienristeyksen kohdalla. Kärrykautena risteyspaikkaa on muutettu ja paikka unohtunut.

Sen voi toki perustella tiiviimmin sen aikaisen tieverkon avulla. Käytännössä kun joku seutu ns. valloitettiin, se tapahtui ottamalla omistukseen kokonainen tie ja kaikki sen varrella oleva. Se kiista mikä oli hämeen hiidentien ja toisaalta hattula-pälkäne-tammerkoski -tien välillä jakoi mielipiteitä vielä 1500-luvulla. Sekin oma pitkällinen osa-alueensa jota ei kannata tässä avata tämän enempää. Keskiajan - tai rautakaudeltahan ne periytyvät - tieverkostoon tutustuminen on ollut kiistatta antoisaa. Niiden avulla näkee että 33.3 km välein menevät kirkot eivät tee sitä mielivaltaisesti vaan noudattavat sen ajan tierakennetta. Ne ovat sen aikaisen suvitiestön rinnakkaistie talvitie ja pisteet jotka niiden välillä ovat, ovat olleet ilmeisemmin jonkinlaisia etappipisteitä ja vähimmillään kauppapaikkoja. Tietenkin on liian mahtipontista puhua tiestä sanan modernissa merkityksessä. Sen ajan tieverkko oli kinttupolkujen verkosto josta tosin mahtui hevosella eli ratsupolku.

Se saattaa valaista mitä on ollut näiden kahden ley-linjan risteyskohdassa. Minähän siellä aikanaan vaeltelin etsimässä johtolankoja mutta pelkkää metsäähän se. Nyt voin jo arvella että kyseessä on ollut risteys. Toinen puoli on vienyt Pirkkalaan ja toinen Tammerkoskelle. Koska kyse on vain ratsupolkujen risteyksestä, sinänsä kyllä luonnollinen rajapiste, sen todistaminen on vähän katsojastaan kiinni. On vain päätetty että hämeen pohjoisraja on tuo myyttinen risteys.

kolme kolmoset
Punaisella hämeen itä- ja länsiraja, sinisellä kirkot jotka kulkevat 33.3 km välein. Näkee että ne alkavat kietoa tätä punakolmiota sisäänsä vaikken niitä merkannutkaan erikseen punalinjan länsipuolelle.

Lukija joka nyt sattumalta lukee tämän jutun, ihmettelee. Mitkä ihmeen ley-linjat? Jotain huuharijuttujako? Mitä on 33-mitat? Juu. Näitä asioita pitäisi avata enemmän. Itse asiassa joka kerta kun suunsa avaa näistä asioista sillä vaikka näistä olen sauhunnut yli kymmenen vuotta, ne tuntuu olevan aina uusi ja ennenkokematon juttu valtaosalle. Pitäisi selittää tuota tieverkkoakin ja havainnollistaa sitä. Se on iso juttu selittää kaikkinensa ja sen takia näistä asioista on huono puhua yhden kirjoituksen voimalla.

Vasta sitten päästään itse asiaan. Mikä on se taho jonka auktoriteetilla on pystytetty rajalinjat satakunnan, hämeen, varsinaissuomen, rikalan ja metsälappalaisten välille. Jokuhan sen on tehnyt. Kuka hemmetin kartografi sen on ylipäätään osannut tehdä jostain tuolta pohjanmaan rajaseuduilta aina etelärannikolle. Onko sitä valvottu, pidetty kiinni verotusalueista ja kuka ylipäätään on ollut se verottaja joka näitä muinaisteitä on kulkenut eestaas ketäämässä omansa.

Satakunta 900-1000 -luvulla on ollut kyllä ihme paikka. Sillä on löydettävissä olevat rajat, tieverkko joka on ollut organisoitu etappi- ja kauppapisteineen ja bonuksena vielä kansanmuistissa olevat linnavuoret jotka asettuvat maakuntien rajoille ja ovat selviä tietullipaikkoja. Kaikki viittaa järjesäytyneeseen valtioon - jos näin voi sanoa - ja jolla varmasti on ollut järjestäytynyt hallintokoneisto kuninkaineen ja yläluokkineen, verotus- ja tullijärjestelmineen mutta josta kukaan ei tiedä mitään. Ja se mikä on pahinta itseni kannalta on se, että sitä ei voi yksinkertaisesti edes selittää vaan vaihe vaiheelta joka vie sivun toisensa perästä. Pahinta että tämän julkituonti taitaa olla itseni varassa jos on ollakseen. Ei tätä kukaan muukaan tutki.

Jukkis

Gravatar
Ra ite
Kiitos. Tästä tuli mieleen tutkia taas, että mitä se puolen sivun kappale "Linnat ja linjat" yrittää kertoa.
Kirkkomitat (33,3) ovat linjoja Ukon kruunuun ja Akan kruunuun.
Linnavuoret ovat linjoja Sepon kruunuun ja Maijan kruunuun.

Nykyään on verojärjestelmä, mutta ennen oli uhraamisjärjestelmä.
Ihmiset uhrasivat mielellään, toisin kuin nykyään ei niin mielellään makseta veroja.

Ei ollu mitään tietulleja tai muitakaan nykyajan mielisairaita keksintöjä.
Oli yhteiset ruokavarastot jne.
Rahaa ei tarvinnu mihinkään.

Entinen elämämme oli täysin erilaista kuin nykyinen.
Kaikki oli päinvastoin. Nyt kaikki on käännetty väärinpäin.

Piilota kommentointilomake